JOHDANTO PRO GRADU enimmispituus sivuina Johdanto ja tutkimuksen

JOHDANTO

PRO GRADU enimmäispituus sivuina • Johdanto ja tutkimuksen tausta • Tutkimusongelmat ja hypoteesit • Menetelmät • Aineiston analyysi ja tulokset • Tarkastelu (diskussio) • Kokonaisuus 20 - 30 4 6 -10 25 - 35 4 -6 60 - 85 • Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko ja Sajavaara Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi.

ARTIKKELI enimmäispituus sivuina Johdanto ja tutkimuksen tausta Tutkimusongelmat ja hypoteesit Menetelmät Aineiston analyysi ja tulokset Tarkastelu (diskussio) Kokonaisuus 0, 5 – 1, 5 0, 5 -1 4 -6 0, 5 – 1 6 – 10 Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko ja Sajavaara Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi.

• TIIVISTELMÄ? • ESIPUHE? • JOHDANTO?

TIIVISTELMÄ? • Opinnäytteeseen liitetään työn sisältöä kuvaava tiivistelmä. Tiivistelmän tavoitteena on kiteyttää opinnäytteen keskeinen sisältö niin, että ulkopuolinen lukija pystyy ymmärtämään opinnäytteen pääkohdat tiivistelmän lukemalla. Tiivistelmä kirjoitetaan preesensmuotoon ja sen sisältönä esitetään opinnäytteen keskeiset asiat. (aihe, kysymykset, menetelmät, tulokset, johtopäätökset) • Tiivistelmässä kerrotaan myös työn viitetiedot, kuten korkeakoulu, laitos, ohjelma ja pääaine, jossa opinnäyte on tehty, opinnäytteen valvoja ja ohjaaja(t). Tiivistelmässä ei käytetä alaotsikoita. Tiivistelmä kirjoitetaan yleiskielellä ilman lyhenteitä, mutta oman alan terminologiaa voi käyttää. Tiivistelmä voidaan kirjoittaa valmiille lomakkeelle. Mikäli lomaketta ei käytetä, tulee tiivistelmän mahtua A 4 -kokoiselle sivulle ja sisältää sa-mat tiedot kuin lomakkeessa. Tiivistelmä liitetään mukaan opinnäytteeseen.

ESIPUHE? • Esipuheessa eli alkusanoissa on tapana todeta, miten työ on saanut alkunsa, mitkä ovat sen päävaiheet ja mihin aineistoihin se perustuu. Kiitokset voi sisällyttää esimerkiksi esipuheeseen. Nimet kirjoitetaan silloin kokonaisina ja tittelit ilman lyhenteitä. (Yleensä kiitoksia ei mainita väitöskirjoja edeltävissä opinnäytteissä. ) • Esipuheessa on luontevaa käyttää ensimmäistä persoonaa. • Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko ja Sajavaara Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi.

JOHDANTO? • Johdannon tehtävänä on viedä lukija sisälle aiheeseen. - Viritettävä lukijan kiinnostus - Annettava alustavat tiedot aiheesta JOHDANTO on työn nimen ja tiivistelmän ohella kirjoittajan käyntikortti – sen perusteella lukija muodostaa käsityksensä kirjoittajasta. Hyvä aloitus on kuin uskottavan ihmisen kädenpuristus; luja, luotettava ja kiinnostusta herättävä. • Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko ja Sajavaara Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi.

• Moni kokenut lukija lukee ensin työn tiivistelmän, johdannon ja päätelmät ja päättää sen perustella, kannattaako muuta lukea. • Lukijaa ei kannata uuvuttaa johdannossa pitkillä virkkeillä tai merkityksettömillä yksityiskohdilla. • ”JOHDANTO” on väritön otsikko, eikä kerro vielä mitään sisällöstä. Miten nimetä otsikko? Löytyisikö hyvä näkökulma havainnollisempaan ja tarkempaan otsikkoon? • Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko ja Sajavaara Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi.

• Kiinnostuksen herättämiseksi kirjoittajan olisi hyvä löytää johdantoon jokin käsiteltävää asiaa koskeva ajankohtaisuus tai tuttuun asiaan uusi näkökulma tai muu kiehtova seikka. • Kiinnostavuutta voi lisätä myös jonkin asiaan keskeisesti liittyvän uskomuksen tai oletuksen kyseenalaistaminen. • Kiinnostuksen voi herättää myös esittämällä jonkin huomiota herättävän uuden tiedon tai tosiasian. • Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko ja Sajavaara Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi.

• JOHDANNOSSA kirjoittaja antaa lukijalle aina lukuohjeet: • - mikä sisältyy opinnäytteeseen • - mitä työssä painotetaan • - miten tekstiä halutaan luettavan • - miksi on tehty valitut rajaukset • Jne.

ESIMERKKI JOHDANNON SISÄLLÖSTÄ Kerrotaan mikä on perusidea ja mihin pyritään / tutkimusstrategia ja aiheen rajaus Esitellään työn tausta (historialliset yhteydet, motivaatio, mitä aikaisempaa tutkimusta aiheesta löytyy tai ei löydy jne. ) Esitellään tutkimuskysymys, mahdolliset hypoteesit Esitellään keskeiset käsitteet Esitellään käytetyt menetelmät Viitataan tuloksiin Edetään yleisestä erityiseen Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko ja Sajavaara Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi.

• Johdanto kirjoitetaan usein viimeisenä ja suhteessa päätelmiin - Jo kirjoitusprosessin aikana kannattaa merkitä muistiin johdannossa mainittavia seikkoja

ESIMERKKI: DIALOGISTA SKENOGRAFIAA – vaihtoehtoisen työprosessin fenomenologista tulkintaa • Kiitokset Kirjoitettu lyhyesti ja siten, että myös prosessia tuntemattomat saavat käsityksen kiitettävien osuudesta opinnäyteprosessiin • Esipuhe Kirjoitettu vapaasti minä-muodossa, alussa viittaus uneen, teksti esittelee lyhyesti menetelmät (sekä taiteellisen työskentelyn että teoreettisen tulkinnan menetelmät) ja lopputulokset.

• Johdanto Mikä on perusidea: Lavastajan taiteelliseen työprosessiin kohdistuva muutos / taiteellinen tutkimus. Tausta: Oma taiteellinen motivaatio ja oma aikaisempi tutkimus, skenografian alalla vallitsevat yleiset näkemykset, filosofis-teoreettinen taustahorisontti ja sen valinnan perusteet Tutkimustehtävä: Vaihtoehtoisen, vapaan ja tasa-arvoisen skenografisen työskentelymenetelmän kehittäminen Keskeiset käsitteet: vapaus ja tasa-arvo / varsinaisuus ja epävarsinaisuus, avoin ja suljettu muoto, kieli ja kielen käsitteen eri variaatiot jne Menetelmät: Esitysten valmistaminen ja skenografiset kokeilut Hypnos-ryhmässä/ fenomenologinen tulkinta Tulokset: Viittaus teosta kuuntelevaan tekemisentapaan ja prosessiin, jossa se syntyi Työn rakenne: Tutkimukseen sisältyvät teokset ja kirjallisen osan luvut