Vlittmn verotuksen osion sislt Vlittmn verotuksen vaiheet Tuloverojrjestelmn

Välittömän verotuksen osion sisältö Välittömän verotuksen vaiheet Tuloverojärjestelmän pääpiirteet 1. Pääomatulot 2. Ansiotulot 3. Tulolähteet Elinkeinotoiminnan verotettavan tulon laskeminen 1. Tulon veronalaisuus 2. Menon vähennyskelpoisuus Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja Osakeyhtiö

Välittömän verotuksen vaiheet Verovelvollinen: • Kaikki luonnolliset henkilöt • Kotimaiset yhteisöt esim. osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt (Ay/Ky eivät ole yhteisöjä) • Kotimainen kuolinpesä Verovuosi: • Ajanjakso, jonka aikana saaduista tuloista on maksettava veroa. • Yleensä kalenterivuosi • Liikkeenharjoittajalla tilikausi/tilikaudet, jotka päättyneet tietyn kalenterivuoden aikana

Välittömän verotuksen vaiheet I. Ennakkoperintä II. Veroilmoitus ja verotuksen toimittaminen III. Verojen laskeminen ja maksuunpano

Välittömän verotuksen vaiheet Ennakkoperintä • Ennakonpidätys – Maksunsaaja ei saa koko tuloa käyttöönsä – Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veroviranomaiselle – Toimitetaan mm. palkasta (luontoisetuineen), työ- ja käyttökorvauksista • Ennakonkanto – Elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun tulonhankkimistoiminnan tuottamasta tulosta – Tulot saadaan täysimääräisenä käyttöön, mutta niistä maksetaan itse vero ennakkoverolipulla – Koskee ennakkoperintärekisteriin (www. ytj. fi) merkittyjä verovelvollisia • Ennakkoperintä perustuu ennalta arvioituun tulon määrään

Välittömän verotuksen vaiheet Veroilmoitus ja verotuksen toimittaminen • Verovuoden päätyttyä verovelvollisen on ilmoitettava veroviranomaiselle – – veronalaiset tulonsa niistä tehtävät vähennykset tiedot varoista ja veloista yms. verotukseen vaikuttavat seikat • Luonnolliset henkilöt saavat verohallinnolta esitäytetyn veroilmoituksen – tiedot saatu työnantajilta ja muilta suorituksen maksajilta – verovelvollisen on täydennettävä/ korjattava se – korjattu ilmoitus palautetaan verottajalle – Veroilmoitusohjeet

Välittömän verotuksen vaiheet • Yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat antavat saman veroilmoituksen kuin muutkin luonnolliset henkilöt ja lisäksi erillisen veroilmoituksen elinkeinotoiminnastaan • AY/KY antaa veroilmoituksen huhtikuun alussa • Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt jättävät veroilmoituksen 4 kk: n kuluessa tilikauden päättymisestä • Jos veroilmoitusta ei ole annettu, toimitetaan verotus arvioverotuksena ja laiminlyönnistä määrätään veronkorotus

Välittömän verotuksen vaiheet Verojen laskeminen ja maksuunpano • Verovirasto laskee ja panee maksuun verot • Yhteisöt maksavat veroa yhteisöverokannan (alkaen v. 2014 20 %) mukaan • Luonnolliset henkilöt maksavat veroa – pääomatulosta (30%, 30 000 € ylittävältä osalta 34 %) – ansiotulosta • valtionveroa progressiivisen veroasteikon mukaan • kunnallisveroa kunnan- tai kaupunginvaltuuston määräämän veroprosentin mukaan • kirkkoon kuuluvat maksavat kirkollisveroa • lisäksi maksetaan sairausvakuutusmaksua, päivärahamaksua ja yleveroa • Veroprosentin määräytyminen

Välittömän verotuksen vaiheet Valtion tuloveroasteikko 2017 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % 16 900 - 25 300 8, 00 6, 25 25 300 - 41 200 533, 00 17, 5 41 200 - 73 100 3 315, 50 21, 5 10 174, 00 31, 5 73 100 -

Välittömän verotuksen vaiheet • Verotusta toimitettaessa lopullisia veroja verrataan ennakkoperinnässä maksettuun summaan • Jos ennakkoverot > lopullinen vero, verovelvollinen saa veronpalautusta • Jos ennakkoverot < lopullinen vero, verovelvollinen maksaa puuttuvan summan verolipulla

Tuloverojärjestelmän pääpiirteet • Luonnollisen henkilön tulot jaetaan kahteen tulolajiin – Pääomatuloihin – Ansiotuloihin

1 Pääomatulot • Omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu varallisuuden kerryttämä tulo • Esim. – – – korkotulo vuokratulo voitto-osuus luovutusvoitto osingot (pörssiyhtiöistä) pääomatulo-osuus jaettavasta yritystulosta, yhtymän osakkaan tulo -osuudesta ja osingoista • Pääomatuloista vähennetään niiden hankkimisesta aiheutuneiden kulujen lisäksi mm. asunto- ja opintovelkojen korot. • Vakituisen asunnon lainakoroista vähennyskelpoista on 2019 lähtien 25 % (alenee 10 %-yksikköä vuodessa: 2015 65 %, 2016 55 %, 2017 45 %, 2018 35 %)

1 Pääomatulot Pääomatulolajin alijäämä ja alijäämähyvitys • Jos ei ole pääomatuloja, josta mm. edellä mainitut korot voi vähentää, muodostuu ns. pääomatulolajin alijäämä. • Tästä lasketaan alijäämähyvitys, joka on 30 % alijäämästä. • Alijäämähyvitys saadaan vähentää ansiotuloista maksettavasta verosta. • Hyvityksen enimmäismäärä on 1 400 €/henkilö

1 Pääomatulot Tehtävä 1. Antti Autiolla on vuokratuloja yhteensä 9 200 €. Hän on maksanut yhtiövastikkeita ja muita tulonhankkimisesta aiheutuneita menoja 2 000 € ja lisäksi vähennyskelpoisia korkoja 1 700 €. Paljonko on AA: n verotettava pääomatulo ja siitä menevä vero? Tehtävä 2 Kaisa Kalliolla on pääomatuloja 3 300 € ja tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja 1 600 €. Lisäksi hän on maksanut asuntolainan korkoja 4 200 €. Mikä on pääomatulojen verokohtelu? Miten asuntolainan korot vähennetään verotuksessa?

2 Ansiotulot • Ansiotuloja ovat kaikki ne tulot, joita ei ole määritelty pääomatuloiksi. • Esim. – Palkkatulot – Eläketulot – Ansiotulo-osuus jaettavasta yritystulosta, yhtymän osakkaan tulo-osuudesta ja osingosta • Ansiotulosta vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot ja muut lain sallimat vähennykset

2 Ansiotulot Tehtävä 1 Mikko Mäkelän verotettavat ansiotulot ovat 35 000 euroa. Tuloveroprosentti kunnallisverotuksessa on 20 % ja kirkollisverotuksessa 1, 25 %. Sairausvakuutusmaksut ovat 1, 64 %. Paljonko Mikko Mäkelän verot ja veronluontoiset maksut ovat yhteensä?

3 Tulolähteet • Tulolähdejaon avulla on tarkoitus pitää verovelvollisen eri taloudelliset toiminnot erillisinä laskentayksikköinä • Verovelvollisella voi olla kolme tulolähdettä: – Elinkeinotoiminnan tulonlähde – Maatalouden tulolähde – Henkilökohtaisten tulojen tulolähde • Tulolähdejako noudattaa pääverolakien soveltamisaloja – Elinkeinoverolaki – Maatilatalouden tuloverolaki – Tuloverolaki

Elinkeinotoiminnan verotettava tulo • Lasketaan tuloslaskelman ja lisätietojen perusteella Veronalaiset tulot - Vähennyskelpoiset menot = Verotettava tulo

Elinkeinotoiminnan verotettava tulo • Elinkeinonharjoittajan tulot ovat yleensä veronalaisia tuloja • Myös pääosa elinkeinoharjoittajan menoista on verotuksessa vähennyskelpoista • Tämän kirjanpidon ja verotuksen vastaavuuden vuoksi tuloslaskelman tulos on yritystoiminnan verotettavan tulon laskennan perusta

Elinkeinotoiminnan verotettava tulo • Tuloslaskelman tulosta on kuitenkin tarvittaessa oikaistava verotettavan tulon laskemiseksi – Mahdolliset verovapaat tulot on vähennettävä tuloslaskelman osoittamasta tuloksesta – Verotuksessa vähennyskelvottomat menot on lisättävä tulokseen • mm. tuloslaskelman tilikauden verot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia menoja, joten ne on lisättävä tulokseen verotettavaa tuloa laskettaessa

Elinkeinotoiminnan verotettava tulo + Tilikauden voitto (- tilikauden tappio) + Välittömät verot + Vähennyskelvottomat menot - Verovapaat tulot = Verovuoden verotettava tulo - Aiempien vuosien tappiot = Lopullinen verotettava tulo - Yrittäjävähennys 5 % (liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekä avoimet- ja kommandiittiyhtiöt) = Uusi lopullinen verotettava tulo

Yrittäjävähennys 5 % (TVL 30 a §) • Voimaan 1. 1. 2017 • Koskee liikkeen- ja ammatinharjoittajia sekä avoimia- ja kommandiittiyhtiöitä • Tavoitteena tasavertaistaa eri yritysmuotojen verotusta • Vähennetään ennen jakoa ansio- ja pääomatuloihin

1 Tulon veronalaisuus • Veronalaista tuloa ovat rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta – mm. pääomansijoitus (ei ole tuloa), yhteisön listaamattomalta yhteisöltä saama osinko

2 Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus • Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset • Vähennyskelpoisuuteen ei vaikuta se, tuottaako meno todella tuloa

2 Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus • Edustusmenoista 50 % on vähennyskelpoista • Edustusmenoja ovat: – Yrityksen asiakkaisiin ja liiketuttaviin kohdistuvasta tavanomaisesta vieraanvaraisuudesta aiheutuvat menot – Niillä pyritään uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen tai toiminnan edistämiseen muutoin – Kestitys, lahjojen antaminen, edustusmatkat • Edustusmenoja eivät ole: – Omasta henkilökunnasta, hallintoelinten kokouksista tai tilintarkastuksesta aiheutuneet menot – Suurelle yleisölle järjestetyt esittelytilaisuudet

2 Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus Verojen vähennyskelpoisuus • Tulovero ei ole vähennyskelpoinen (ks. Verotettavan tulon laskelmamalli alussa) • Myyntitulo ja menot ovat tuloslaskelmassa jo valmiiksi arvonlisäverottomia (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) • Kiinteistövero ja varainsiirtovero ovat vähennyskelpoisia

2 Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus Verotuksessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole: • Yksityisliikkeellä verovelvollisen puolison ja sellaisen lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ei ennen verovuotta ole täyttänyt 14 vuotta, palkat, eläkkeet tai muut etuudet • Verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin niin, että verovapaan tulon ylittävä osa menoista katsotaan vähennyskelpoiseksi • Yksityiskulutukseen liittyvät menot

2 Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus Vähennyskelvottomia menoja ovat myös: • Pääomansijoitusluonteiset liittymismaksut sähkö -, puhelin-, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoon • Sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktionluonteiset seuraamusmaksut • Lahjukset ja lahjuksenluonteiset edut

Harjoitus verotettavan tulon laskemisesta: Teemu Monosen omistaman Meno. Mono- nimisen kenkäkaupan tuloslaskelma tilikaudelta 1. 1. -31. 12. 2017 on seuraavanlainen: TULOSLASKELMA 1. 1 -31. 12. 2017 Liikevaihto 483 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -288 000 Henkilöstökulut Palkat 73 000 Henkilösivukulut 16 000 -89 000 Poistot -15 000 Liiketoiminnan muut kulut -40 000 Liikevoitto 51 000 Korkokulut -10 000 Voitto ennen veroja 41 000 Tilikauden verot -12 900 Tilikauden voitto 28 100

Harjoitus verotettavan tulon laskemisesta jatkuu: Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy seuraavanlaisia eriä: Vuokrat 19 000 Energia 4 000 Autokulut 5 000 Edustuskulut 2 500 Puhelinkulut 1 250 Markkinointi 4 050 Muut liikemenot 4 200 Yhteensä 40 000

Harjoitus verotettavan tulon laskemisesta jatkuu: Auton käyttömenot sisältyvät kokonaisuudessaan ym. autokuluihin. Ajopäiväkirjan mukaan autolla on vuoden 2017 aikana ajettu 40 000 km, joista kauppiaan yksityisajoja on 8 000 km. Poistoihin sisältyy auton poisto 3 500 €. Laske Meno. Monon lopullinen verotettava tulo.

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja • Yksityisliikkeen verotus tapahtuu sen omistajan verotuksen yhteydessä (Yksityisliikkeen verot = omistajan veroja) • Elinkeinonharjoittajaa verotetaan jo yritystulon syntymisen perusteella, häntä ei siis enää veroteta siitä, minkä hän nostaa yksityisottoina (rahana/tavarana) yrityksestään • Yksityisliikkeelle vahvistetaan verotettava tulo eli ns. jaettava yritystulo

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja • Koska yritystoiminnan tulo on osittain omaisuuden tuottamaa tuloa ja osittain korvausta yrittäjän työpanokselle, jaetaan tulo pääoma- ja ansiotuloosuuteen • Nämä verotetaan yhdessä omistajan muiden ansio- ja pääomatulojensa kanssa • Pääomatuloa on 20 % vuotuinen tuotto edellisen vuoden lopun nettovarallisuudesta, tämän ylittävä osa verotetaan ansiotuloina • Verovelvollinen voi myös vaatia, että pääomatuloosuudeksi katsotaan vain 10 %: n tuotto tai että koko yritystoiminnan tulo verotetaan ansiotulona

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja • Pääomatulo-osuuden laskentaperusteena käytetään verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä ollutta nettovarallisuutta • Nettovarallisuus on elinkeinotoiminnan varat – velat • Lisäksi pääomatulo-osuuden laskentaperusteena käytettävään nettovarallisuuteen lisätään 30% verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista ennakonpidätyksenalaisista palkoista

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja Esimerkki • Yrittäjän elinkeinotoiminnan verotettava tulo oli yrittäjävähennyksen huomioimisen jälkeen 46000 • Lisäksi hänellä oli muita tuloja seuraavasti: – pääomatuloja 2 300 – ansiotuloja 1 400 • Elinkeinotoiminnan varat olivat 200 000 ja velat olivat 140 000 eli nettovarallisuus oli 60 000 • Yritys oli maksanut verovuoden aikana palkkoja 150 000. • Kunnallisvero 20 %, kirkollisvero 1, 5 % , svmaksut 1, 64 %

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja Esimerkki jatkuu 1. Lasketaan pääomatulo-osuuden laskentaperuste 2. Lasketaan pääomatulojen osuus elinkeinotulosta 3. Lasketaan ansiotulojen osuus elinkeinotulosta (eli loput jää ansiotuloiksi) 4. Lasketaan kaikki pääomatulot yhteen ja niistä menevä vero 5. Lasketaan kaikki ansiotulot yhteen ja lasketaan niistä menevä valtion-, kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja Esimerkki jatkuu 1. Pääomatulo-osuuden laskentaperuste: Nettovarallisuus 60 000 30 % palkoista + 45 000 105 000

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja Esimerkki jatkuu 2. Pääomatulo-osuus: 20 % x 105 000 = 21 000 3. Ansiotulo-osuus: 46 000 – 21 000 = 25 000

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja Esimerkki jatkuu 4. Pääomatulot yhteensä 21 000 + 2 300 = 23 300, josta vero 30 % eli 5. Ansiotulot yhteensä 25 000 + 1 400 = 26 400 => Valtionveroa = Kunnallisveroa 20 % = Kirkollisveroa 1, 5 % = Sairausvakuutusmaksut 1, 64 % = Verot ja veronluonteiset maksut ansiotuloista yhteensä 6. Kaikki verot yhteensä

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja • Yleensä pääomatulojen verotus on lievempää kuin ansiotulojen => pyritään saamaan mahdollisimman suuri osuus tuloista pääomatuloiksi • Jos kuitenkin tulojen määrä jää alle 30 000, on progressiosta johtuen ansiotulojen verotus lievempää => kannattaa tuohon rajaan asti pyrkiä saamaan tuloja ansiotuloverotuksen piiriin (esim. vaatimalla pääomatulo-osuuslaskentaa 10%: n mukaan) • Tapauskohtaisesti laskettava, onko edullisempaa käyttää 10% vai 20% pääomatulo-osuuden laskennassa

Yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja • Jos kumpikin puoliso työskentelee liikkeessä, voidaan yksityisen elinkeinonharjoittajan liikkeestä saama tulo jakaa puolisoiden kesken työpanoksen suhteessa • Pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yritystoiminnan nettovarallisuuteen • Jos muuta selvitystä ei työ- ja pääomapanoksista ole, jaetaan sekä pääoma- että ansiotulo-osuus puoliksi puolisoiden kesken

Harjoitus • Laske aikaisemmin esitetyn Meno. Monon verotettavan yritystulon jakautuminen omistajan Teemu Monosen pääoma ja ansiotulo-osuudeksi ja tuloista menevät verot – Yritystoiminnan nettovarallisuus edeltävän verovuoden päättyessä oli 37 000 – Tuloslaskelman palkat ovat maksettuja palkkoja – Pääomatulo-osuus lasketaan 20 %: n perusteella – Kunnallisvero 20 %, kirkollisvero 1, 5 %, sv-maksut 1, 64 %

Osakeyhtiön verotuksesta • Osakeyhtiöt ovat itsenäisiä verovelvollisia, joille vahvistetaan verotettava tulo • Osakeyhtiöt vastaavat itse veroistaan • Yhteisöverokanta 20 % alkaen v. 2014 • Osakeyhtiön omistajien verotus on riippuvainen osingonjaosta