Sukupolvien vlinen digitaalinen kuilu totta vai tarua TerhiAnna

Sukupolvien välinen digitaalinen kuilu –totta vai tarua? Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto

”Viiskytluvulla oli kova jätkä ku osas ajaa autoa. Nyt pitää vaan osata helevetinmoinen määrä salasanoja…. ” -Ikääntynyt mies seuralaiselleen R-junassa 24. 10. 2017 -

Sukupolvia eroteltu jo pitkään digiosaamisen perusteella: ”Diginatiivit vs. digitaaliset maahanmuuttajat”

Stereotypioista haittaa –kaikenikäiset taipuvat digitaalisten palvelujen käyttöön –sukupolvien sisäiset erot voivat olla yhtä suuret kuin sukupolvien väliset

Varttuneet ja digitaaliset palvelut tutkimuksen valossa

DIGI 50+ hanke ”DIGI 50+, Varttuneet kuluttajat, asiakaskokemus ja arvonluonti digitaalisissa ja fyysisissä palveluympäristöissä ”, 2015 -2017 (TEKES) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu, Gerontologian tutkimuskeskus, Agora Center Suomen Asuntomessut, YIT, Jyväskylän Energia, Kylpylähotelli Peurunka Palvelumuotoiluyritykset: Designtoimisto Kuudes Kerros ja W 3 Group www. jyu. fi/digi 50; www. jyu. fi/digital-life

Teknologian omaksumiseen vaikuttavat tekijät • Ikäryhmien välillä vain pieniä eroja teknologia -asenteissa (optimismi, innovatiivisuus, epämukavuus ja epävarmuus) • Yli 50 -vuotiaat kokevat enemmän epämukavuutta teknologian käytössä • Sekä tietokone, kodin internet yhteys ja matkapuhelin koetaan välttämättömäksi kaikenikäisen keskuudessa

Teknologia-asenteet ja ikä (Technology Readiness Index) 5 4, 5 4 3, 57 3, 55 3, 44 3, 46 3 2, 5 3, 31 3, 07 3, 05 3, 42 3, 06 3, 21 3, 23 3, 26 2, 94 2, 56 2, 35 2 1, 5 1 Optimismi Innovatiivisuus Epämukavuus Epävarmuus Lähde: Teknologian omaksuminen ja sähköiset asiointijärjestelmät – kyselytutkimus sähköyhtiöiden asiakkaille (Koivisto, 2016) 18– 30 -v. 31– 49 -v. 50– 65 -v. Yli 66 -v.

’Välttämätön jokapäiväisessä arjessani’, tietokone (45– 74 -vuotiaiden ikäkohortit 1999– 2014) 3 1965 -69 2, 8 1960 -64 2, 6 1955 -59 2, 4 1950 -54 2, 2 1945 -49 2 1940 -44 1, 8 1935 -39 1, 6 1930 -34 1, 4 1925 -29 1, 2 1 1999 2004 2009 2014 Lähde: Suomi 1999 -2014 – kysely (Wilska & Kuoppamäki, 2017)

’Välttämätön jokapäiväisessä arjessani’, kodin internet-yhteys (45– 74 -vuotiaiden ikäkohortit 1999– 2014) 3 1965 -69 1960 -64 1955 -59 1950 -54 1945 -49 1940 -44 1935 -39 1930 -34 1925 -29 2, 8 2, 6 2, 4 2, 2 2 1, 8 1, 6 1, 4 1, 2 1 1999 2004 2009 2014 Lähde: Suomi 1999 -2014 – kysely (Wilska & Kuoppamäki, 2017)

’Välttämätön jokapäiväisessä arjessani’, matkapuhelin (45– 74 -vuotiaiden ikäkohortit 1999– 2014) 3 1965 -69 1960 -64 1955 -59 1950 -54 1945 -49 1940 -44 1935 -39 1930 -34 1925 -29 2, 8 2, 6 2, 4 2, 2 2 1, 8 1, 6 1, 4 1, 2 1 1999 2004 2009 2014 Lähde: Suomi 1999 -2014 – kysely (Wilska & Kuoppamäki, 2017)

Kuuluminen vahvasti johonkin internet-yhteisöön (esim. Facebook) iän mukaan (arvot 4 ja 5, 1 -5 skaalalla) 2014 18 -30 30 -41 41 -50 51 -60 61 -74 2009 0 5 10 15 % 20 25 Lähde: Suomi 2009 -2014 – kysely (Wilska & Kuoppamäki, 2017) 30 35

50+ ja wellness-teknologiat Suhtautuminen kriittistä; wellness-teknologia samoin kuin –kulutus osa ”wellness-taitoja” (Koskinen, Ylilahti, Wilska 2017) Kehon digitaalinen tarkkailu, mittaaminen ja monitorointi yleistyy Wellness-teknologioiden käyttö rinnastuu: - yhteiskunnassa pärjäämiseen; kehityksessä mukana pysyminen - pinnallisuuteen; ’terveyshifistely’ ja suorituskeskeisyys - muoti-ilmiöihin - viihteeseen

50+ ja asumisen teknologiat Kodin lisääntyvä ”älykkyys” ja Io. T -ratkaisut aiheuttavat muutosvastarintaa Digitaalisen kodinteknologian vaikeakäyttöisyys ongelmana Digitaalisessa asumisessa on vahvasti mukana ajatus hoivasta ja vanhuuden turvasta (digitaalisten toimintojen kohteena) Digitaalinen asuminen turvallisena (monitorointi) ja turvattomana (sähkökatkot, toimimattomuus) asumismuotona Laitteiden määrän lisääntyminen ongelmana (Lähde: Kuoppamäki, Kemppainen, Uusitalo 2017)

Yli 50 -vuotiaat ja mobiiliteknologia

Yli 50 -vuotiaiden internetin käyttö mobiililaitteella • Yli 50 -vuotiaat käyttävät älypuhelinta nuorempia vähemmän kaikkiin käyttötarkoituksiin • Eniten yli 50 -vuotiaat käyttävät älypuhelinta tiedon hakemiseen, yhteydenpitoon ja hyötysovelluksiin • Tablettitietokonetta yli 50 -vuotiaat käyttävät jopa nuorempia enemmän (erit. hyötysovellukset ja yhteydenpito)

Internetin käyttö älypuhelimella iän mukaan (%) (MTV: n katsojapaneeli-kysely 2015) 6, 8% Verkko-ostaminen tai varauspalvelut 22, 9% 9, 8% Videoiden ja tv-ohjelmien katselu 33, 1% 11, 4% Pelaaminen, ristisanat, sudokut 35, 6% 25, 0% Asioiden hoitaminen (esim. pankki) 35, 6% 50 -65 v. 22, 7% Nettiradion tai musiikin kuuntelu. . . 44, 1% 63, 6% 50, 0% Hyötysovellukset (kartat, sää, terve. . . 64, 4% 43, 9% Uutis- ja viihdesivustojen lukeminen 66, 1% Tiedon hakeminen 57, 6% Yhteydenpito (sähköposti, viestit, . . . 56, 8% Ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä tasolla p<. 05 Alle 50 v. 41, 7% Sosiaalinen media (Facebook, . . . 71, 2% 78, 8% 0% 20% 40% (Lähde: Kuoppamäki, Taipale, Wilska 2016) 60% 80% 100%

Internetin käyttö tablettitietokoneella iän mukaan (%) 7, 6 % Nettiradion tai musiikin kuuntelu. . . 22, 0 % 12, 9 % 16, 9 % Verkko-ostaminen tai varauspalvelut 19, 7 % 25, 4 % Pelaaminen, ristisanat, sudokut 19, 7 % 17, 8 % Asioiden hoitaminen (esim. pankki) 25, 0 % Videoiden ja tv-ohjelmien katselu 34, 7 % Sosiaalinen media (Facebook, Twitte. . . Alle 50 v. 32, 6 % Yhteydenpito (sähköposti, viestit, . . . 23, 7 % 33, 3 % Hyötysovellukset (kartat, sää, terveys) 22, 0 % 38, 6 % 34, 7 % Uutis- ja viihdesivustojen lukeminen 43, 2 % Tiedon hakeminen Ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä tasolla p<. 05 50 -65 v. 28, 0 % 28, 8 % 35, 6 % 0% (Lähde: Kuoppamäki, Taipale, Wilska 2016) 10% 20% 30% 40% 50%

Mobiililaitteen käyttö ja sukupuoli • Kaikenikäiset naiset käyttävät mobiililaitetta miehiä enemmän sosiaaliseen mediaan; miehet viihteeseen • Naiset käyttävät tablettia miehiä enemmän myös pelaamiseen, uutis- ja viihdesivustojen lukemiseen, yhteydenpitoon ja tiedonhakuun • Sukupuolten väliset erot mobiililaitteen käytössä ovat samansuuntaisia sekä nuoremmilla että vanhemmilla kuluttajilla

Mobiililaitteet ja viihde • Yli 50 -vuotiaat käyttävät mobiililaitetta viihteeseen nuorempia harvemmin • Vähiten mobiililaitetta viihteeseen käyttävät yli 50 -vuotiaat naiset, joilla kiinnostus on kuitenkin suurin

t Mobiililaitteet ja viihde, sukupuoli ja ikä (%) Kuunnellut radiota tai musiikkia verkkopalvelussa 100% 90% En ole, eikä kiinnosta 80% 79, 2% 71, 9% 60% En ole, mutta kiinnostaisi 64, 3% 50% 42, 6% 30% 20% 10% 0% Alle 50 50– 65 Mies Ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä p<. 05 Alle 50 50– 65 Nainen Olen tehnyt m e r k i t s e v ä t i l a s t o l l i s e s t i e r o v ä l i n e n m i e n

Mobiililaitteet ja viihde, sukupuoli ja ikä (%) Katsellut videoita tai ohjelmia internet- sovelluksessa 120% En ole, eikä kiinnosta 100% 86, 5% 77, 1% 80% 78, 1% En ole, mutta kiinnostaisi 60% 54, 1% 40% Olen tehnyt 20% 0% Alle 50 50– 65 Mies Ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä p<. 05 Alle 50 50– 65 Nainen

Ikä ja mobiili kuluttaminen • Alle 50 -vuotiaat miehet ostavat verkosta muita vastaajaryhmiä useammin • Ikä- ja sukupuolikohtaiset erot verkko- ostamisessa kuitenkin vähäisiä • Korkea koulutus ja kotona asuvat lapset lisäävät mobiilia verkko-ostamista

Verkko-ostaminen mobiililaitteella, sukupuoli ja ikä (%) Ostanut tuotteita tai palveluita verkkokaupoista 100% 90% En ole, eikä kiinnosta 80% 70% 60% En ole, mutta kiinnostaisi 50% 40% 30% Olen tehnyt 20% 10% 0% Alle 50 50– 65 Alle 50 Mies Ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä p<. 05 50– 65 Nainen

Johtopäätöksiä • Käyttäjät iästä riippumatta suhtautuvat teknologiaan myönteisesti ja kokevat sen välttämättömäksi, mutta myös muutosvastarintaa • Ikä vahvin digiteknologian käyttöön vaikuttava tekijä, mutta myös koulutus ja elämänvaihe vaikuttavat sekä teknologian rooli arjessa • Yli 50 -vuotiaat käyttävät mobiiliteknologiaa yhä nuoria harvemmin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin; tabletti on yli 50 -vuotiaiden suosima laite • Teknologian käyttö eroaa sukupuolten kesken; naisilla korostuu sosiaalinen media; miehillä viihde

Ikääntyvien digitaitojen kehittäminen –mitä pitää ottaa huomioon MIKSI? Digitaalisten palvelujen pitää ensisijaisesti vastata käyttäjien tarpeisiin (ei palvelujen kehittäjien) KENELLE? Ikääntyvät eivät ole homogeeninen katgoria…eri ikä-, sosiaali- ja elämäntaparyhmissä eri tarpeet. Kuka on viime kädessä palvelujen käyttäjä? MITEN? Laitteiden, käyttöliittymien ja Io. T ratkaisujen pitää olla helppokäyttöisiä, saavutettavia ja mukavia. Viihde ja sosiaalisuus tärkeitä (myös) ikääntyville.

Kiitos! www. jyu. fi/digi 50 www. jyu. fi/digital-life