Stressaa Hyv paha paine Stressin mrittely O stressi

Stressaa! Hyvä paha paine

Stressin määrittelyä O stressi on elimistön reaktio mille tahansa muutokselle ympäristössä, jos se aiheuttaa elimistölle lisähaasteita ja vaatimuksia O eustressi: hyvä stressi, joka koetaan positiivisena ja nautittavana (esim. rakastuminen, harrastaminen) O distressi: paha stressi, voi olla akuuttia (esim. kokee olonsa uhatuksi) tai kroonista (esim. huonot ihmissuhteet), haitallista terveydelle O stressihormonit ovat optimaalisella tasolla tilanteessa, jossa siirrytään eustressistä distressiin, tällöin saavutetaan suorituskyvyn huipputaso (ns. käänteinen U-käyrä)

O W. Cannon: stressi on elimistön tasapainotilan (homeostaasin) järkkymistä, uhan edessä kaksi vaihtoehtoa: ”taistele tai pakene” O R. Lazarus: stressi on elimistön kulumistapahtuma O itämainen ajattelu: stressi on sisäisen rauhan puuttumista O läntiset kulttuurit: stressi on oman kontrollin menetystä

Stressin syitä O joka toinen 15 -25 –vuotias suomalainen kokee elämänsä stressaavaksi, yleisimpiä syitä ovat kiire, liian suuret työmäärät, menestymis- ja suorituspaineet, epävarmuus sekä taloudellinen tilanne O myös normaalit siirtymävaiheet, kuten kouluunmeno tai muutto pois kotoa, ovat stressitilanteita O nyky-yhteiskunta sysää lapset yhä nopeammin kohti itsenäistymistä ja aikuistumista, tämä aiheuttaa lapsille kohtuutonta stressiä

O stressin syyt ovat muuttuneet yhä enemmän psyykkisiksi (todellinen tai kuviteltu uhka), vaikka ihmisen alkuhistoriassa stressi oli lähinnä fyysisten vaarojen aiheuttamaa (tänä päivänä esim. melu, teollisuusmyrkyt, vuorokausirytmin muutokset tai elimistöä kuluttavat elämäntavat, kuten valvominen, juominen, tupakointi ja liikunnan vähäisyys rasittavat kehoa) O kaikki muutokset, myös myönteiset, voivat aiheuttaa stressiä O myös kaikenlainen ”sählääminen” stressaa! O se, onko tilanne jollekin stressaava, riippuu henkilön persoonallisuudesta ja tulkinnoista

Elimistön stressireaktio O H. Selye: 1. hälytysvaihe (autonominen hermosto reagoi) 2. vastustusvaihe (stressihormonien, adrenaliinin ja kortisolin, erittyminen) 3. uupumisvaihe (a. fysiologisena: psykosomaattiset vaivat, sairastumisalttius, b. psyykkisenä: ajattelun, keskittymisen ja muistin häiriöt, mielenterveysongelmat, c. sosiaalisena: ihmissuhdeongelmat), uupuminen voi aiheuttaa loppuun palamisen (burn out)

O ihmisten stressikynnys vaihtelee (toinen selviytyy, toinen uupuu samassa tilanteessa) O on tärkeää oppia tunnistamaan vaaran merkit, kuten esim. unihäiriöt (uni on keskeinen mielen toipumiselle päivän stressistä, joten univelka moninkertaistaa stressikokemuksen) O stressireaktio on elimistön luonnollinen reaktio, jolta ei voi välttyä, mutta jokaisen on hyvä tuntea oma tapansa reagoida ja sietää stressiä

Temperamentti ja stressi O jo lapsuudessa tärkeää huomioida lapsen ominaislaatu, synnynnäinen temperamentti, temperamentin ja ympäristön yhteensopimattomuus aiheuttaa stressiä O H. Selye: ihmisiä on kahdenlaisia: ”kilpahevoset”, jotka viihtyvät stressissä ja kiivaassa elämäntavassa ja ”kilpikonnat”, jotka viihtyvät rauhallisessa ja leppoisassa ympäristössä O ekstrovertti eli ulospäinsuuntautunut (matala viritystila): kestää huonosti hiljaisuutta, tapahtumattomuutta ja ärsykkeiden puutetta (kokee tilanteessa stressiä) O introvertti eli sisäänpäinsuuntautunut (korkea viritystila): vakavat kriisit ja elämänmuutokset aiheuttavat suuremman stressin kuin ekstroverteilla

O Friedman & Rosenman: A-tyyppi: kärsimättömät, kiireiset ja kunnianhimoiset (joskus vihamieliset), joilla riski sairastua sydänsairauksiin, B-tyyppi: kärsivälliset, kiireettömät, rauhalliset, vähemmän suorituspainotteiset, rennommat O J. Gray: synnynnäisesti erilaiset hermostot: BIS eli käyttäytymisen estävä systeemi: ihminen reagoi herkästi rangaistuksiin ja reaktio on pako, riskejä ja epäonnistumisia vältetään, taipumus negatiivisiin tunteisiin, BIS-herkät stressaantuvat ja uupuvat herkemmin (pessimismi), BAS eli käyttäytymisen aktivoiva systeemi: ihminen reagoi palkintoon ja reaktio on lähestyminen, tavoitellaan jännitystä ja positiivisia kokemuksia, taipumus positiivisiin tunteisiin (optimismi)

Stressinhallinta

O kokemus uhan hallittavuudesta, tuttuudesta ja O O säännöllisyydestä voi vähentää sen aiheuttamaa stressiä hallintakeinot eivät ole aina aktiivista toimintaa vaan väsyneen ihmisen vetäytyminen ja eristäytyminen on sekin selviytymiskeino ekstrovertit valitsevat usein toimintaan suuntautuvan selviytymiskeinon, vetäytyvät ja estyneet puolestaan tunteisiin suuntautuvan luja sinnikkyys ja periksiantamattomuus (paneutuu ongelmaan) ovat tärkeitä tekijöitä stressistä selviytymisessä (sisäinen kontrollin tunne), vastakohtana kohtalonomainen tyytyminen olemaan passiivinen uhri (ulkoisen kontrollin tunne) sisäisen kontrollikäsityksen omaavat kärsivät vähemmän stressistä ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä

Hallintakeinoja O psyykkiset hallintakeinot (coping-keinot) ovat tietoisia ja rakentavia toimia, joilla ylläpidetään mielen tasapainoa O ne voivat olla tehtäväkeskeisiä (järjestellään asioita) tai tunnekeskeisiä (annetaan tunteille tilaa) O keinot voivat olla fyysisiä (liikunta), psyykkisiä (itsetutkiskelu) ja sosiaalisia (keskustelu) O hallintakeinoja voi myös etsiä tietoisesti ja opetella erilaisten harjoitusten avulla