Luku 5 Rapu ja simpukka ovat suuria selkrangattomia

Luku 5 Rapu ja simpukka ovat suuria selkärangattomia eläimiä KB Sisävedet | Luku 5

Rapu on Suomen suurin äyriäinen • Rapu on selkärangaton eläin. • Kova kitiinikuori toimii 1) tukirankana 2) lihasten kiinnitysalustana 3) suojana • Sukupuolten erot 1) koiraat ovat tavallisesti suurempia 2) koirailla suuremmat sakset 3) naarailla leveämpi pyrstö KB Sisävedet | Luku 5

Ravun rakenne aivot tuntosarvet 1 verkkosilmät 9 maha 10 sydän 11 suoli 2 12 leukaraajat 3 4 saksiraajat 5 kidukset 7 6 kävelyraajat KB Sisävedet | Luku 5 pyrstöraajat 8 pyrstöliuskat

RAVUN JALKOJEN TEHTÄVÄT: (VIHKOON) 1. TUNTOSARVET o Haju- ja tuntoaisti 2. LEUKAJALAT o Ruoan hienontaminen 3. SAKSET eli SAKSIJALAT o Kolon kaivaminen o Taistelu ja puolustaminen 4. KÄVELYJALAT o Liikkuminen KB Sisävedet | Luku 5

(JATKUU) 5. TAKARUUMIIN JALAT eli PYRSTÖJALAT o Naarailla munien säilytyspaikka o Koirailla parittelujalat 6. PYRSTÖN UINTIJALAT o Takaperin uinti KB Sisävedet | Luku 5

ELINYMPÄRISTÖ JA LISÄÄNTYMINEN • Ravut vaativat puhdasta ja happipitoista vettä • Väri vaihtelee elinympäristön mukaan: Kirkkaissa vesissä usein sinertäviä tai vihertäviä. Humuspitoisissa vesissä rusehtavia. • Elävät rantavyöhykkeellä parin metrin syvyydellä. • Tarvitsevat piilopaikkoja: kivenkoloja, puunjuuria, itse kaivamiaan käytäviä tai ihmisen tarjoamia esim. putken pätkät. • Parittelu tapahtuu syys-lokakuussa • Munat naaraan pyrstön alla koko talven • Kuoriutuminen tapahtuu seuraavana kesänä • Noin viikko kuoriutumisen jälkeen poikaset vaihtavat ensimmäisen kerran kuortaan ja irrottautuvat emostaan KB Sisävedet | Luku 5

KUOREN VAIHTO • Ilman sitä kasvu ei olisi mahdollista, sillä kuori ei kasva. • Rapu ryömii ulos vanhasta kuorestaan selkäpanssarin ja pyrstön välistä. Tapahtuma kestää noin kymmenen minuuttia. • Rapu syö usein vanhan kuorensa, se saa siitä kalkkia • Uusi kuori on aluksi pehmeä. Tämän vuoksi rapu pysyttelee piilossa, koska se olisi tuolloin helppoa saalista. • Myös katkennut raaja korvautuu uudella kuoren vaihdon yhteydessä. KB Sisävedet | Luku 5

RUOKALISTA RAPU KÄYTTÄÄ RAVINTONAAN RAPUJA PUOLESTAAN SAALISTAVAT • • • Petokalat esim. ankerias ja made • Minkki • Saukko • piisami Kuolleet kalat Vesikasvit Kotilot Hyönteisten toukat Kannibalismia tavataan KB Sisävedet | Luku 5

RAPURUTTO • Tuli Suomeen todennäköisesti Venäjältä • Sienirihmasto kasvaa ravun sisällä: aluksi kuoressa, lopulta hermostoa pitkin aivoihin tappaen • Kulkeutuu uusiin vesiin erityisesti rapumertojen välityksellä – desifiointi tärkeää • Uusia kantoja saatu istuttamalla rapuja ja poikasia. KB Sisävedet | Luku 5

TÄPLÄRAPU • Mistähän on saanut nimensä? Katso sivu 30. • Parempi kilpailija: Sietää rapuruttoa, lisääntyy tehokkaammin ( enemmän munia, sukukypsiksi aikaisemmin) • Kasvavat suuremmiksi, myös isommat sakset KB Sisävedet | Luku 5

Simpukan rakenne 5. 6. 10. 3. 11. 4. 8. 7. 2. 10. 1. 2. 3. 4. 5. 6. jalka kidukset sydän suu maha suoli KB Sisävedet | Luku 5 2. 1. 8. 9. 1. 7. Hermosto 8. Vaippa 9. Kalkkikuori 10. Sulkijalihas 11. Hengitysaukko: veden virtaus sisään ja ulos

Simpukka on nilviäinen • Kova kuori suojaa simpukan pehmeitä sisäelimiä. • Simpukka kiinnittyy lihaksikkaalla jalallaan pohjaan tai liikkuu hitaasti. • Happea ja ravintoa simpukka saa sisään virtaavan veden mukana. • Simpukat syövät planktonia ja muita pieneliöitä. • Simpukan toukat elävät kalojen loisina. sydänsimpukka (Itämeri) KB Sisävedet | Luku 5 järvisimpukka sinisimpukka (Itämeri) hietasimpukka (Itämeri)

Järvisimpukan kuoressa näkyy vuosirenkaita KB Sisävedet | Luku 5

SIMPUKOIDEN LISÄÄNTYMINEN: (vihkoon) Koiraat laskevat siittiöt veteen Ne kulkeutuvat hengitysveden mukana naaraiden sisälle Hedelmöittyminen Kasvavat pieniksi toukiksi naaraan kidusten välissä Naaras ruiskauttaa ne veteen Loisimisvaihe: toukat tarttuvat jonkun kalan ihoon tai kiduksiin muutamiksi viikoiksi o Jatkavat elämää järven pohjalla o o Ø o KB Sisävedet | Luku 5

LUE JOKIHELMISIMPUKKA s. 33 • • • Millä toisella nimellä jokihelmisimpukka tunnetaan? Millaisissa vesistöissä laji elää? Miten vanhoiksi yksilöt saattavat jopa elää? Miten helmi syntyy? Miksi jokihelmisimpukat ovat vähentyneet? KB Sisävedet | Luku 5

Kotilon rakenne 1. 2. 3. 4. jalka kidukset sydän suu KB Sisävedet | Luku 5 5. 6. 7. 8. maha suoli hermosto kuori

Limakotilon kuori on kierteinen KB Sisävedet | Luku 5

Oppikirjan tehtävät 1. Tutki kuvaa 37 ja 38 B ja kerro ravun raajoista. 2. a) Mitä rapu syö? b) Millaisilla paikoilla rapu elää? 3. Vertaile täplärapua ja jokirapua. 4. Kirjoita ravustusohjeet. 5. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustele. a) Simpukka liikkuu nopeasti vedessä. b) Simpukka saalistaa avaamalla kuorensa. c) Simpukoilla on tarkka näkö. d) Simpukan toukat koteloituvat. KB Sisävedet | Luku 5

Tehtävän 1 vastaus Ravulla on paljon nivelikkäitä raajoja, jotka ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin. Rapu • syö leukaraajoilla, • puolustautuu ja pitää saaliista kiinni saksilla, • liikkuu pohjaa pitkin kävelyraajoilla, • löyhyttää vettä kiduksiin tai kantaa munia pyrstön pikkuraajoilla ja • ui nopeasti taaksepäin pyrstön liuskoilla lyöden. KB Sisävedet | Luku 5

Tehtävän 2 vastaus a) Rapu syö kaikenlaista kasviravintoa, kuolleita eläimiä ja toisia rapuja. b) Rapu elää matalassa rantavedessä, jossa on runsaasti kivenkoloja piilopaikoiksi. Se suosii kirkasta, puhdasta ja runsashappista vettä. KB Sisävedet | Luku 5

Tehtävän 3 vastaus Täplärapu on pohjoisamerikkalainen laji, jota on tuotu meille korvaamaan rapuruton tuhoamaa omaa jokirapukantaamme. Täplärapu kestää jokirapua paremmin rapuruttoa. Täpläravun tunnistaa saksien vaaleista täplistä ja sen kuori on jokiravun kuorta kovempi. KB Sisävedet | Luku 5

Tehtävän 4 vastaus Ravustusaika alkaa heinäkuun lopussa ja päättyy lokakuussa. Rapumerrat lasketaan illalla rantaveteen ja koetaan varhain seuraavana aamuna. Rapumerrat pitää desinfioida huolellisesti ennen kuin ne siirretään järvestä toiseen. Näin voidaan estää rapuruton leviäminen. KB Sisävedet | Luku 5

Tehtävän 5 vastaus a) Väärin. Simpukka elää pohjaan kiinnittyneenä tai liikkuu jalkansa avulla hitaasti pohjaa pitkin. b) Oikein. Kun simpukka raottaa kuortaan, sen hengitysaukosta virtaa sisään vettä, jonka mukana sen suuhun kulkeutuu planktonia ja muita pieneliöitä. c) Väärin. Simpukka ei näe, mutta sillä on valoa aistiva elin. d) Väärin. Naaraas purskauttaa toukat veteen, ja ne elävät kalojen loisina, kunnes ovat valmiita aloittamaan itsenäisen elämän. KB Sisävedet | Luku 5

Keskeisiä käsitteitä • Selkärangaton eläin – Eläin, jolla ei ole selkärankaa. Sillä ei ole tukirankaa lainkaan (esim. juotikas) tai tukirankana on esim. ulkoinen kalkkikuori kuten simpukalla. • Äyriäiset – Niveljalkaisiin kuuluva eläinryhmä. Ruumis jaokkeinen, useita jalkapareja. • Nilviäiset – Eläinryhmä, joille on tyypillistä pehmeä ruumis ja usein kova kuori. Kotilot, simpukat ja mustekalat kuuluvat nilviäisiin. • Kuorenvaihto – Joidenkin eläinten tapa vaihtaa kasvaessaan kuorta. Esim. rapu ja sudenkorento. KB Sisävedet | Luku 5

Ravun elinympäristö 1. Mitä ravun ravintoa näet kuvassa? 2. Missä voisi olla ravun A pesäkolo? 3. Miksi rapu B ei tule lainkaan ulos kolostaan? 4. Mitkä kuvan eläimet saalistavat rapuja? 5. Mitä veneilijät tekevät? B A KB Sisävedet | Luku 5

Rapu ja simpukka keskustelevat (parityö) • Miettikää yhdessä mitkä olisivat tärkeitä ja mielenkiintoisia selvitettäviä asioita ravun ja simpukan rakenteissa ja elintavoissa. • Kirjoittakaa yhteiset tutkimuskysymykset vihkoihinne. • Jakakaa roolit, toinen on rapu ja simpukka. • Selvittäkää vastaukset kysymyksiin oppikirjan tekstin ja kuvien avulla. Voitte käyttää myös eläinkirjoja tai internetiä. • Kertokaa toisillenne elämästänne. KB Sisävedet | Luku 5

Rapu- ja simpukkatesti 1. Nimeä ravun osat 1– 5. 2. Nimeä simpukan osat 6– 8. 3. Mitä rapu tekee tuntosarvillaan? aivot 4. Miten rapu liikkuu? 5. Mitä simpukka syö? 6. Miten simpukka ottaa ravintoa? 7. Miten simpukka hengittää? 6 7 8 KB Sisävedet | Luku 5

Testin vastaukset 1. 2. 2. 3. 1 suoli, 2 sydän, 3 aivot, 4 tuntosarvet, 5 kidukset (5 p. ) 6 kuori, 7 kidukset, 8 jalka (3 p. ) Tunto- haju- ja makuaistit sijaitsevat tuntosarvissa. (3 p. ) Kävelemällä pohjaa pitkin tai uiden nopeasti pyrstöllä lyöden. (2 p. ) 4. Planktonia ja muita pieneliöitä. (1 p. ) 5. Ravinto tulee simpukan kuoren sisään veden mukana. (1 p. ) 6. Kiduksilla. (1 p. ) KB Sisävedet | Luku 5

Kuvat KB Sisävedet | Luku 5

KB Sisävedet | Luku 5

KB Sisävedet | Luku 5

KB Sisävedet | Luku 5

KB Sisävedet | Luku 5

Linkit ja videot • Elokuva ravustuksesta vuodelta 1950 • http: //www. yle. fi/elavaarkisto/? s=s&g=5&ag=76&t=&a =3102 • Raputietokeskus • http: //www. raputieto. net/rapuhome. htm • Kalatalouden keskusliitto - rapu • http: //www. ahven. net/suomi/esitteet/rapuesite 1. php • WWF - jokihelmisimpukka http: //www. wwf. fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/kotimais et/jokihelmisimpukka. html KB Sisävedet | Luku 5