1 Roolileikin ohjaus Luento alkukasvatuksen jatai esiopetuksen ja

1 Roolileikin ohjaus Luento alkukasvatuksen ja/tai esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opintoihin tilavirtana Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselta Joensuun yliopistolle 16. 1. 2009. Ulla Härkönen Dosentti, KT, lto, varhaiskasvatuksen lehtori Joensuun yliopisto Savonlinnan OKL 2009 Huom! Loppuun lisätty kaksi diaa 16. 1. 2009 pidetyn ja taltioidun luennon jälkeen!

Päiväkodeissa esiintyviä ongelmia leikin alueella: n Liian vähän aikaa leikille, varsinkin roolileikille n Lasten kokemuksia voisi paremmin käyttää hyväksi leikissä n Yksitoikkoisuus, samoja teemoja, aiheita ja ideoita n Ohjaamattomuus, ei rikasteta em. seikkoja n Väkivaltaisuus, esim. ulkoleikeissä n Levottomuus, keskittymättömyyttä, vaeltelua n Lasten leikit pysähtyvät samankaltaisiksi n Sääntöleikit pääsevät vallalle roolileikeistä 2

Ohjauksen lähtökohtia: n Leikin 3 perusmotiivi tunnettava ohjauksessa n Leikin perusolemus: roolileikki on lapsen kokemuksista ja mielikuvituksesta lähtevää n Leikin ohjaus on osattava liittää leikin perusmotiiviin, erityisesti roolileikin alueella n Edellyttää aikuiselta herkkää, sensitiivistä vuorovaikutustaitoa, leikin tuntemusta ja ohjausmuotojen tuntemusta kuten myös herkkää tilannetajua ja havainnointikykyä kuten myös kiinnostuneisuutta.

A. Epäsuorat ohjausmenetelmät: 4 a) ympäristöön tutustuttaminen ja kokemusten hankkiminen: - Leikkiminen edellyttää elämän ja ympäristön sekä välineiden ja materiaalien käytön kokemuksia ja tietoja - Lapsilla onkin luonnollisesti perhe- ja kotielämän kokemuksia - Jos lapset ovat päivähoidossa pitkiä aikoja, perheen kanssa saatavat kokemukset jäävät vähäisiksi - Päivähoidossa on siis huolehdittava myös lasten kokemusten kartuttamisesta

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… 5 - Toiminnan päiväkodissa on oltava monipuolista: perustoiminnoissa omatoimisuutta, pienet työtehtävät ovat vaikuttavia, opetustuokioilla saadaan uusia tietoja ja taitoja ja laajennetaan käsityksiä maailmasta, retkillä tutustutaan ympäröivään elämään, juhlissa saadaan voimakkaita elämyksiä; kirjallisuus, taiteet, , , - Eri tavoin saadut ja kartutetut kokemukset muodostavat lapselle pedagogista prosessia - Leikissä lapset sisäistävät asioita omakohtaisen kokonaisvaltaisen toiminnan kautta

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… b) ajan varaaminen - - - 6 Lapsen on mahdoton leikkiä, jos aikuiset eivät varaa ja anna aikaa siihen, vaan täyttävät päivät jollakin muulla toiminnalla Päiväohjelmassa yleensä syntyy hetkiä, jolloin on lyhyitä aikoja leikkiin: hyvät leikkijät aloittavat leikit ja ehtivät leikkiä, mutta vain vähän aikaa Tällaiset lyhyet hetket eivät mahdollista pidempiä leikin kehittämiseen ja muunteluun tarvittavia kokemuksia Tällaiset lyhyet hetket eivät johdata kaikkia lapsia leikkiin eikä siten monipuoliseen sosiaaliseen leikkiin Tällaisista hetkistä muodostuu vain ajan täyteohjelmaa eikä leikki saa sille kuuluvaa oikeutusta

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… 7 c) tilan varaaminen - Liian pieni tila ei houkuttele kaikkia lapsia leikkiin Lapset hätistelevät myös toisia pois, jos kaikki halukkaat eivät sovi leikkiin Isolle lapsiryhmälle tarvitaan aikuisen järjestämää tilaa Tilaa pitää usein jakaa väliseinillä, sermeillä, penkeillä, pöydillä, maalariteipeillä Eri huoneet olisivat pienryhmille mukavia, mahdollistaisivat hiljaisemman leikin Eri huoneista voisi vierailla toisissa huoneissa ja leikin juoni kehittyisi

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… 8 Päiväkodin nurkkauksia, käytävän sopukoita, käytävälevennyksiä, eteistiloja, siistejä pesuhuoneita käytetään leikkitiloina - Ulkotilat ovat hyviä leikkitiloja, silti nekin on katsastettava: turvallisuus, valvottavuus, siisteys ym. - Lähimetsiä voidaan mahdollisesti käyttää leikkiympäristöinä: kivet, kalliot, vuoret, rotkot, puiden aluset; sammalet, heinät, kävyt, neulaset, tikut, kepit, hiekka, vesi, lumi, jää, sohjo, kura jne. antavat loistavat mahdollisuudet leikkitiloiksi - Samalla leikkiympäristöt ovat oppimisympäristöjä -

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… 9 n d) materiaalin esille ottaminen - Pienet lapset ovat riippuvaisia konkreettisista esineistä - Ne johdattavat leikkiin; lapset eivät vielä suunnittele paljoa etukäteen - Isommat lapset saattavat jo miettiä ensin ja valita sitten materiaalit ja esineet - Opettajan tiedettävä, missä leikkivälineitä on, hoksattava niiden mielikuvituksellinen käyttö ja tarjottava myös ideoita ja välineitä lapsille

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… - - 10 Leikkitavarat voivat olla kaapeissa piilossa, esillä laatikoissa, nostettuna pöydille, aseteltuina erillisiin leikkikohteisiin, aseteltuina aivan valmiiksi tiettyihin leikkitiloihin Asettelulla on vaikutusta leikin alkuun pääsemiseen ja leikin kulkuun Taitavat leikkijät voivat ottaa, etsiä, keksiä ja hakea tai pyytää välineitä itse Pienet lapset ja heikommat leikkijät tarvitsevat aikuisen valmistelua avukseen, leikin innon sytyttämiseen sekä leikki-idean kehkeyttämiseen

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… 11 n e) pienillä lapsilla toimintojen harjoittelu n - Pienillä lapsilla (0 -3) välineiden käyttöä tulee harjoitella erikseenkin Lapsen kädet ja motoriikka eivät vielä toimi hyvin Esineet voivat olla aivan vieraita ja uusia Aikuisen tulee näyttää, miten esine toimii ja miten sitä käytetään Uusiin ja herkästi särkyviin esineisiin tulee aikuisen tutustuttaa lapsia ja myös käsittelytavoista ja huolellisuudesta on keskusteltava yhdessä

…Epäsuorat ohjausmenetelmät… 12 Kädestä pitäen voi auttaa esineen käsittelyssä - Myös käsitteitä tulee liittää esineen toimimiseen - Tilanteista tulee muodostaa miellyttäviä ja iloisia hetkiä, jotta lapsi innostuu ja alkaa toimimaan - Myös isommat lapset kuten aikuisetkin tutkivat ensin uutta vierasta kohdetta ennen kuin sillä voi toimia luovasti -

B. Suorat ohjausmenetelmät: 13 a) Esimerkkileikki l. mallileikki - Aikuinen tai aikuiset leikkivät lasten nähden ja lapset saavat seurata tilannetta Tällä on erittäin motivoiva vaikutus ja lasten leikkiinto ja mielikuvitus heräävät pian Lapset hoksaavat leikin kokonaisidean, motivoituvat ja haluavat itse leikkiin. Sitten he ottavat roolit ja… -

…Suorat ohjausmenetelmät… - - 14 Esim. opettaja on järjestänyt suuren leikkipäivän leikkitilanteen (samoja tai eri leikkipaikkoja huoneen eri nurkkauksiin). Opettaja alkaa leikkimään roolivaatteisiin pukeutuneena yhdessä kohteessa ja siirtyy toiseen kohteeseen muuttaen roolia ja etenee siten. . Rooliksi valitaan aina keskeinen rooli Toisena roolihahmona voi olla mukana esim. nukke tai leikkieläin, jolle opettaja voi puhua koko ajan keskeisiä asioita selvästi Hyvä ja selvä kielenkäyttö on myös hyvä malli

…Suorat ohjausmenetelmät… nb) 15 kielellinen ohjaus Tässä tarkoitetaan tavallista puheella tapahtuvaa ohjausta opettajan normaalissa roolissa - Kielellistä ohjausta tarvitaan usein kaikissa leikin vaiheissa - Joskus leikin saa alkuun tavallisella innoittavalla puheella ja kysymyksillä, mutta se osoittaa että lapsilla on jo hyvät leikkitaidot -

…Suorat ohjausmenetelmät… 16 - Leikin aikana tarvitaan käydä sanomassa jotain lapsille, esim. ohjaamassa käyttäytymistä toisia kohtaan, antamassa leikkivihjeitä, kysymässä jotain lasten aikeista, kieltämässä vaarallisessa asioissa - Leikin loppuvaiheesta voidaan käydä ilmoittamassa leikkiajan päättymisestä ellei voida jatkaa loputtomiin - Leikin päätyttyä keskustellaan leikistä, annetaan palautetta puolin ja toisin, kysytään palautetta lapsilta, suunnitellaan uusia leikkejä

…Suorat ohjausmenetelmät… nc) 17 mukana leikkiminen - Kun lapset ovat leikkimässä, opettaja havainnoi lapsia - - aktiivisesti saaden tietoa lapsista ja heidän taidoistaan Opettaja voi tarjoutua leikkiin omana itsenään katselemaan ja mukaan istumaan tms. Opettaja voi mennä mukaan jossain roolissa leikkien, silloin vaikutus on selkeää; myös tässä tulee kieli mukaan kuten edellä Rooli on syytä miettiä siten, että sillä on opastavaa, leikkiä eteenpäin vievää ja sitä kehittävää vaikutusta

…Suorat ohjausmenetelmät… 18 Esim. kielellisellä ilmaisulla ja roolitoimintojen kehittyneisyydellä sekä vuorovaikutuksen luonteella on positiivista vaikutusta - Lapsi yrittää huomaamattaan nousta roolinsa osoittamalle tasolle, joten esim. kieli ja käyttäytyminen sekä toiminta kehittyvät - Lapsi yrittää löytää tarkentavia vastauksia ja katsoo mallia opettajan toimista sekä tuntee emotionaalisia tuntemuksia, joita opettaja pyrkii tuottamaan leikkiessään mukana - Roolissaan opettaja voi vaikuttaa leikin juonen kulkuunkin ja vaikuttaa leikin jatkumiseen -

…Suorat ohjausmenetelmät… nd) didaktinen roolileikki eli leikin opettaminen 19 Tämä on leikin ja opetuksen välimuoto: sisällöltään ja osin didaktiikaltaan opetusta mutta toiminnaltaan leikkiä - Opettaja suunnittelee tilanteen: asiasisällön, joka tarkoittaa tässä valitun leikkiepisodin tapahtuman juonta, tarinaa - Tarina suunnitellaan vuorosanatarkkuudella - Vuorosanojen tulee olla käsitteiltään oikeita ja täsmällisiä, asian oikein, noudatetaan kulttuurin hyväksyttyjä kohteliaita ja kauniita muotoja: hyvä malli lapsille n

…Suorat ohjausmenetelmät… 20 - Opettaja suunnittelee myös tarkasti roolit ja niiden toiminnot, jotta toimimisen oikea malli tulee esiin - Toiminta tehdään selkeästi ja rauhallisesti kokonaisina toimina, ei hutaisten - Välineet ja esineet tulee olla esittävät, myöhemmin voidaan käyttää korvaavia esineitä - Opettajan mukana toisessa roolissa (esim. potilaana kun opettaja toimii vaativassa roolissa lääkärinä) voi leikkiä lapsi, joka osaa leikkiä hyvin ja hänen kanssaan leikki on jopa harjoiteltu etukäteen

…Suorat ohjausmenetelmät… - - 21 Paitsi puhe ja toiminnot sekä operaatiot myös vuorovaikutus on tärkeä malli, se tulee harkita Tällainen leikki kestää lyhyehkön ajan, se on malli oikeasta elämästä, asiallinen Huumori ja nauru liittyy siihen siten, että sekin on harkittu malli ja esimerkki, ei ”pelleilyä” Didaktisen leikin jälkeen lapset pääsevät heti leikkimään, koska motiivi on korkealla; leikki vetoaa lapseen oppimisessa On voitu järjestää monta samaa leikkipistettä siten, että kaikki lapset esim. pareittain voivat leikkiä samaa aihetta eivätkä tarvitse odotella vuoroaan näihin rooleihin

ERI IKÄISTEN LASTEN ROOLILEIKIN OHJAUS: 22 Tavoitteita leikkitaidon oppimisessa ja ohjaamisessa: n leikkitavaroiden oikea käsittely n omien leikkiaikeitten kielellinen ilmaisu n leikkitoimintojen sarjoittaminen n aikuisten tiettyjen toimintojen esittäminen n roolien nimeäminen ja sisällön esittäminen leikissä n oman leikkitoiveen liittäminen toisen toiveeseen

… 3 -4 -vuotiaiden lasten leikin ohjaaminen… n välineet 23 ohjaavat leikin sisältöä n opettaja ohjaa leikkivälineen valintaa n neuvoo esimerkkileikillä käyttötapoja ja seuraa että välineitä käytetään mielekkäästi n antaa leikkiehdotuksia n opettaja jakaa leikkivälineet ja samalla ohjaa leikkitilanteen aloituksessa, n lapset oppivat itse ottamaan välineet ja itsenäistyvät mainituissa seikoissa omaaloitteiseen toimintaan

3 -4 -vuotiaiden lasten leikin ohjaaminen… n lapset 24 kertovat opettajalle, mitä aikovat leikkiä ja kenen kanssa n monologi on vallitseva, muuttuu dialogiksi n kieli kehittyy ja pysytään roolissa kauemmin n myös opettaja on ohjannut aiemmin enemmän toimien ja näyttämällä, nyt alkaa ohjata enemmän puhuen n leikkiaika on vielä lyhyt (noin 0, 5 tuntia) n leikin poiskorjaamista opetellaan n Opettaja on mukana poiskorjaamisessa antaen mallia työhön ja puhuu samalla

5 -6 -vuotiaiden lasten leikin ohjaaminen: n lasten 25 annetaan ennen leikkiä harkita ja suunnitella leikin kulkua n 6 -vuotiaiden voi olettaa osaavan suunnitella yhdessä leikkejä, ellei, sitä on neuvottava n ilmaisevat suullisesti aikeensa n opettaja auttaa monimutkaisten leikkien järjestämisessä n tai kun useampi lapsi haluaa samaan rooliin tai samaa välinettä

… 5 -6 -vuotiaiden lasten leikin ohjaaminen… n n n n 26 opettaja voi vaikuttaa leikkiryhmien muodostumiseen tarvittaessa ohjataan tilajärjestelyissä, materiaalien keksimisessä ja hankkimisessa ja hakemisessa Opettaja huolehtii lasten omatoimisesta materiaalien ja välineiden poiskorjaamisessa ja tilan puhdistamisesta Isoilla lapsilla on jo pitkäjännitteisiä leikkejä Opettaja voi kehitellä lasten kanssa leikkejä eteenpäin Opettajan tulee vastata lasten ideoiden haasteisiin ja pyrkiä kaikin tavoin mahdollistamaan ideoiden toteutuminen Opettajan tulee olla viitseliäs ja innovoiva

Opettajan ohjaus leikkituokiolla 27 n Aloitusvaihe: virittäjänä esim. lyhyt kertomus, dramatisointi, todellisen tilanteen mieleen palautus, kuva, esine, voi myös leikkiä itse aluksi, rooleja ja rooliasuja jaetaan yhdessä lasten kanssa opettajan ohjauksessa n Leikkimisvaihe: opettaja voi leikkiä lasten kanssa, voi antaa vihjeitä, tehdä kysymyksiä, voi tuoda uusia välineitä, voi vaikuttaa juonen kulkuun ehdottamalla jotain tapahtumaa

…Opettajan ohjaus leikkituokiolla… n n n 28 Lopetusvaihe: lopetetaan leikin idean mukaisesti, esim. tulee yö ja levätään hetki ennen aamua (sitten korjaamistöihin) Tai opettaja käy sanomassa pikkuryhmille että aika loppuu pian koska huoneessa alkaa ruokailuaika, ja kootaan tavarat pois Poiskorjaus on työntekoa Jätetään leikki paikoilleen jos mahdollista Jälkikeskustelu ja palautteet: “leikin lumoa ei rikota liian nopealla älyllisellä analyysillä”! Leikkiin liittyviä asioita ja tapahtumia voidaan käsitellä erillisellä tuokiolla

29 Keskustelu lasten kanssa leikistä n n n Palautteen antoa: 1. lapset toisilleen 2. lapset opettajalle 3. opettaja lapsille Opettaja suunnittelee kysymykset suhteessa suunniteltuihin tavoitteisiin, kuitenkin lapsille sopivalla kielellä Lisäksi kysymyksiä koetun ja nähdyn perusteella Kehitetään yhdessä leikkiin uusia ideoita ja uusia suunnitelmia jotka myös toteutetaan tulevina hetkinä

30 Leikki, oppiminen ja koulu Ulla Härkönen Dosentti, KT, lto, varhaiskasvatuksen lehtori Joensuun yliopisto Savonlinnan OKL 2009

Leikki on johtava tie kehitykseen n Leikki on johtava kehityksen lähde alle kouluikäisten elämässä n Lapsi on leikkiessään ”päätään pidempi” n Leikissä lapset rakentavat identiteettiään n yhdistelevät kokemuksiaan n tutkivat maailmaansa n tutkivat itseään: kuka minä olen 31

Leikki on tie oppijaksi n Leikki 32 kehittää kokonaisuuksien hahmottamista – sitä juuri muuttuva yhteiskunta vaatii n Kokonaisuuksien hahmottamista tarvitaan ongelmien ratkaisussa tulevaisuudessa n Hyväksi leikkijäksi kehittyminen on tie hyväksi oppijaksi

Leikki, fyysiset taidot ja kyvyt n Pestalozzi: 33 yhtä aikaa on hoidettava ja harjoitettava päätä, sydäntä ja kättä n Päiväkodeissa perinteisesti painottunut hienomotorinen toiminta n Leikkiessä on käytössä yhtä aikaa hienomotoriset ja muut liikunnalliset taidot

34 Leikki ja liikunta • Leikkiperinne muistettava esim. ulkosalla liikuttaessa ja leikittäessä • Myös laululeikeissä liikutaan • Nykyään liikuntaa on opetussuunnitelmissa

Leikki ja henkiset taidot n Kuvitteluleikin merkitys käsitteiden oppimisessa: korvaavat esineet – abstrahointia – kohteen olemus tiivistyy käsitteeksi n Leikin jatkeena olevat kuvalliset toiminnot kehittävät kirjoittamisen valmiuksia n Vähitellen kieli alkaa korvata toimintoja 35

36 Leikki ja tavoitteisuus n Leikki kehittää halua tehdä työ oikeasti, syntyy tehtäväorientaatio n Rakentelu edellyttää ennakkomielikuvaa ja tavoitetta n Myös leikin ulkopuolinen toiminta opettaa kouluvalmiuksia ja aikuinen voi tavoitteisesti opastaa tähän suuntaan

Leikki ja persoonallisuus n Vastavuoroisen 37 yhteistoiminnan harjaantuminen leikissä n Kaksi leikkijää, kolme leikkijää… n Eri rooleissa leikkiminen n Sukupuoliroolien mukaista leikkimistä, erilaisiin ihmisiin tutustumista n Leikkikokemusten monipuolisuus on persoonallisuuden pohja

Leikistä kouluun n Kielen 38 kehittyminen lapsuudessa tapahtuu sosiaalisissa suhteissa n Käytännön toiminnasta kuten leikistä kehitytään kielen avulla tapahtuvaan toimintaan n Koulussa tarvitaan henkisiä, fyysisiä ja sosiaalista taitoja ja valmiuksia

Aikuisen ohjattava leikkiä n Pelkkä 39 spontaani leikki ei riitä n Ohjaamattoman leikin ja oppimisen suhde jää heiveröiseksi n Aikuisen on ohjattava leikkiä ja leikittävä itse n Suorat ja epäsuorat ohjausmenetelmät tulee osata ottaa käyttöön

Leikki oppimisympäristönä n Leikkiä ei kuitenkaan pidä muuttaa pelkäksi opetusmenetelmäksikään n Kehittyvä leikki sinänsä on hyvä oppimisympäristö n Lapsi voi kehittyä hyväksi leikkijäksi (millainen on hyvä leikkijä? ) 40

Leikki ja sisällölliset orientaatiot / oppisisällöt n Leikkiä voi yhdistää kulttuuriperinnön oppimiseen n Esteettiseen alueeseen, musiikkiin, draamaan, kuvaamataitoon, liikuntaan n Äidinkieleen: tarinat, leikin juoni n Matematiikkaan n Luonto-opetukseen n Historiaan ja yhteiskuntaan orientoitumiseen… 41

Leikki ja sisällölliset orientaatiot / oppisisällöt n n 42 On huomattava, että leikissä lapset oppivat juuri sisällöllisten orientaatioiden ja oppiaineiden sisältöjä Yksikin roolileikkitilanne käsittelee usean sisältöalueen asioita lapselle sopivalla integroituneella ja eheällä tavalla Opettaja voi myös tarkoituksellisesti suunnitella leikkituokion järjestelyt, materiaalit, välineet, ohjauksen siten, että leikki ohjautuu erityisesti tiettyjen sisältöjen käsittelyyn Em. didaktinen roolileikki on erinomainen sisältöjen ”opetusmuoto”

Leikki ja kouluvalmiudet n n n 43 Professori Aili Helenius (1993, 60 -73) käsittelee kirjassaan sitä, miten leikki liittyy lapsen sosiaalisten ja moraalisuhteiden, fyysis-motoristen ja älyllisten edellytysten sekä tehtäväorientaation kysymyksiin Sekä sitä, miten leikin motivaatiosta siirrytään oppimisen motivaatioon Leikkiminen vastaa alle kouluikäisen keskeiseen motivaatioon ja oppiminen tapahtuu siinä kuin itsestään Koulussa tapahtuvassa oppimisessa lapsi alkaa olla jo tietoinen ja tavoitteinen, joten keskeiseksi nousee tietoinen oppimisen motivaatio Leikki kehittää lapsen valmiuksia oppimisen motivaatiolle

Mutta murentuuko leikki ? n Mikä 44 lapsuusajassa on aidosti arvokasta? Entä kun yhteiskunta jatkuvasti muuttuu? n Länsimainen yhteiskunta: teknologia, tehokkuus, tulokset ja järkiperäisyys n Elkind (amer. ): tapahtuu leikin murentumista ja tietoista harjaannuttamista laitetaan tilalle n Kyse on ihmiskäsityksistä ja lapsikäsityksistä sekä elämän korkeammista arvoista: mitä on olla ihminen ja mitä elämä on ja mitä / ketä elämä palvelee

Opettaja, oletko leikin murentaja? n n 45 Varhaisen tehostamisen suuntaus: tavoitteita hilataan yhä alemmas Vain 6 % lasten toiminnasta päivähoitoryhmissä on leikkiä, sekin kapea-alaista työskentelyyn motivoivaa, ei itseisarvoista leikkiä Aikuisten suhtautuminen leikkiin monenlaista: aikuiset murentavat leikkiä! Monet aikuiset menettäneet leikin olemuksen itsestään ja monet aikuiset eivät anna lapsille leikin mahdollisuutta. Mutta on aikuisia jotka osaavat ja ymmärtävät leikin merkityksen oikein – myös oppimisen kannalta.

Aikuiset ja lapset leikkijäsysteeminä n Sitä 46 lapset mitä aikuiset! n Miltä lapsesta tuntuu, jos hän ei saa leikkiä? n Miltä lapsesta tuntuu, kun hänen kanssaan eletään kuin aikuisen kanssa? n Miltä lapsesta tuntuu, jos häntä kaiken lisäksi rangaistaan ja moititaan vaadittaessa vieraantuneeseen olemiseen? n Älä murenna lasta ja leikkiä! Elä ja opi hänen kanssaan. Ole läsnä, lue lasta ja opi!

Kenelle leikki kuuluu? n n n 47 Joillakin aikuisilla ja myös ammatti-ihmisillä on käsitys että lapsi tulee jättää leikkiessään yksin ja lapset keskenään Joidenkin aikuisten mielestä aikuisen ei tarvitse osata leikkiä, koska leikki ei kuulu aikuiselle Olen kuullut päiväkoti-ikäisen lapsen sanovan aikuiselle: Ei aikuiset leiki! Jotkut lapset sanovat aikuiselle: Et saa tulla leikkiin! Mutta on huomattava, että sekä nämä aikuiset että nämä lapset ovat omaksuneet nämä näkemykset Käsitykset ovat muutettavissa – ja tulokset kertoisivat hyvistä seurauksista

Mitä asiantuntijat sanovat? n n n n 48 Leikki on jokaisen lapsen normaalin kehityksen välttämätön ehto, kehityksen luonnollinen osa ja ilmaisu Lapsena leikkinyt ihminen tuntee leikin olemuksen aikuisenakin ja ymmärtää lapsen leikkiä Vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä kuuluu normaaliin ja terveeseen elämään Vuorovaikutuksen ei pidä loppua leikin aikana Aikuisen tulee elää lapsen kanssa lapsen maailmaa Aikuisen tulee ohjata ja kasvattaa ja neuvoa lasta leikissä, leikillä ja leikkien Leikki luo lapselle lähikehityksen vyöhykkeen (ZPD), jossa osaavilla lapsilla ja merkityksellisillä aikuisilla on kehitystä eteenpäin vievä vaikutus (Vygotsky)!

Kiitos 49 Leikin maailmaa lapsille ja aikuisille! n Havaintoja: n n Katso kirjallisuutta pp-esityksestä Härkönen, Ulla 2009. Leikin pedagoginen jaottelu