Itmeren vaiheet Timo Peuraniemi Itmeren alueen jrvi ja

  • Slides: 15
Download presentation
Itämeren vaiheet Timo Peuraniemi Itämeren alueen järvi- ja merivaiheiden vuorottelusta viimeisen jääkauden jälkeen

Itämeren vaiheet Timo Peuraniemi Itämeren alueen järvi- ja merivaiheiden vuorottelusta viimeisen jääkauden jälkeen

Syynä järvi- ja merivaiheille: 1)Mannerjään sulaminen 2) Maankohoaminen 3) Valtameren pinnan nousu

Syynä järvi- ja merivaiheille: 1)Mannerjään sulaminen 2) Maankohoaminen 3) Valtameren pinnan nousu

Baltian jääjärvi 13000 - 11600 v sitten Glasiaalijärvi Alussa jääjärvellä lienee ollut Keski -

Baltian jääjärvi 13000 - 11600 v sitten Glasiaalijärvi Alussa jääjärvellä lienee ollut Keski - Ruotsissa laskuuoma Atlanttiin, se kuivui maankohoamisen myötä Välillä ilmasto viileni I Salpausselkä syntyi (Dryaskausi)

Mannerjään sulaminen lopetti jääjärvivaiheen Vettä alkoi virrata Atlanttiin Noin 11 590 v sitten jää

Mannerjään sulaminen lopetti jääjärvivaiheen Vettä alkoi virrata Atlanttiin Noin 11 590 v sitten jää ja jääjärven pinta aleni reuna oli Keski nopeasti noin 26 - 28 m Ruotsissa Billingenin vuoren pohjoispuolella Suolaista merivettä alkoi myöhemmin virrata Alueelta paljastui glasiaalijärveen perääntyvän jäätikön Jääjärvivaiheen lopun ajoitus reunan alta alavaa mahdollista lustosavien avulla (suolaisessa vedessä maata syntyi lustot syntyvät huonosti). Närken-salmen kautta yhteys Atlanttiin

Yoldiameri 11 600 -10 800 v sitten Syntyi yhteys Atlanttiin Närken salmen kautta Vesi

Yoldiameri 11 600 -10 800 v sitten Syntyi yhteys Atlanttiin Närken salmen kautta Vesi tuli suolaiseksi Suomen rannikolla noin 300 v Närken salmen syntymisen jälkeen Suolaisuuden kasvua osoittaa Yoldia arctica simpukka ja savikoiden kerrosten puuttuminen

Yoldiameri • Maankuoren isostasia alkoi palata Pohjoisessa maa alkoi kohota Närken salmi mataloitui Yoldiameren

Yoldiameri • Maankuoren isostasia alkoi palata Pohjoisessa maa alkoi kohota Närken salmi mataloitui Yoldiameren aikaan Itämeren eteläosa oli kuivaa maata ja sen aikaiset merenrannat ovat nykyään 50 -60 m merenpinnan alapuolella

Mitä on isostasia? Jäätikkö painaa

Mitä on isostasia? Jäätikkö painaa

Kuori antaa myöten

Kuori antaa myöten

Myös laitaosat voivat kohota Paino

Myös laitaosat voivat kohota Paino

Ancylusjärvi 10800 – 9000 v sitten Maankohoamisen seurauksena Närkensalmi katosi Jäätikön sulamisvedet ja maankohoaminen

Ancylusjärvi 10800 – 9000 v sitten Maankohoamisen seurauksena Närkensalmi katosi Jäätikön sulamisvedet ja maankohoaminen nostivat vedenpintaa Salpausseläm eteläpuolella 10 m

Ancylusjärvivaiheen loppu Valtameren pinta kohosi Maankohoaminen pohjoisessa ”kallisti” Itämeren allasta etelää kohden Vesi kohosi

Ancylusjärvivaiheen loppu Valtameren pinta kohosi Maankohoaminen pohjoisessa ”kallisti” Itämeren allasta etelää kohden Vesi kohosi niin korkealle, että Tanskan salmiin avautui Dana-joki Atlanttiin Litorinameri

Isobaasit kertovat maankohoamisesta Isobaasi = maankohoamisen tai laskeutumisen samanarvonkäyrä Eteläisellä Itämerellä maankohoamista ei tapahtunut.

Isobaasit kertovat maankohoamisesta Isobaasi = maankohoamisen tai laskeutumisen samanarvonkäyrä Eteläisellä Itämerellä maankohoamista ei tapahtunut. Glasiaalijärven kohdalla mannerlaatta oli painunut glasiaaliisostasian vuoksi

Litorina-meri n 8000 - 3000 v sitten

Litorina-meri n 8000 - 3000 v sitten

Litorina-vaiheen loppu -Litorinameren pinta laski vähitellen -maankohoamisen seurauksena Suomen länsirannikolla paljastui uutta maata vedenpinta

Litorina-vaiheen loppu -Litorinameren pinta laski vähitellen -maankohoamisen seurauksena Suomen länsirannikolla paljastui uutta maata vedenpinta laski (= regressio) -Helsingistä itään hitaamman maankohoamisen seurauksena vesi peitti uudelleen jo paljastuneita maa-alueita, meri voitti alaa =transgressio (Itämeren allas ”kallistui” itään päin) -Maankohoaminen on pienentänyt Itämeren pintaalaa ja virtaama. Tanskan salmissa on vähentynyt Itämeren saliniteetti Litorinamerta pienempi tuleeko Itämerestä makean veden allas?

Tulevaisuus? Väheneekö suolaisen veden tulo Tanskan salmissa? Lähteet: Marjatta Koivisto: Jääkaudet Veli-Pekka Salonen et

Tulevaisuus? Väheneekö suolaisen veden tulo Tanskan salmissa? Lähteet: Marjatta Koivisto: Jääkaudet Veli-Pekka Salonen et al. Käytännön maaperägeologia Piirrokset Timo Peuraniemi