Vuosi 1918 Kansallisesta murhenytelmst suvun ja kotiseudun historiaksi

Vuosi 1918 Kansallisesta murhenäytelmästä suvun ja kotiseudun historiaksi 22. 1. 2008 Anne Heimo Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka anheimo@utu. fi http: //hum. utu. fi/folk/anne. html

Menneisyyden muuttuminen historiaksi § Vain osa menneisyydestä valikoituu ja muodostuu historiaksi. § Historiaksi muuttuminen edellyttää, että tapahtuma tai ilmiö on muistamisen arvoinen tai selitystä kaipaava. § Se, mikä on historiallisesti merkittävää yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle. § Riippumatta siitä missä muodossa historia esiintyy, menneisyyden esittämisessä on aina kyse tulkinnasta, argumentoinnista, manipulaatiosta ja retoriikasta. (Kalela, Jorma 2000. Historiantutkimus ja historia. Tampere: Gaudeamus. ) 1/6/2022

Sisällissodan tilastotietoja § Suomen sotasurmat 1914 -22 -projektin rekisterin mukaan koko maassa kuoli yhteensä: § Punaisia 27 028 § Valkoisia 5 179 § Muita 4 423 § Yhteensä n. 36 640 (n. 1 % silloisesta väestöstä) (http: //vesta. narc. fi/cgi-bin/db 2 www/sotasurmaetusivu/main) Ks. myös: § Outinen, Sami 2004: Kuntatilasto vuoden 1918 uhreista. – Westerlund, Lars (toim. ), Sotaoloissa vuosina 1914 -22 surmansa saaneet. Tilastoraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 10/2004. (http: //www. valtioneuvostonkanslia. fi/julkaisukansio/2004/j 1 0 -sotaoloissa-1914 -22 -surmansa-saaneet/pdf/fi. pdf) § Paavolainen, Jaakko 1966. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I. Punainen terrori. Helsinki: Tammi. § Paavolainen, Jaakko 1967. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II. Valkoinen terrori. Helsinki: Tammi. 1/6/2022

Lietolaiset kuolleet 1918 Tiedot vaihtelevat: § Suomen sotasurmat -hankkeen rekisterin mukaan: § kirjoillaolokunnan mukaan 85, asuinkunnan mukaan 65 ja kuolinkunnan mukaan 3. § Kuntatilaston mukaan: § kirjoillaolokunnan mukaan surmansa saaneita 77, joista punaisia 70, valkoisia 1 ja muita 6 § kaatuneita 11, teloitettuja 9, vankileirillä kuolleita 40 ja muusta syystä kuolleita 17 § Paavolaisen mukaan Liedossa teloitettu: 14 punaista (9 miestä, 5 naista) ja 3 valkoista 1/6/2022

Vuoden 1918 historian tulkinnat § I vaihe 1920 -luvulta 1960 -luvulle § II vaihe 1960 -luvulta 1990 -luvulle § III vaihe 1990 -luvulta lähtien (jatkuu) § Vaiheet esiintyvät osittain rinnakkain. (Tikka, Marko 2004. Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Helsinki: SKS. ) 1/6/2022

I vaihe 1920 -luvulta 1960 -luvulle § Voimakas sitoutuminen voittajiin (vapaussotakirjallisuus) tai häviäjiin (luokkasotakirjallisuus) § Aikalaiskuvauksia, muistelmia § voittajien nationalistinen vapaussotakäsitys hallitsi julkista tulkintaa § Väkivallanteot selitettiin vastustajan tekemiksi (”kapinallisten johtajat”, ”valkoinen hirmuvalta” yms. epämääräisten ryhmien ) 1/6/2022

1960 -luvun murroksen taustoja § Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla (II osa 1960) aloittama julkinen keskustelu § Eri arkistot ryhtyivät keräämään vuosien 1917 -1918 muistitietoa § Kansan arkisto § Työväen arkisto § Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto ”pakottivat” akateemisen tutkimuksen mukaan 1/6/2022

II vaihe 1960 -luvulta 1990 -luvulle § Jaakko Paavolaisen Terrori-tutkimukset I (1966) ja II (1967) § vaikuttivat 1970 - ja 1980 -lukujen paikallishistorioiden tilastoihin § Lappalainen, Jussi 1981. Punakaartin sota I & II. Helsinki. § Rasila, Viljo 1968. Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Helsinki. § Salkola, Marja-Leena 1985. Työväenkaartien synty ja kehitys punakaarteiksi 19171918 ennen kansalaissotaa I & II. Helsinki. § Väkivalta selitettiin yksilömotiiveista kumpuavaksi § Muillakin tieteenaloilla kiinnostuttiin vuodesta 1918. Kena, Kirsti 1979. Kirkon aseman ja asenteiden muotoutuminen itsenäistyneessä Suomessa 1918 -1922. Helsinki: SKHS. Kunnas, Marja-Liisa 1976. Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918. Helsinki: SKS. 1/6/2022

III vaihe 1990 -luvulta lähtien (jatkuu) § § § Heikki Ylikangas 1993. Tie Tampereelle. Helsinki-Porvoo-Juva: WSOY. Mikko Uola 1998. Seinää vasten vain. Poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917 -1918. Helsinki: Otava. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen historiat kirjoitetaan uusiksi 2000 -luvulla § Väkivalta selitetään yksilöiden, ei ryhmien (”punaisten”, ”valkoisten” tai ”sotilaiden”) tekemisiksi, jonka taustalla organisaatioita ja järjestelmällisyyttä § Alapuro, Risto 1994. Suomen synty paikallisena ilmiönä 18901933. Porvoo. Paikallishistorioissa, myös paikallistasolla tuotetuissa, selvä lisäys uutta tietoa kuolleiden määristä § Ulla-Maija Peltonen 1996. Punakapinan muisto. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Helsinki: SKS. 1/6/2022

Vuoden 1918 uhrien muistaminen § Vuoden 1918 jälkeen virallinen julkinen muistaminen koski ainoastaan valkoisia § punaisia jopa estettiin julkisesti muistamista kuolleitaan § Esim. kymmenen vuotta sodan jälkeen 1929 valkoisille oli pystytetty n. 330 muistomerkkiä, punaisille kymmenkunta § Vasta vuoden 1945 jälkeen punaisille pystytettiin enimmässä määrin muistomerkkejä § Uhrien kuvia ja muistokirjoituksia julkaistiin molemmin puolin § muistokirjoissa, kalentereissa, lehdissä yms. § Muistomerkkeihin lisätään nimiä edelleen § Työväen museo Werstaan Punaisten muistomerkit -rekisteri (http: //www. tkm. fi/lsuomi. htm) § Peltonen, Ulla-Maija 2003. Muistin paikat. Helsinki: SKS. 1/6/2022

Menneisyydestä kertominen ”Ihmisten käsitykseen menneisyydestä ei niinkään vaikuta se, mitä todella on tapahtunut, vaan mitä luullaan ja uskotaan tapahtuneen. Niin sanottu virallinen historiankirjoitus ei aina pidä yhtä sen kanssa, miten tapahtumien keskellä eläneet tavalliset ihmiset ovat tapahtumisen kokeneet: kuitenkin juuri tämä kokemus huhuina, muistitietona ja perinteenä luo yhteisön yleisen mielipiteen tietyistä historiallisista tapahtumakuluista. ” (Lehtipuro, Outi 1972, Hauhon Hyömäki perinneyhteisönä. Folkloristinen osatutkimus. Turku: Turun Yliopisto. s. 38. ) 1/6/2022

Menneisyydestä kertominen § Kertomukset perustuvat tositapahtumiin, mutta ne ovat toistettaessa saaneet tarinoille ominaisia piirteitä. § Juonta on yksinkertaistettu karistamalla turhia elementtejä, kun taas kertomuksen tulkinnalle keskeisten motiivien määrää on lisätty ja korostettu. § Kertomuksista löytyy sekä folklorelle ominaisia piirteitä että vaikutteita historian julkisista esityksistä. Tästä syystä kertomuksia on hedelmällisempi tarkastella muistakin lähtökohdista kuin pelkästään arvioimalla niiden luotettavuutta lähdekriittisesti. 1/6/2022

Totuuden kolme ulottuvuutta § Historiallinen totuus § Psykologinen totuus § Narratiivinen (kerronnallinen) totuus 1/6/2022

Vuoden 1918 tarinaperinne 1960 luvulle asti § pohjautuu kansainväliseen ja vuosisatoja vanhaan perinteeseen § kauhutarinat § Molemmat osapuolet kertoivat sodan aikana osoittaakseen kuka kuului meihin, kuka vastustajiin Tavoitteena vastustajan demonisoiminen • Sodan jälkeen kauhutarinoita kerrottiin oikeuttamaan mielivaltaiset rangaistukset ja osoittamaan syylliset § uskomustarinat § väkivaltaisesti kuollut vainaja haluaa tulla haudatuksi siunattuun maahan § tarinoita virkavallasta § kohtalon laki rankaisee väärintekijää § omantuntonsa kanssa kamppaileva teloittaja tulee hulluksi tai tekee itsemurhan (Peltonen, Ulla-Maija 1996. ) 1/6/2022

Vuoden 1918 kertomukset 1960 -luvun jälkeen - Trauman purkuun ei ole enää tarvetta, nyt halutaan muistaa tärkeäksi koettu ajanjakso - Kertomukset muuttuneet osaksi sukujen ja kotiseudun historiaa - Uskomustarinoita ei enää kerrota - Tarinoiden päähenkilönä usein oman suvun jäsen (rohkea, uhmakas…) 1/6/2022

Tarinoita selviytymisestä ja menehtymisestä § Tarinat menehtymisestä kertovat § Viattomien ihmisten teloituksista § (pahoista) isännistä ja emännistä, jotka kieltäytyvät pelastamasta alaisiaan § Epäonnistuneista paoista § Tarinat selviytymisestä § Uskomattomista paoista ym. lähellä piti tilanteista § (hyvistä) isännistä ja emännistä, jotka pelastavat alaisiaan § Uhmakkaista puolustajista 1/6/2022

Kertojien käsitykset vuodesta 1918 kiteytyvät tarinoissa Tarinoissa käsiteltyjä teemoja ovat mm. : § § viattomien epäoikeudenmukainen rankaisemisen syyllisten rankaisematta jääminen oikeutettu kosto "meidän" viattomuus ja "heidän" eli ulkopuolisten syyllisyys § Valittu näkökulma: tappoivatko vain vai myös? § Tarjoavat selityksen teloituksille ja helpottavat yhteisön toipumista tapahtumista 1/6/2022

Vuosi 1918 maisemassa § Paikka on toisaalta muisto, jälki, konkreettinen todiste menneestä ja toisaalta paikka toimii muistuttajana menneisyyden tapahtumista. § Osa menneisyyden jäljistä syntyy itsestään, osa perustetaan varta vasten muistuttamaan menneisyyden tärkeistä tapahtumista, kuten muistomerkit ja paikannimet. § Jos paikassa ei ole jälkiä se voidaan merkitä sellaiseksi tiedämme mitä meidän oletetaan paikalla näkevän ja kokevan § Kertomukset yksi tärkeä tapa tehdä paikoista merkittäviä! 1/6/2022

Heimo, Anne 2007. Kansallisesta surusta kotiseudun ja suvun historiaksi. - Turun Sanomat 5. 8. 2007. (http: //www. turunsanomat. fi/mielipiteet/? ts=1, 3: 1009: 0: 0, 4: 9: 0: 0: 0; 4: 8: 0: 0: 0; 4: 139: 0: 0: 0; 4: 140: 0: 1: 2007 -08 -05, 104: 140: 476646, 1: 0: 0: 0: ) Heimo, Anne 2007. Kuka saa tutkia historiaa? - Ennen ja nyt - Historian tietosanomat 1/2007, 1 -22. (http: //www. ennenjanyt. net/2007_1/referee/heimo. html) Heimo, Anne 2007. "Alkaneet suuret levottomuudet kautta maan" – Fredrik Litzénin almanakkamerkintöjä keväältä 1918. - Sananjalka. Suomen Kielen Vuosikirja 49, 2007. Turku, Suomen Kielen Seura, 62– 77. Heimo, Anne 2007. Lönnrotin Sammatti – punaisten ja valkoisten unelma. – Seppo Knuuttila & Ulla Piela (toim. ), Menneisyys on toista maata. Kalevalaseuran vuosikirja 86. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 234– 249. Heimo, Anne & Ulla-Maija Peltonen 2006. Memories and histories, public and private: after the Finnish Civil War. - Kate Hodgkin & Susannah Radstone (eds), Memory, History, Nation: Contested memories. Studies in Memory and Narrative. New Brunswick: Transaction Publishers, 42 -56. Heimo, Anne 2002. Vuoden 1918 muistin paikat Sammatissa. - Sananjalka. Suomen Kielen Vuosikirja 43, 2001. Turku, Suomen Kielen Seura, 135 -156. Heimo, Anne 2000. "Se oli simmost sukkelaa aikaa. "Mikä sammattilaisia vuodessa 1918 naurattaa? Naurava työläinen, naurettava työläinen. Näkökulmia työväen huumoriin. Joni Krekola et al. (toim. ), Väkivoimakas 13. Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 50 -76. . Heimo, Anne 2000. Kansallisesta murhenäytelmästä paikallishistoriaksi - sammattilaisten muistoja vuodesta 1918. Elore 2/2000. (http: //www. elore. fi/arkisto/2_00/hei 200. html) 1/6/2022