Kasvupalvelut tilannekatsaus Ohjaamopivt 6 4 2017 Jarkko Tonttila

Kasvupalvelut – tilannekatsaus Ohjaamo-päivät 6. 4. 2017 Jarkko Tonttila

Aluekehittämis- ja kasvupalvelulaki & siihen liittyvät lait Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista • Laki määrittelee aluekehittämisjärjestelmän ja kytkee kasvupalvelut (= entiset TE- ja yrityspalvelut) aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi. Kasvupalvelut tuotetaan ensisijaisesti markkinaehtoisin ratkaisuin. • Laki koskee kasvupalvelujen järjestämisvastuun antamista • 3 -4/2017: Lausunnolla ja 6/2017 eduskuntaan Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymälle. Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki • • Kasvupalveluun liittyvät sisältölait Lausunnolle maaliskuun puolenvälin jälkeen eduskuntaan aluekehittämis- ja kasvupalvelulain kanssa Laki rekrytointiyhdessä ja osaamispalveluista 6/2017 Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Lausunnolla pääsiäisestä juhannukseen Eduskuntaan syyskuussa Lausunnolle syksyllä • Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta ja tietojärjestelmistä 5. 4. 2017

Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain sekä siihen liittyvien lakien käsittely ALKE- ja kasvupalvelulaki Eduskunnalle LAUSUNNOLLA 8 VIIKKOA Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo LAUSUNNOLLA 6 VIIKKOA Eduskunnalle Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki Eduskunnalle syyskuussa LAUSUNNOLLA 8 VIIKKOA Kasvupalveluun liittyvät sisältölait § § § Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki lausunnolle syksyllä 5. 4. 2017

Maakuntien kasvupalvelun tehtävänala • Kasvupalvelulaissa ei pääsääntöisesti säädetä yksittäisistä palveluista. • Määritellyt palvelukokonaisuudet kuvaavat maakunnan kasvupalvelun tehtävänalan. • Maakunnalla on oikeus järjestää palvelukokonaisuuksia harkintansa mukaisessa laajuudessa. • Palvelukokonaisuudet: • rekrytointi ja osaamisen kehittäminen • yritystoiminta ja yrittäjyys • edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle • kansainvälistyminen • rahoitus • Määritelty yleisesti myös valtakunnalliset kasvupalvelut ja niiden järjestämisvastuu sekä valtakunnallisten/maakunnallisten palvelujen asiakkaat • Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. 5. 4. 2017

Järjestämisvastuu tarkoittaa - Vastuuta arvioida palvelun tarve, määrä ja laatu Hankkia palvelut markkinoilta Varmistaa että palvelut ovat kaikkien saatavilla Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista Järjestää neuvonta ja ohjaus 5. 4. 2017

Maakunnan järjestämisvastuu Maakunta vastaa 1. maakunnassa on tarjolla rekrytointipalveluja ja osaamisen kehittämispalveluita; 2. maahanmuuttajan kanssa laadittavasta kotoutumissuunnitelmasta; 3. työttömän työnhakijan palvelutarpeen arvioimisesta vähintään 3 kk välein 4. työttömälle työnhakijalle järjestettävästä kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuudesta (työllistämisvelvoite) Maakunnan on huolehdittava: • • asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottamisesta palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta palvelutarpeen arvioinnista näihin liittyvästä ohjauksesta 5. 4. 2017

Maakunnan viranomaistehtävät Maakunnan tulee itse hoitaa - henkilöasiakkaan oikeuksiin, velvollisuuksiin ja toimeentuloon liittyvät ratkaisut - tuen myöntäminen yrityksille, jos tuen määrä ylittää tietyn euromääräisen tason - tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää koskevan päätöksen tekeminen - päätös työnantajalle tai yritykselle tarjottavien rekrytointi- ja osaamispalvelujen epäämisestä - työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaan liittyvät tehtävät - Maakunnan on hoidettava julkisena hallintotehtävänä myös Euroopan unionin rakennerahastokauden 2014– 2020 ja Euroopan unionin globalisaatiorahaston varoin rahoitettuja hankkeita koskeva päätöksenteko. 5. 4. 2017

Markkinaehtoisuus Palvelut hankitaan markkinoilta. Kuntien in-house -toimijat eivät ole markkinaehtoisia toimijoita. Maakunta voi tuottaa palveluita vain, jos markkinoilta ei löydy tuottajia. Viranomaistehtävät maakunta kuitenkin aina hoitaa itse. 5. 4. 2017

Kilpailulliseen tuotantomalliin siirtyminen vaiheistetusti Täysimääräinen siirtyminen kilpailulliseen malliin Maakunnan yhtiöt Ennakoivat toimenpiteet Markkinaselvitys Kaikissa vaiheissa tiivis vuoropuhelu markkinoiden kanssa! Täydentävät palveluostot 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 5. 4. 2017

Täsmennyksiä ja rajauksia • Kasvupalvelulainsäädäntö ja järjestäjä-tuottajamallin (ml. kilpailullisuus) sääntely koskee vain maakunnan järjestämisvastuulle tulevia palveluja, ei kuntien elinvoimatehtäviä (yleinen toimiala) tai valtionavusteista / veikkausvoittovaroin tuettua järjestötoimintaa sinänsä. • Jos kunta- tai järjestötoimijat kuitenkin haluavat lähteä tuottamaan maakunnan kasvupalveluja, niin kilpailuneutraliteetin tulee toteutua – kuntatoimijoilla yhtiöittäminen ja järjestöillä liiketoiminnan eriyttäminen kirjanpidossa (valtionavun myöntäjän edellyttämänä). • Kuntien sidosyksiköt (hankintalainsäädäntö), kuten kehitysyhtiöt tai oppilaitokset, eivät ole (perusrakenteiltaan) kilpailuneutraaleja markkinaehtoisia toimijoita eivätkä siten voi tuottaa maakunnalle kasvupalveluja. • Kuntien elinvoimapalvelut ja järjestötoiminta ovat ehdottomasti maakuntien tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa arjen yhteistyö tulee varmistaa. 5. 4. 2017

Palvelumarkkinoita selvitelty

Nykyiset ELY-keskusten ja TE-toimistojen palveluntuottajat 300 milj. € n. 520 65 % Nykymarkkina Tuottajaa Yrityksiä 1/5 4/18 n. 60 % ”TE/ELYspesialisteja” Suurimmasta on yrityksiä € muilla kuin yrityksille

Potentiaalisia palveluntuottajia Lähde: Owal Group Oy 5. 4. 2017

Kasvupalvelujen kehityskaari Markkinavuoropuhelussa kuultujen eri toimijoiden näkemyksiä Lähde: Owal Group Oy 5. 4. 2017

Palvelukonseptin hahmottelu meneillään

Kasvupalvelun kanavamallin periaatteet • Kasvupalvelujen ensisijainen palvelukanava on personoidut sähköiset palvelut ja niitä tukeva yhteinen asiakasneuvonta ja sähköisen asioinnin tuki • Toisena palvelukanavana on maakunnan tarjoama asiantuntijapalvelu/ lähipalvelu käyntiasiointina, henkilökohtaisena puhelinpalveluna ja kuvallisena etäpalveluna • Kasvupalvelun tukipalvelut ovat • Some asiakasviestintään • Chatti –palvelu yleisneuvontaan • Teksti- ja pikaviestipalvelut kansallista palveluväylää hyödyntäen siten, että käyttöön otetaan kansallisen viestintäratkaisun sähköinen postilaatikko ja viestintäpalvelujen mahdollisuudet. 5. 4. 2017

Työnhakijan palveluprosessin suuntaviivoja • Työnhaku alkaa verkossa • • • Maakunnan varmistettava, että työnhakijalla mahdollisuus aloittaa työnhaku myös käyntiasiointina Ensimmäinen palvelutarvearvio on digitaalinen • Osa asiakkaista voi digitaalisen palvelutarvearvion perusteella ohjautua suoraan käyttämään harkinnanvaraisia kasvupalveluja Tarvittaessa palvelutarpeen tarkempi arviointi ja asiakkaan ohjaus valinnanvapauden käyttöön • Maakunta voisi mahdollisesti tehdä itse niiden asiakkaiden osalta, joilla korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen ja/tai monialaisten palvelujen tarve • (Edellyttää ko. kohderyhmän ja palvelutarvearvion sisällön ja laajuuden määrittelyä) Maakunta vastaa siitä, että työttömyyden jatkuessa työnhakijan palvelutarve arvioidaan 3 kuukauden välein Maakunta vastaa siitä, että monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan perusteiden täyttyessä. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta. 5. 4. 2017

Valinnanvapauden lähtökohtia (henkilöasiakas) • Arvioidaan palvelujen vähimmäistason määrittely-/säätämistarvetta maakunnille. Näin turvattaisiin palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus sekä mahdollisuus kehittää yhtenäistä asiakkuustietojärjestelmää. • Asiakkaalla on oikeus saada neuvontaa ja ohjausta palveluntuottajan valintatilanteessa. Saataville tulee olla luotettavaa, helposti saatavilla olevaa ja vertailukelpoista tietoa eri palveluntuottajista. • Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa tilanteessa, jossa asiakas on mm. arvioinut palveluntuottajan väärin tai palveluntuottaja ei pysty vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen. • Valinnanvapaus kytketään työnhakijan työnhaun voimassaoloon. Työnhaun voimassaolo katkeaa, jos asiakas ei valitse palveluntuottajaa, jonka tarjoama palvelu vastaa hänen palvelutarvettaan. • Maakunnan päätöksillä palvelurakenteesta (yksittäisten palvelujen / kokonaispalvelun ostaminen; palvelutarvearviointi itse/ostettuna) on vaikutusta valinnanvapauden laajuuteen. 5. 4. 2017

Pohdintaa – kasvupalvelut ja ohjaamotoiminta • Lähtökohta: uudistuksessa pyritään säilyttämään nykyiset toimivat mallit • Asiakkaiden palvelutarpeet yksilöllistyvät ja monialaistuvat – verkostomaisille monitoimijamalleille tarvetta. • Kasvupalvelulainsäädännössä yhteensovittamisvelvoite monialaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden osalta. • Ohjaamotoiminnan näkökulmasta kysymysmerkkeinä järjestämis- ja koordinaatiovastuun määrittyminen ja rahoitusrakenne • Voisiko maakunta ostaa alueellisen ”ohjaamo-konseptin” koordinoinnin / alustan / palvelupisteen? • Miten ”ohjaamo-toiminnan” rahoituspohjaa voitaisiin laajentaa yksityiseen rahoitukseen – vaikuttavuusinvestointihankkeet? • Voisiko olla maakunnan ja kunnan yhteisrahoitteinen ja yhteiskoordinaatioon perustuva? 5. 4. 2017