MEDIAN VAIKUTUS RUOKAVALINTOIH IN Mink takia ihmiset valitsevat

MEDIAN VAIKUTUS RUOKAVALINTOIH IN Minkä takia ihmiset valitsevat kasvissyönnin? Eveliina Korkiatupa, Venla Lietzen, Jesse Grönlund, Mikaela Suomalainen, Jaakko Skog, Jesse Ukkonen, Taneli Kantola, Johanna Koponen, Laura Oinas, Sampsa Häyrynen ja Riikka Hujanen Ihminen ja ympäristö 2019 UEF

Sisältö 1. Taustaa 1. 1 Ympäristövaikutukset 1. 2 Ravitsemussuositukset 2. Miksi kasvissyönti? 2. 1 Kasvisruokatrendi 3. Median vaikutus 3. 1 Mainonta 4. Johtopäätökset 5. Lähteet

1. Taustaa ■ Ruoasta on tullut identiteetin väline ■ Ruoka myös leimaa ihmistä ■ Terveysbuumi – valinnan mahdollisuudet ■ Ruoasta ja sen eettisyydestä puhutaan paljon ■ Ruoka aineiden vaikutuksia ilmastoon on tutkittu paljon ja niillä on tutkitusti todettu olevan yhteys ilmastonmuutokseen – Keskeisiä toimia ruoan ilmastovaikutusten vähentämisessä ovat eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen ja kasvisten osuuden lisääminen (Ilmasto-opas. fi) – Silti lihankulutus on ollut maailmanlaajuisesti kasvussa

Lihankulutus ■ Vuonna 2017 lihankulutus Suomessa oli 81 kg/hlö (Luke 2018) 1961: 35 kg 2013: 77, 5 kg Our World in Data 2017

Ympäristövaikutukset Nauta/lammas Possu Tuoreet vihannekset ja hedelmät Siipikarja Munantuotanto Maito Vehnä Riisi Maissi Palkokasvit Our World in Data 2017

Ympäristövaikutukset Kaskinen ym. 2011 (I. Pyyn: n luentodioista)

Ravitsemussuositukset ja vuoden 2011 tilanne elintarvikkeiden käytössä Vuoden 2011 tilanne (yksikkönä annos) Ravitsemussuositukset (yksikkönä annos) 1 4 5 8 1 1 12 3 3 15 5 viljat öljy, rasva maito kasvikset ja hedelmät proteiini sokeri Krishna Bahadur ym. 2018

2. Miksi kasvissyönti? ■ Ruokaan liitetään nykyään uusia merkityksiä ■ Uusi informaatio saa ihmiset etsimään ruoasta esimerkiksi terveyttä ja kauneutta ■ Ruokakäsityksiin vaikuttavat muun muassa kansainvälistyminen, eettiset tekijät, allergiat ja perherakenteen muutos ■ Ruoka on medikalisoitunut eli sitä on alettu selittää lääketieteen keinoin ■ Ekologisoituminen: ruoka ympäristön pelastaja ■ Moralisoituminen: ruoka eettisenä valintana henkilökohtainen valinta/kannanotto ■ Kosmetisoituminen: ruoka kauneuden ja muodikkuuden väline ■ Myös hinta ratkaisee: osa on valmis maksamaan terveellisyydestä, mutta osalle ruoka on välttämättömyys, josta ei haluta maksaa liikaa Lähde: Mononen & Silvasti, 2006, 156 180

Kasvisruokatrendin näkyminen Tempaukset Kuvat: vegaanihaaste. fi, https: //yle. fi/aihe/artikkeli/2 015/09/30/lihaton lokakuu tulee taas , muru. fi, versofood. fi, voner. fi Uudet ruokainnovaatiot (kasvispohjaiset lihankorvikkeet) Kasvisruokaohjeita K Ruoka lehdessä (1/2019) enemmän kuin liharuokia.

Lihatuotteiden ja kasvistuotteiden kulutuksen erot LIHATTOMIEN RUOKAVALIOIDEN OSUUS IKÄRYHMÄSTÄ Lähde: Tilastokeskus, Koti talouksien kulutus 2012 ja 2016, (Lehto 2018 artikkelissa)

3. Median vaikutus ■ Sosiaalinen media vaikuttaa yksilön ajatusmaailmaan – Nuoret vs. Ikääntyneet? ■ Ruoan valinnassa vaikuttavimmiksi ruoka aiheisiksi sisällöiksi nousivat tutkittavien lähipiirin luomat sisällöt, blogipostaukset sekä visuaaliset sisällöt Instagramissa ja Pinterestissä. (Lindfors 2015) ■ Ruokamedia rakentaa kulttuurista kuvaa hyvästä kansalaisesta (Ruohonen 2016, 39) ■ Esimerkiksi Helsingin Sanomien kohdalla hyvää kansalaista heijastavan ruokajournalismin yhtenä merkittävänä osa alueena voi pitää eettistä ruokakulttuuria ja luonnonmukaisia ruuankuluttamisen arvoja. (Ruohonen 2016, 39) ■ Median kiinnostus ruokiin eri puolilta maailmaa on vaikuttanut kasviproteiinin käytön lisääntymiseen. (Jallinoja ym. 2016) ■ Ruoka on ollut todella paljon esillä populaarikulttuurissa ja siihen liitetään nykyisin vahva arvolataus. (Luomala 2017)

3. Median vaikutus ■ Havo & Mansikka (2018) opinnäytetyössä Saimaa korkeakoulun opiskelijat arvioivat, että medialla ei ole suuresti vaikutusta heidän ravitsemuskäyttäytymiseen. Vastaajat vaikuttivat olevan myös kriittisiä lukijoita, sillä vähintään puolet arvioivat lähteen luetettavuutta julkaisuajan, paikan ja tahon sekä artikkelin tuoreuden ja ajankohtaisuuden perusteella. – Voi kuitenkin pohtia, pystyykö ihminen arvioimaan tarkasti mitkä tekijät loppuen lopuksi omaan käyttäytymiseen vaikuttavat ja kuinka paljon? ■ Sara (2017, 67 68) kuvaa pro gradu tutkielmassaan, että media kuuluu ulkoapäin tuleviin, ruokatottumusten oppimisen taustalla oleviin tekijöihin. Vaikutuskanaviksi mainitaan esimerkiksi blogit ja Instagram. Myös aiemmat tutkimukset ovat havainneet mainosten ohjaavan aikuisten ja lasten ruokavalintoja. Tutkimus on tehty Lapin yliopiston 4. vuosikurssin opiskelijoille.

Lähde: https: //twitter. com/niinisto/status /924580140025372673

• Mediassa näkee paljon uutisia, jotka koskevat ruoan terveellisyyttä/ epäterveellisyyttä • Useimmat uutiset perustuvat tutkimuksiin, mutta niihin kannattaa suhtautua kriittisesti Otsikot: Turun Sanomat, Voice, MTV uutiset, Kunto Plus, Ilta Sanomat, Helsingin Sanomat

Mainonta on muuttunut ■ Sosiaalinen media ja internet ovat läsnä nuorten elämässä päivittäin ■ Tutut sisällöntuottajat saavat yrityksiltä brändidiilejä (maksettu sisältö) ■ Sosiaalisen median ilmiöt ja trendit eivät välttämättä tavoita vanhempia ikäryhmiä ■ Esikuvat välittävät seuraajilleen yritysten maksamaa mainontaa yhdistäen sen omaan elämäntapaansa

Mainonta on muuttunut Lähde: @sitasalminen Instagram

4. Johtopäätökset ■ Medialla ja mainonnalla on huomattu olevan vaikutusta ruokavalion valinnassa – Kasvisruokavalion yleistyminen etenkin nuorien keskuudessa ■ Kasvissyönnin valitsemiselle on monia syitä ■ Lihankulutuksella on tutkittu olevan yhteys ilmastonmuutokseen ■ Media nostaa esille trendejä, mikä saattaa antaa vääristyneen kuvan ihmisten todellisesta kulutuskäyttäytymisestä. Vaikka kasvisruokavaliot ja erilaiset kasviperäiset proteiinituotteet ovat nyt pinnalla, lihankulutus on edelleen suurta.

Lopuksi – Uskotko medialla olevan vaikutusta sinun ruokailuvalintoihisi? Milloin viimeksi ostit jonkin ruokatuotteen mainoksen tai esimerkiksi jonkun some-vaikuttajan julkaisun perusteella? – Onko uusissa sukupolvissa “pelastus”? Tekevätkö he ilmastoviisaita päätöksiä kuluttamansa ruuan suhteen? – Mikä on ruoan tulevaisuus? Mitä tulemme syömään 50 vuoden päästä?

5. Lähdeluettelo Havo, M. , Mansikka, S. 2018: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä median vaikutuksesta omaan ravitsemuskäyttäytymiseen. Saimaan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. 29 s. + liitteet. Jallinoja, P. , Niva, M. , Latvala, T. 2016: Future of sustainable eating? Examining the potential for expanding bean eating in a meat eating culture. Futures 83: 4 14. Kaskinen, T. , Kuittinen, O. , Sadeoja, S J. & Talasniemi, A. 2011: Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. 275 s. TEOS. Krishna Bahadur K. C. , Dias, G. M. , Veeramani, A. , Swanton, C. J. , Fraser, D. , Steinke, D. , Lee, E. , Wittman, H. , Farber, J. M. , Dunfield, K. , Mc. Cann, K. , Anand, M. , Campbell, M. , Rooney, N. , Raine, N. E. , Van Acker, R. , Hanner, R. , Pascoal, S. , Sharif, S. , Benton, T. G. , Fraser, E. D. G. 2018: When too much isn’t enough: Does current food production meet global nutritional needs? PLOS One 13 (10): 1 16. Lindfors, A. 2015. Kuluttajien suhtautuminen ruoka aiheisiin sisältöihin sosiaalisessa mediassa ja niiden yhteys ruoan valintaan. https: //helda. helsinki. fi/handle/10138/160186 Luettu 20. 1. 2019 Leiwo, H. 2017. Ruokavalinnat viestivät arvoista – luomun kuluttaja on epäitsekäs ja aito ihminen? YLE 17. 1. 2017. https: //yle. fi/uutiset/3 9408443 Luettu 29. 1. 2019

5. Lähdeluettelo Lehto, J. 2018. Lihasta luovutaan pikkuhiljaa myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tieto & Trendit. Tilastokeskus. http: //www. stat. fi/tietotrendit/artikkelit/2018/lihasta luovutaan pikkuhiljaa myos muualla kuin paakaupunkiseudulla/. Luettu 24. 1. 2019 Luke (Luonnonvarakeskus) 2018: https: //www. luke. fi/uutiset/mita suomessa syotiin vuonna 2017/ Luettu 29. 1. 2019 Massa, I. , Lillunen, A. & Karisto, A. 2006. Ruokaan liittyvät uudet merkitykset. Teoksessa T. Mononen & T. Silvasti (toim. ) Ruokakysymys. Näkökulmia yhteiskuntatieteelliseen elintarviketutkimukseen. Gaudeamus. Helsinki. Luettu 20. 1. 2019 Our world in data 2017: https: //ourworldindata. org/meat and seafood production consumption#how are land use requirements and greenhouse gas emissions calculated for food products Luettu 24. 1. 2019 Ruohonen, K. 2016. Porvariston luonnollinen charmi. Legitiimin maun diskurssit Helsingin Sanomien luomu ja lähiruokauutisoinnissa. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu tutkielma. 141 s. + liitteet. Sara. S. 2017. Oletko sitä mitä syöt? Opiskelijoiden käsityksiä ruokatottumuksista ja niiden oppimisesta. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteen pro gradu tutkielma. 98 s + liitteet. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) 2019. Ilmasto opas. https: //ilmasto opas. fi/fi/ Luettu 26. 1. 2019