Oikeusturva sosiaalivakuutusasioissa Oikeus sosiaali ja terveyspalveluihin III Kela

Oikeusturva sosiaalivakuutusasioissa Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin III, Kela –halli, 04. 12. 2014 Yrjö Mattila, tutkimusosasto

Family benefits National pensions • old age • disability Employment pensions Sickness and • old age maternity • disability (cash benefits) • survivors’ Occupational diseases and accidents Health care Unemployment Benefits based on residence Benefits based on employment

Unemployment funds National pension Family benefits Unemployment Kela Health care Social services Municipalities Sickness and maternity (cash benefits) Municipal income support Benefits based on residence Employment accidents and occupational diseases Private insurance institutions, funds, foundations etc. Employment pensions Benefits based on employment

13 miljardia etuuksiin 4

Valtio, vakuutetut, työnantajat ja kunnat rahoittavat (milj. euroa) 5

Onko Kelan etuuksien saamisessa ongelmia? • Kelan etuuksissa: • Etuuden saa, jos ehdot täyttyvät. Kuitenkin moniin etuuksiin vaaditaan lääkärintodistus, saaminen voi olla vaikeata (erityisesti syrjäseuduilla) tai kallis (yksityinen) • Hakemus puutteellinen, etuuden saaminen viivästyy? • Ilmoituksen tekeminen muutoksista unohtuu, maksaminen keskeytyy Ohjaus ja neuvonta puutteellista, asiakas tiedä mihin on oikeutettu? Alikäyttöä tai tiukkaa lääketieteellistä arviointia? (Vammaistuet? ) • Suuri väliinputoaminen: sairauspäivärahajakso päättyy, eläkehakemus hylätään, työkyvyttömänä työnhakijaksi? • Asiakkaan ongelma: Etuus on määrältään pieni, ei riitä kohtuulliseen elämään, pakko täydentää Kelan ulkopuolisilla etuuksilla? (Työmarkkinatuki, asumistuki <> toimeentulotuki) • Helpotusta 2017, kun toimeentulotuki Kelaan, ”yhden luukun periaate” 6

Perusturva 1: Työmarkkinatuki täynnä "kannusteita" • • • 1. 1. 1994: laki työmarkkinatuesta, työharjoittelu 1. 1. 1996: alle 20 -vuotiaiden "koulutuspakko" 1. 1. 1997: 18– 24 -vuotiaiden "koulutuspakko" 1. 1. 1998: työttömyysturvalain karenssien pidentäminen 1. 9. 2001: laki kuntouttavasta työtoiminnasta; velvoittavaa nuorille alle 25 vuotiaille 1. 1. 2006: 500 tai 180 päivää työmarkkinatukea saaneen työmarkkinatuki voidaan lakkauttaa toistaiseksi, jos henkilö kieltäytyy tai eroaa työstä, työvoimakoulutuksesta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta ilman pätevää syytä 1. 1. 2010: kuntouttava työtoiminta velvoittavaksi muillekin kuin nuorille (60 päivän karenssi ja toimeentulotuen alentaminen mahdollinen) Vv. 2011 – 2013 Monia muutoksia V. 2014 eduskunnassa käsiteltävänä lukuisia työttömyysturvalain muutoksia Oikeusturvan kannalta ongelma; säännökset muuttuvat vuosittain, tiedottaminen asiakkaille vähäistä © PH 7

Perusturva 2: Yleinen asumistuki • Pienituloisille suunnattu tuki • Tuen saajat pääosin Kelan muiden etuuksien saajia: työttömien perusturva, lasten kotihoidon tuki ym. • Monimutkainen järjestelmä • Perusteet pääosin asetuksessa • Tarkat rekisteritiedot • Oikeusturvan kannalta hankala, paljon yksityiskohtia, asiakkaat eivät aina miellä, miksi näin • Uusi asumistukilaki v. 2015 yksinkertaistaa järjestelmää • Ongelma kuitenkin edelleen omavastuuosuuden PH 8 kattamisessa, jos tulot ©vähäiset

Kelan palveluja kehitetään, kuitenkin haastavia asiakkuusprosesseja 9 • Ongelma: Asiakas ei aktivoidu tai toimi kuten pitäisi ja saa ”keppiä” (esim. karenssi työttömyysturvassa). • Kuitenkin: Kelassa on panostettu palveluun ja osaamiseen: Uusia palvelumuotoja on kehitetty, vaikka palveluverkko harventunut. Suorakorvaus, puhelin- ja nettipalvelut lisääntyneet • ”Arkki –hanke” ulottuu aina vuoteen 2021 • Kelan tutkimusosaston tutkimus: Hanna-Mari Heinonen, Jussi Tervola ja Markku Laatu: Haastavat asiakkuusprosessit Kelassa (Nettityöpapereita 20/2011): Keskeisiä tuloksia: Valtaosa Kelan asiakkuusprosessista sujuu sekä asiakkaan että Kelan kannalta kohtuullisen helposti ja vaivattomasti • Tyytyväisimpiä asiakkaita ovat ne, joiden talous on ainakin kohtuullisella tolalla ja joilla hyvät asiointivalmiudet

Kelan palveluverkko 1. 1. 2014 186 toimis -toa

Parannuskeinoja Kela -asioinnissa 11 • Asiat sujuvat helposti niiden kohdalla, jotka hakevat etuuksia, joiden myöntämiseen ei liity merkittävästi tarveharkintaa, monimutkaisia etuuden saannin ehtoja, tarkkaa ehtojen saannin seurantaa jne. • Haastavat tilanteet/ongelmat voivat johtua: • Tietämättömyydestä, (esim. vammaistuet), (tiedotusta lisää? ) • Lääkärintodistuksen saamisen vaikeudesta (erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa): (Lisää lääkäreitä? , koulutusta lääkäreille todistusten täyttämisestä? ) • Unohduksesta: Esim. olosuhteiden muutoksen ilmoittamatta jättäminen asumistuessa: (Harvennetaan ilmoitusaikoja? ) • Etuuksien tasosta: Perusturva alhainen, työmarkkinatuen/asumistuen korotustarvetta on, mutta mistä rahat?

Ongelmia ja ratkaisukeinoja, jatkuu…. • Ongelmat voivat johtua myös: • Tiukasta lääketieteellisestä arvioinnista esim. vammaistuki tai työkyvyttömyyseläkkeen arviointi: (Lisää joustavaa harkintaa, enemmän asiakkaan kokonaistilanteen huomioon ottamista), Onko mahdollista höllentää lääketieteellisiä kriteereitä tai kustannusvaatimuksia etuuksien saamisen edellytyksenä? esim. eläkettä saavan hoitotuki, avun tarve ja kustannukset? • Onko mahdollista vähentää lääkärintodistusten vaatimista joissain etuuksissa? • Tulisiko etuuksia yksinkertaistaa (vrt. SATA –komitean ehdotukset)? Voisiko tiedotusta etuuksien sisällöstä lisätä? • Ratkaisu kieliongelmiin? - Lisää tulkkipalveluja maahanmuuttajille? 12

Eläkettä saavan hoitotuen myöntämisedellytykset • 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa • täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea • vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä • leskeneläkettä ja on yli 65 -vuotias • täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa jatkuvaa eläkettä tai ansionmenetyskorvausta tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmästä • takuueläkettä tai • vastaavaa eläkettä tai korvaus ulkomailta • Sairaudesta tai vammasta johtuva toimintakyvyn heikentyminen (vähintään 1 vuosi), johon liittyy • avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa tai • jatkuvia erityiskustannuksia

Ylin vammaistuki • Kun toimintakyky on heikentynyt ja • henkilö on vaikeasti vammainen tai • hän tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä, aikaa vievää toisen henkilön apua tai • sairaudesta tai vammasta aiheutuu huomattavassa määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai • sairaudesta tai vammasta aiheutuu jatkuvia erityiskustannuksia vähintään ylimmän vammaistuen verran kuukaudessa

Voiko perusturvan alhaisuutta ratkaista? • Selkeyttämällä lainsäädäntöä? (esim. tulo- ja perhekäsite asumistuessa ja monissa muissa etuuksissa, ! v. 2015, uusi asumistukilaki • Lisäämällä etuoikeutettuja tuloja etuuksia määriteltäessä ? (esim. omaishoidon tuki >< tulojen huomioon otto asumistuessa, toteutuu uudessa laissa v. 2015) • Kuitenkin kysyttävä: Onko perusturva Suomessa riittävä? • Kelan tutkimukset osoittavat, että perusturvan tasossa on ongelmia: Kelan tutkimusosaston tutkimustulos: Minna Ylikännön artikkeli: Työmarkkinatuki riittää, riittää – ei riittänytkään (Ilpo Airio, toim. Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa. Kansalaisten käsitykset ja odotukset. (Sivut 50– 74) (http: //hdl. handle. net/10138/38496).

Työmarkkinatuen saajien arkielämää • Ylikännön tutkimuksessa selvitettiin: • • • millaiseksi työmarkkinatuen saajat kokevat toimeentulonsa? • millaisia pienistä tuloista johtuvia ongelmia heillä on ollut ? • millaisia keinoja he ovat käyttäneet selviytyäkseen pienten tulojen aiheuttamista ongelmista? Vastausten perusteella työmarkkinatuen saajilla on seuraavia ongelmia: Uusia vaatteita ei ostettu Vaikeuksia suoriutua laskuista ja vuokran maksusta 76 prosenttia joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, vaikka saikin työmarkkinatukea 52 prosenttia ollut leipäjonossa 28 prosenttia hakenut apua kirkon diakoniatyöstä Moni oli joutunut tinkimään terveydenhuollosta 25 prosenttia yksin asuvista oli joutunut olemaan nälässä • • • Huomattava kuitenkin: Kysely tehtiin ennen työmarkkinatuen korotusta 2012 Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen poistettiin vuonna 2013. • •

Työssä ja sosiaaliturvassa vaihdellen • Palkkatyön ja sosiaaliturvan vaihtelu aiheuttaa byrokratialoukkuja, ehkä myös etuuksien menetyksiä • Vaikuttaa henkilön eläketurvan karttumiseen, karttuminen erilaista työssä kuin työttömänä • Erityisesti määräaikaisen ja vuokratyöntekijän eläkekertymä voi jäädä pieneksi. • Ongelmia myös sairausajan palkassa, vuosiloman kertymisessä, äitiys- ja vanhempainpäivärahan määrässä ja (ehkä) myös asumistuessa • Tulojen vaihtelu työn ja työttömyyden mukaan, jolloin ilmoitusvelvollisuuden toteutus voi olla vaikeaa • Unohdus ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä voi johtaa jopa asumistuen katkeamiseen. • Lievennystä uudessa asumistukilaissa v. 2015

Mitä sisältää käsite oikeusturva sosiaalivakuutusasioissa? • Ehkä ainakin: • - Miten asiakkaan oikeusturva toteutuu? Miten on toimittu ennaltaehkäisevästi ettei tarvitse valittaa? - Millaiset ovat muutostenhaun menestymisen mahdollisuudet eri etuuksissa? - onko etuuksissa juridisia ongelmia ja miten ne on ratkaistu? • - Tunnetaanko muutoksenhakuelinten rakennetta? (!Merkittävä analyysi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta ensi maaliskuun seminaarissa, prof. Risto Koulun tiimi) • - Miten muutoksenhaut käsitellään ja saadaanko päätös nopeasti > > hitaasti? • - Onko muutoksenhaku helppoa vaikeata? • - Muutoksenhaun kustannukset? 18

Ongelma: Oikeusturva sosiaalivakuutusasioissa hajaantunut • • • Ensi asteita muutoksenhaussa: Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Työttömyysturvalautakunta Tapaturmavakuutuslautakunta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Liikennevakuutusasiain neuvottelukunta (lausunnot, muuten käräjäoikeus) • Ylimpänä vakuutusoikeus • Valitustie korkeimpaan hallinto-oikeus hyvin rajoittunut (työtapaturmat)

Eläketurva Työeläkelaitokset: työeläkkeet Perusturva Kelasta: Kansaneläke, takuueläke, • Työkyvyttömyyseläke/ • Kansaneläke: Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke/ kuntoutustuki • Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke • Työttömyyseläke Vanhuuseläke • Vanhuuseläke Varhennettu • Varhennettu vanhuuseläke • Takuueläke • Osa-aikaeläke • Perhe-eläke 20

Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite KELAN KUNTOUTUSLAKI Kuntoutus Työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen, palauttaminen Kuntoutusraha Toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eri kuntoutustahojen yhteistyö

Kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä • ammatillinen kuntoutus • vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus • kuntoutuspsykoterapia • harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen • muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset • Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. • Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne • Kuntoutus on tarkoituksenmukaista ja tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen tai parantaminen tai työkyvyttömyyden estäminen • Ammatillista kuntoutusta ei ole järjestetty • työeläkelakien tai • erityisopetusta koskevien säännösten nojalla

Vammaisetuudet ja -palvelut • Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. • Kelan vammaisetuuksia ja -palveluita ovat: • • • Alle 16 -vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Vammaisten tulkkauspalvelut Ruokavaliokorvaus

Millaisia ongelmia oikeusturvassa? • On esitetty epäilyjä siitä, ovatko ensiasteen muutoksenhakuelimet todellisia tuomioistuimia? • Intressiryhmien edustus, asenteellisuutta? • Päätösten perusteluissa puutteellisuuksia, paranemassa? (perustelut työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyksiin vrt. vakuutuslääkärikeskustelu) • Ennakkopäätösten julkaisemisen vähäisyys (koskee erityisesti vakuutusoikeutta) Onko seurauksena kirjavuutta soveltamiskäytännössä? Vrt. Kelan ohjeet • Ratkaisujen lääketieteellinen painotus (erityisesti työkyvyttömyyseläkkeissä) > Asiakkaan kokonaistilanne enemmän huomioon?

"Maallikkotoimintaa" • Yleensä vakuutetut laativat valituskirjelmänsä itse • Oikeusapu lisääntymässä oikeudenkäyntikulujen myötä • Itseoikaisu yleistä erityisesti Kelan etuuksissa • Pitkät käsittelyajat muutoksenhakuelimissä óli ongelma aiemmin, nyt lyhentymässä? (vrt. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminta) • Sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus ja eri etuuksien yhteensovitus sittenkin suurin pulma tavalliselle sosiaaliturvan asiakkaalle

Sosiaalimenojen kehitys vuosina 1960 -2000 sekä projektio vuoteen 205 Tuleva 0, % bkt: sta (Lähde: STM 2003)

Kelan haasteet • Sairausvakuutuksen asema ja rahoitus, vaje-ongelma, kustannusten kasvu, kustannusvyörytys. • Sairausvakuutus SOTE –uudistuksessa? • Monikanavarahoitus, muutoksia? • Vähimmäistoimeentuloturvan kehittyminen ja riittävyys= uskottavuusongelma (työmarkkinatuki, asumistuki ja v. 2017 lähtien toimeentulotuki) • Toimeentulotuen niveltäminen muihin etuuksiin asiakkaan kannalta ymmärrettävästi • Rahoitus vahvasti riippuvaista talouskehityksestä, leikkauksia myös vuodelle 2015 • Uusien järjestelmien toimivuus (Kelan Arkki –hanke)

Haasteet muussa sosiaalivakuutuksessa • Eläkeuudistus 2017, toimivuus, riittävyys, elinaikakertoimen vaikutus • Työkyvyttömyyseläkeratkaisut < > kuntoutustoimet, perustelut, uskottavuus • Työkyvyttömyyden uusi määrittely? Enemmän asiakkaan kokonaistilannetta ja työkyvyttömyyden objektiivista mittaamista mukaan? • Kuntoutuksen roolijaot, selkeys kansalaisiin päin • Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen? Avoimuutta, ennakkopäätöksiä! • Enemmän mahdollisuuksia jatkaa valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen?

Kiitos…. • paljon! 30