Vanhustyn hyvt kytnnt 29 4 2010 Hanna Hyttinen

Vanhustyön hyvät käytännöt 29. 4. 2010 Hanna Hyttinen hanna. hyttinen@samk. fi Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Mikä on hyvä käytäntö? • Hyvä käytäntö on suhteellinen ja yhteistuottamiseen perustuva toimintasysteemi, joka • koostuu inhimillisistä toimijoista (esim. asiakas, lääkäri, hoitaja, muu ammattilainen, lähijohto, asiakkaan perheenjäsen tai muu läheinen), • näiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta sekä • resursseista, joita nämä mobilisoivat toiminnassaan (esim. työvälineet, tilat, teknologiat, säännöt, periaatteet, tiedot ja taidot, ihmissuhteet) • Asiakas/potilas on siis käytännön aktiivinen toimija, ei työntekijäkeskeisten toimenpiteiden kohde. (Koivisto 2009) Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Voiko hyviä käytäntöjä siirtää ? • Käytännöt eivät ole universaalisti tosia tai toimivia. Ne syntyvät ja toimivat tietyt elementit omaavissa toimintaympäristöissä. • Käytäntöjen siirtäminen, käyttöönotto ja toimeenpano on räätälöintityötä, jossa rakennetaan inhimillisistä toimijoista, resursseista ja toiminnoista koostuva käytäntö sekä tälle sopiva ympäristö. (Koivisto 2009) Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Hyvien käytäntöjen siirtäminen on aina tapauskohtaista • Hyvien käytäntöjen siirtäminen (implementointi), käyttöönotto ja toimeenpano ovat räätälöintiä, jossa rakennetaan toimijoista, resursseista ja toiminnoista koostuva toimintamalli sekä tälle sopiva ympäristö. Käytännöt saavat omanlaisiaan muotoja eri sovellusympäristöissä. • Implementointiosaamista voi kehittää kuten muutakin kehittämisosaamista perehtymällä erityisesti ihmisiä innostaviin ja yhteistyötä vahvistaviin menetelmiin ja hyödyntämällä vertaisarviointia. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Miten hyvyys arvioidaan? • Käytännöllä itsellä ei ole pysyviä, sisäisiä ominaisuuksia (esim. toimiva, kestävä tai vaikuttava) • Ne ovat käytännön avulla saavutettavia tuloksia jossakin toimintaympäristössä Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Käytännön hyvyyden arviointi • Käytäntöä voidaan arvioida esim. siltä kannalta, millaisia seuraamuksia se saa aikaan ikääntyneen voimaantumisen kannalta, ammattilaisten hyvinvoinnin kannalta tai sitä soveltavan organisaation kustannustehokkuuden kannalta. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Sentteri -hanke hyvien käytäntöjen levittäjänä • Sentterin -hankkeen tavoitteet: • Hyvien käytäntöjen, tutkiva kehittäminen, levittäminen ja vaikutusten arvioiminen • Toimintakykyä ja kotona selviytymistä tukevien ympäristöjen kehittäminen • Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja gerontologista preventiota koskeva tiedottaminen ja täydennyskoulutus • Kehittämistä palveleva soveltava tutkimus Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 1/3 • Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt asiantuntijasuositus (2008) linjaa muistipotilaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen kehittämistä osaksi alueellista hoito- ja palveluketjua • Em. suosituksen ja myös tutkimusten tulosten perusteella asiakkaan kotona asumista ja kuntoutumista turvaavat onnistuneesti lääkäri ja muistikoordinaattori, joka on perehtynyt muistisairauksiin ja -palveluihin. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 2/3 • Muistineuvolatoiminta on osa muistioireisten ja heidän omaistensa hoito- ja palveluketjua. Se on matalankynnyksen paikka lähellä asiakasta, edistää varhaisdiagnostiikkaa ja tukee muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvointia sairauden eri vaiheissa. • Ensisijaisesti perusterveydenhuollon palveluna tai ostopalveluna esim Muistiyhdistys ry: ltä. • Erikoissairaanhoito organisoi monella paikkakunnalla muistipoliklinikkatoimintaa (Palomäki 2009) Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt Esimerkki Etelä-Pohjanmaalta: ● muistitestaukset (alkuselvitys tai kontrolli) ● toimintakykyarviot ● muistipotilaan ja omaisen ohjaus ja neuvonta, sekä ● tilannekartoitus ● tapauskohtainen konsultaatio, koulutus, osastotunnit, ● yleisöluennot ● yhdyshenkilötoiminnasta ● (Huhtamäki-Kuoppala) ● Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences 3/3

Kaatumisen ehkäisyn hyvät käytännöt • Ympäristötekijät ja ulkonaliikkumisen turvallisuus, ks. esim THL (KTL) tai Merja Rantakokko (2009) • Vaaratekijöiden arviointi ja miihin puuttuminen ks esim. Kokkolan malli tai Satakunnan kaatumishoitajamalli (Teeri 2009) Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Asumisen koettu esteettömyys (Heimovaara-Kotonen 2009) • Housing Enabler-menetelmä yhdistää neljä eri osa-aluetta: asumistyytyväisyyden, kodin merkitykset, kodin toimivuuden sekä asumiseen liittyvät hallintauskomukset. • Yhdistetty neljä mittaria: ”Asumistyytyväisyys”, ”Kotini toimivuus”, ”Kotini merkitykset” ja ”Hallinnan tunteet omassa kodissa” • Arvioidaan henkilön toimintakyvyn rajoitteet ja apuvälinetarve, tehdään ympäristökartoitus ja lasketaan kokonaispisteet: esteettömyysongelmat (Tanttu & Heimovaara-Kotonen 2009. ) • Tulossa myös lyhyempi versio Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Muita esteettömyyden arviointimenetelmiä • Invalidiliitto, Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus – opas kartoituksen tilaajalle ja tuottajalle (maksuton), tarkoitettu sekä julkisiin että yksityisiin tiloihin, siksi vähän monimutkainen • THL tekemässä rakennusten esteettömyys-luokitusmallia • ARVI -Asunnon arviointimenetelmä (maksuton) Löytyy www. ara. fi • Työtehoseuralta löytyy myös asunnon arviointilomake (Hynynen 2009. ) Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Omaishoitajien tuki • Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita omaishoitajan hoitotaakasta (burden) ja jaksamisesta sekä tukimuotojen vaikuttavuudesta • Yleisimmin tarjottuja palveluita olivat apuvälinepalvelut, kotisairaanhoito ja kotipalvelu ja tukipalveluista kuljetuspalvelu. Yleisimpiä omaishoitajille järjestettäviä palveluja ovat olleet vapaapäivät, palveluohjaus, koulutus, neuvonta, sosiaalityön palvelut sekä vertaisryhmätoiminta. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Omaishoitajien tukimuotojen vertailu 1/2 • Osa tukitoimista on suunnattu yksinomaan omaishoitajiin tai hoidettaviin. Osassa interventio on kohdistunut kumpaankin. • Omaishoitajiin kohdistuneissa interventioissa on käytetty esim. tukiryhmätoimintaa, yksilö- ja ryhmäterapiaa, koulutusta ja neuvontaa, tai lomaa omaishoitajalle. • Omaishoitajille on ollut hyötyä myös tehostetusta kotiuttamisohjelmasta, johon on kuulunut ohjausta ja kotikäyntejä. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Omaishoitajien tukimuotojen vertailu 2/2 • Hoidettaviin kohdistuneilla interventioilla on pyritty vaikuttamaan kapea-alaisesti esim. käytösoireiden vähentämiseen tai yöuneen ja/ tai ravitsemustilaan. Osassa on mitattu myös kyseisen intervention vaikutusta omaishoitajiin. • Parhaat tulokset on saatu, kun on käytetty sekä hoitajaan että hoidettavaan kohdistettuja monitekijäisiä interventioita, esim. lääkitys ja terapia; ohjaus ja psykososiaaliset ryhmät, kotikäynnit ja puhelinkonsultaatiomahdollisuus tarvittaessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences