JYVSKYLN YLIOPISTO KTKP 010 OPPIMINEN JA OHJAUS 5

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KTKP 010 OPPIMINEN JA OHJAUS (5 OP) Sonja Betancourt Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tänään n Esittely n Sisältö n Tavoitteet n Kurssin arviointi n Ryhmäytyminen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Sisältö n Oppimiskäsitykset ja niiden pedagogiset seuraukset Omat tuntisuunnitelmat ja peilaus teoriaan kotitentissä n Oman opetus- ja kasvatusajattelun ja -toiminnan perusteet ja perustelut Oman opetusfilosofian työstö n Formaali, nonformaali ja informaali oppiminen n Erilaiset oppimisympäristöt Tutustuminen eri oppimisympäristöihin n Yksilölliset erot oppimisessa ja opetuksen eriyttäminen n Oppimisen arvioinnin erilaiset menetelmät Integrointi kurssiin KTKP 030 Osaaminen ja asiantuntijuus: orientoiva ohjattu harjoittelu

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kurssitavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: n tunnistaa oman oppiaineensa tavoitteiden määrittelyn, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin lähtökohtia osana opetussuunnitelmaa n ymmärtää opetuksen suunnittelun ja toteutuksen periaatteita n jäsentää oman opetus- ja kasvatusajattelunsa perusteita ja perusteluita

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kurssikirjallisuus soveltuvin osin n Dowling, M. 2009. Young children's personal, social and emotional development. 3 rd ed. Thousand Oaks, CA : Sage Publications. TAI Nurmi J. & ym. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. n Rauste-von Wright L. , von Wright J. & Soini T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY. TAI Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. TAI Woolfolk, A. 2007 (tai uudempi painos). Educational Psychology. Boston (Mass. ): Allyn & Bacon. (luvut 6, 7, 8 ja 9) n Puolimatka, T. 2010. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: minuuden rakentamisen filosofia. Ryttylä: Suunta kirjat. n Saloviita T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-Kustannus.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kirjallisuutta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kurssiarvioinnin osat n Tuntisuunnitelma (vertaispalaute) n Itsearviointi omasta tuntisuunnitelmasta n Kotitentti (oppimisteorioiden ja tunnin suunnittelun yhdistäminen) ______________________ n Tuntityöskentely & tehtävät mm. Harju-tehtävä, Opetusfilosofia video

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tapaamisten aihepiirit 1. Aloitus 2. OPS, opetuksen suunnittelu, oppitunnin rakenne 3. Biologian opetusmuodot, työtavat, oppimisympäristöt 4. Oppimiskäsitykset, oppiminen, arviointi 5. Harjulla toiminnallinen tehtävä 6. Harju-tehtävän purku, yhteenveto kurssin sisällöistä ja opituista asioista 7. Tuntisuunnitelmien esittely & vertaisarviointi, kurssipalaute

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kuudennella tapaamisella yhteenvetoa opetusfilosofia, ammatillinen kasvu, opettajaidentiteetti, asiantuntijuus eli oman oppimisen, persoonallisen ja ammatillisen identiteetin tarkastelu ja reflektio (BE s. 265)

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Luonnontieteiden opettaja ammattina Tehdään kaksi ryhmää: n Pohtikaa, mitä BI, GE / KE –opettaja opettaa? n Pohtikaa, mitä tietoja ja taitoja opettamiseen tarvitaan ts. mitkä ovat opettajan keskeiset työkalut? n Miettikää, miten jäsennätte tuotoksenne?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Opettajan keskeiset työkalut n Aineenhallinta – – Mitkä sisällöt omassa aineessa ovat tärkeitä? Oma ymmärrys, asiantuntemus n Pedagoginen sisältötieto (Borko & Putnam 1996) 1. Opettajan käsitys oppiaineen opettamisesta 2. Opettajan tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksellisesta materiaalista 3. Opettajan tietoa tiettyjen asioiden opettamiseen liittyvistä strategioista ja representaatioista (ts. työtavoista) 4. Opettajan tietoa oppilaiden kyvystä ja vaikeuksista ymmärtää oppiaineeseen liittyviä asioita ja tietoa ® oppilaantuntemus

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Asiantuntijuus useimmissa ammateissa käsittää yhteen nivottuna seuraavat kolme taitoa: 1. Kognitiiviset taidot eli ammattitietoon perustuvat taidot. 2. Tekniset taidot eli ammatin käytännönhallintataidot. 3. Vuorovaikutustaidot eli kyky kommunikoida onnistuneesti muiden kanssa. O. Hargie, Handbook of Communication Skills, 3. Painos, Routledge, 2006. H. Krzywacki, Becoming a teacher: emerging teacher identity in mathematics teacher education, väitöskirja, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen laitos, 2009.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Opettajaidentiteettiä voidaan tarkastella Krzywackin väitöskirjan tapaan jaettuna kahteen osaan: Opettajaidentiteetin kognitiivinen puoli (tiedollinen puoli) 1. n Sisältötieto Oppiainekohtainen asiantuntijuus, jonka katsotaan olevan keskeisessä osassa opettajaidentiteetin muodostumisessa. Positiivinen suhde omaan oppiaineeseen sekä aineenhallinnan varmuus parantavat oman opettajaidentiteetin kehittymistä. n Pedagoginen sisältötieto Opetettavan sisällön lisäksi huomioitava opetusprosessin merkitys. Opettajan tieto siitä, miten rakentaa oppiaineen sisällön opetus huomioiden oppiaineen erityispiirteet, parhaiten sopivat opetusmenetelmät ja oppilaiden oppimiseen vaikuttavat tekijät. Pedagoginen sisältötieto kehittyy käytännön harjoittelun myötä. Se myös assosioidaan tiiviisti pätevyyteen liittyväksi ja sitä kautta muodostaa osan opettajan minäkuvasta. n Pedagoginen tieto Sisältää opetukselliset periaatteet ja kasvatukselliset tavoitteet. n Ajattelutaidot Erityisesti tiedon käyttäminen kriittisesti ja tiedon tuottaminen. 1. Opettajaidentiteetin affektiivinen puoli (tunteellinen puoli) Tunteet ja subjektiivisuus ovat suuressa roolissa opettamisessa ja oppimisessa. Lisäksi motivaatio ja sitoutuminen opettamiseen, arvot ja asenteet opettamista kohtaan sekä henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat opettajaidentiteetin kokemisen ja sen kehittymisen tunteelliseen puoleen.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Ensi kerraksi n Tutustu OPSiin (Biologia) – Mitä velvoittaa – Mitä mahdollistaa – Oppiaineen luonne Pohdi myös oman sivuaineesi tiimoilta: – – Miten ne eroavat biologiasta? Eroaako opettajan rooli näiden aineiden kohdalla biologian opettajan roolista?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 4. 3. 2021