Tyterveyshuolto tukee mielenterveytt Erkki Kuivasniemi Kehittmispllikk tyterveyspsykologi Medivire

  • Slides: 22
Download presentation
Työterveyshuolto tukee mielenterveyttä Erkki Kuivasniemi Kehittämispäällikkö, työterveyspsykologi Medivire Työterveyspalvelut Oy

Työterveyshuolto tukee mielenterveyttä Erkki Kuivasniemi Kehittämispäällikkö, työterveyspsykologi Medivire Työterveyspalvelut Oy

Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt • • • Globaalistuva talous Teknologian kehitys Markkinatalous, kilpailukyky Tuottavuuden

Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt • • • Globaalistuva talous Teknologian kehitys Markkinatalous, kilpailukyky Tuottavuuden maksimointi Monimutkaisuuden lisääntyminen Uudet organisointitavat (esim. verkostot) è Paljon muutoksia è Ennakointi on vaikeutunut è Johtaminen on vaikeutunut

Terveyttä ja hyvinvointia - työhön ja elämään

Terveyttä ja hyvinvointia - työhön ja elämään

Stressi, uupuminen ja sitoutuminen

Stressi, uupuminen ja sitoutuminen

Stressi on normaali valmiusreaktio • Uhkaavassa tilanteessa elimistö asettuu taistelu- ja pakovalmiuteen • Stressi

Stressi on normaali valmiusreaktio • Uhkaavassa tilanteessa elimistö asettuu taistelu- ja pakovalmiuteen • Stressi parantaa hetkellisesti ihmisen suorituskykyä ”auttaa venymään” • Pitkäaikainen stressi vastaavasti heikentää suorituskykyä ja vastustuskykyä • Olennaista on palautuminen

Burnout- työuupumus • Burnout on kroonisen stressin aiheuttama kontekstuaalinen ongelma • Burnoutin lähtökohtana on

Burnout- työuupumus • Burnout on kroonisen stressin aiheuttama kontekstuaalinen ongelma • Burnoutin lähtökohtana on ristiriita ihmisen ja työn välillä • Ristiriidan syynä voi olla jatkuva ylikuormitus tai muu turhautumista aiheuttava tilanne työssä • Varhaisoireita ovat epätyypilliset fyysiset oireet • Varsinaisia oireita ovat • • • uupumus, kyynisyys ja ammatillisen itseluottamuksen menettäminen

Uupuminen vai sitoutuminen? Uupumus Energisyys Kyynisyys Osallisuus Huono ammatillinen itseluottamus Hyvä ammatillinen itseluottamus Maslach,

Uupuminen vai sitoutuminen? Uupumus Energisyys Kyynisyys Osallisuus Huono ammatillinen itseluottamus Hyvä ammatillinen itseluottamus Maslach, C. , Jackson, S. E. , & Leiter, M. P. (1996). Maslach Burnout Inventory Manual (3 rd Ed. ). Palo Alto, CA: Consulting Psychologists Press.

Työyhteisön kriittiset alueet Kuormitus Vaikutusmahdollisuudet Palkitseminen Työyhteisö Oikeudenmukaisuus Arvot Uupuminen Maslach, C. , Jackson,

Työyhteisön kriittiset alueet Kuormitus Vaikutusmahdollisuudet Palkitseminen Työyhteisö Oikeudenmukaisuus Arvot Uupuminen Maslach, C. , Jackson, S. E. , & Leiter, M. P. (1996). Maslach Burnout Inventory Manual (3 rd Ed. ). Palo Alto, CA: Consulting Psychologists Press. Sitoutuminen/ motivoituminen

Ristiriidat KOETTU • • • Ylikuormitus Vaikutusmahdollisuuksien puute Riittämätön palaute ja palkitseminen Työyhteisön ristiriidat

Ristiriidat KOETTU • • • Ylikuormitus Vaikutusmahdollisuuksien puute Riittämätön palaute ja palkitseminen Työyhteisön ristiriidat tai puuttuminen Epäreilu tai epäkunnioittava kohtelu Arvostus- ja arvokonfliktit

Yhteensopivuus KOETTU • Optimaalinen kuormitustilanne, joka mahdollistaa riittävän palautumisen • Riittävä ammattitaito ja osaaminen,

Yhteensopivuus KOETTU • Optimaalinen kuormitustilanne, joka mahdollistaa riittävän palautumisen • Riittävä ammattitaito ja osaaminen, riittävät säätelymahdollisuudet • Motivoiva palaute- ja palkitsemiskulttuuri • Tehtäväsuuntautunut ja hyvin toimiva työyhteisö • Oikeudenmukainen ja kunnioittava kohtelu • Arvostuskonfliktien käsittelymahdollisuudet TOIMIVA TYÖYHTEISÖ

YHTEENELÄMÄNTILANNE • Ihmissuhteet • Perhe • Talous • Harrastukset YKSILÖ • Tavoitteet • Terveys

YHTEENELÄMÄNTILANNE • Ihmissuhteet • Perhe • Talous • Harrastukset YKSILÖ • Tavoitteet • Terveys • Osaaminen SOPIVUUS TYÖ • Kuormitus, mielekkyys • Vaikutusmahdollisuudet • Palkitseminen • Työyhteisö • Oikeudenmukaisuus • Arvot

Työterveyshuolto mielenterveyttä tukemassa

Työterveyshuolto mielenterveyttä tukemassa

Työterveyshuollon tehtävät työhyvinvoinnin tukemisessa • Työpaikkaselvitykset ja työpaikkojen riskien arviointi • Henkilöstön työterveystarkastukset •

Työterveyshuollon tehtävät työhyvinvoinnin tukemisessa • Työpaikkaselvitykset ja työpaikkojen riskien arviointi • Henkilöstön työterveystarkastukset • Henkilöstön systemaattinen työssä selviytymisen seuranta ja arviointi • Työterveyspainotteinen sairaanhoito • Erikoislääkärikonsultaatiot • Yksilön ja ryhmien terveysneuvonta • Työkyky- ja kuntoutustarveselvitykset ja kuntoutukseen ohjaus • Tuki kriisi- ja muutostilanteissa yksilöille ja työyhteisöille • Työhyvinvoinnin kehittäminen, työyhteisötyö • Esimiesten tukeminen työhyvinvoinnin johtamisessa • Työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset

Medivireen psykologipalvelut • Työpaikkatoiminta • • Työyhteisöjen toimivuuden ja hyvinvoinnin arviointi ja tutkimus Työperäisen

Medivireen psykologipalvelut • Työpaikkatoiminta • • Työyhteisöjen toimivuuden ja hyvinvoinnin arviointi ja tutkimus Työperäisen psyykkisen kuormituksen riskien arviointi Työyhteisön toimivuuden ja jaksamisen tukeminen Työyhteisöjen valmennus Muutosvalmennus Esimiesvalmennus Johdon ja esimiesten konsultointi Kriisien psykologinen jälkihoito • Yksilötyö • • Psyykkisen työkyvyn ja työn kuormittavuuden arviointi Psykologiset tutkimukset (esim. työkyky) Esimiesten ja asiantuntijoiden työnohjaus ja konsultointi Neuvonta, ohjaus ja lyhytterapia elämän pulmatilanteissa

Työterveyshuoltolaki 1383/ 2001 • Uudistettu laki nosti työterveyshuollon uusiksi haasteiksi työn psyykkisen kuormittavuuden vähentämisen

Työterveyshuoltolaki 1383/ 2001 • Uudistettu laki nosti työterveyshuollon uusiksi haasteiksi työn psyykkisen kuormittavuuden vähentämisen ja työyhteisöongelmien ehkäisyn. • Psykologisen asiantuntemuksen käyttö työterveyshuollossa • • on vähentynyt ja vähenee edelleen Kelan v. 2004 omaksuman korvauskäytännön myötä • Tilanne on selvässä ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö • Työterveyshuollon tulee olla jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö • Työterveyshuollon tulee olla jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, varsinainen toiminta vaikutusten aikaansaamiseksi, seuranta ja arviointi sekä laadun jatkuva parantaminen. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001 2 § 2 mom. ) • Työterveyshuoltoa tulee toteuttaa työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin kohdistuvin toimenpitein ja menetelmin. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001 4 §)

Psykologipalvelujen tarjonta työterveysasemilla on vähentynyt • Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen (Piirainen et al. ,

Psykologipalvelujen tarjonta työterveysasemilla on vähentynyt • Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen (Piirainen et al. , 2005) mukaan syyskaudella 2003 työterveysasemista (n=808) 17 %: lla oli oman tai sovitun psykologin palveluja, 28 %: lla tarvittaessa ulkopuolisen psykologin palveluja käytettävissä. • Työterveysasemista 55 %: lla ei ollut lainkaan psykologipalveluja. • Työterveyshuolto Suomessa 2000 - aineiston mukaan 35 % työterveysasemista oli psykologipalveluja vähintään kuukausittain, 37 % psykologipalveluja satunnaisesti, 28 % ei psykologipalveluja (Kivistö, Ahola, Vartia, Leino, & Viluksela, 2004).

Kelan korvauskäytäntö 2005 alkaen • Mielenterveyttä tukevat ryhmät on jätetty korvaamatta, vaikka mielenterveyssyyt johtavat

Kelan korvauskäytäntö 2005 alkaen • Mielenterveyttä tukevat ryhmät on jätetty korvaamatta, vaikka mielenterveyssyyt johtavat poissaolo- ja eläketilastoja. • Selvityksiä pyydetään toistuvasti kaikesta työterveyspsykologin työstä, vaikka se olisi perusteltu toimintasuunnitelmissa. • Kaikki kyselyt, myös nimellä vastatut ja henkilökohtaisen tarkastuksen korvanneet, on jätetty korvaamatta. • Esimerkki Kelan vastauksesta: "Työpaikkaselvitysmenetelmänä toteutettu THB-kysely ei vastaa sisällöltään eikä toteuttamistavaltaan työterveyshuoltolaissa ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) tarkoitettua hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa. "

Kelan linjaus, luonnos 11. 4. 2005 • Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia, antaa tietoja, ohjaa,

Kelan linjaus, luonnos 11. 4. 2005 • Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia, antaa tietoja, ohjaa, neuvoo ja tekee seurantaa • Vain aloitteita ja ehdotuksia, ei tee itse • Ei korvata: • • • Työpaikkaselvitysten perusteella annettujen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen osallistumista Muutosvalmennusta Työnohjausta (Kelan tulkinnan mukaan ilm. vain ammatillisen osaamisen kehittämistä) Organisaation ja työyhteisön kehittämistä Työstressi- ja työuupumuskyselyjä Muutostarpeiden ja -ehdotusten kartoituksia ja selvityksiä Työyhteisön tukemista ristiriita- ja konfliktitilanteissa Tiimi- ja ryhmätyötaitojen kehittämistä Esimiesten tukemista Tukiryhmiä, esim. uupuneille, stressioireisille jne.

Psykologiasiantuntemuksen kustannukset 90, 7 € 2, 7 € Työterveyshuollon kustannukset 2002 Psykologien osuus 2002

Psykologiasiantuntemuksen kustannukset 90, 7 € 2, 7 € Työterveyshuollon kustannukset 2002 Psykologien osuus 2002 Psykologiasiantuntemuksen kustannukset (2, 7 €) työterveyshuollon kustannuksista. Yhteensä kustannukset olivat työntekijää kohti 90, 7 € vuonna 2002.

Toimiva ennaltaehkäisy kohdistuu työyhteisöihin ja organisaatioihin • Kelan nykyisen linjauksen mukaan työterveyshuolto vain selvittää

Toimiva ennaltaehkäisy kohdistuu työyhteisöihin ja organisaatioihin • Kelan nykyisen linjauksen mukaan työterveyshuolto vain selvittää ja antaa suosituksia • Tietojen antaminen ja ohjaus: asiantuntija sanoo, miten pitäisi tehdä, ja vastuu jää kuulijalle • Todellisten työhyvinvointia tukevien muutosten syntyminen työyhteisössä edellyttää yhteistä oppimisprosessia, johon työterveyshuollonkin pitäisi aktiivisesti osallistua • Nykykäytännössä Kela korvaa lähinnä yksilöihin kohdistuvaa toimintaa, ei ryhmiin ja yhteisöihin • Työterveyspsykologin työyhteisöihin, organisaatioihin ja esimiestyön tukemiseen suuntautuvaa oikeasti ennaltaehkäisevää työtä ei korvata, joten se tulee vähenemään