Kotoutumisen tukena koulutusmoduuli lhikoulutus Koulutuksen sislt Pakolaisuus Pakolaistilanne

Kotoutumisen tukena – koulutusmoduuli lähikoulutus

Koulutuksen sisältö • Pakolaisuus • Pakolaistilanne maailmassa, Euroopassa, Suomessa • Termit • Punaisen Ristin pakolaistyö • Kotoutuminen käsitteenä • Kotoutumiskaari • Kotoutumisen tukeminen • Rasismi ja sen kohtaaminen • Mitä rasismi on • Miten ja miksi Punainen Risti vastustaa rasismia • Miten toimia kohdatessaan rasismia • Kotoutumista tukeva vapaaehtoistoiminta • Punaisen Ristin kotoutumista tukevat mallit • Osaston toiminta kotoutumisen tukena • Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet, rooli ja tehtävät

Pakolaisuus

Pakolaiset maailmassa • Maailmassa on lähes 80 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan vainoa, sotia ja väkivaltaisuuksia. • Konfliktien, sodan tai vainon takia eri maihin paenneita noin 26 miljoonaa. • Turvapaikanhakijoita noin 4, 2 miljoonaa. • Noin 45, 7 miljoonaa ihmistä on maan sisäisiä pakolaisia. • 40% pakolaisista on lapsia. • Noin 73 % pakolaisista asuu kotimaansa naapurimaassa. • Yli puolet pakolaisista asuu pienissä tai suurissa kaupungeissa, pienempi osa maaseudulla tai leireillä.

2/3 pakolaisista on lähtenyt viidestä maasta (2019) Viisi eniten pakolaisia vastaanottanutta maata(2019)

Irakin pakolaisia Kuva: ICRC

Tehtävä: • Laita kolmen pääsanan alle (Turvapaikanhakija, Kiintiöpakolainen ja Paperiton) kuusi tätä sanaa parhaiten kuvaavaa lappua. • Huom! On yhtä monta tarinaa kuin ihmistä eli laput eivät kerro koko totuutta.

Peruskäsitteet: Pakolainen Henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy joutua vainotuksi syntyperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, poliittisen mielipiteen tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen perusteella. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen.

Kiintiöpakolainen • Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, useimmiten oman maansa lähivaltioon, voidaan ottaa uudelleensijoitettaviksi pakolaiskiintiössä. Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK: n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä. UNHCR määrittää ne henkilöt, jotka tarvitsevat eniten apua ja esittää heitä uudelleensijoitettaviksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin. Näitä paikkoja riittää vain pienelle osalle. • Vuonna 2020 Suomen pakolaiskiintiö on 850 henkilöä.

Turvapaikanhakija • Henkilö, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan ja hakee turvaa toisen valtion alueelta. • Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää kansainvälistä suojelua eli pakolaisasema (turvapaikka) tai toissijainen suojeluasema. • Turvapaikkahakemus tehdään heti maahan tultaessa tai mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. • Turvapaikanhakija rekisteröidään aina jonkin vastaanottokeskuksen asiakkaaksi.

Elämä vastaanottokeskuksessa Vastaanottopalveluita ovat: • • majoitus sosiaali- ja terveyspalvelut tulkkaus työ- ja opintotoiminta vastaanotto- ja käyttöraha ohjaus ja neuvonta (ateriat) • Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi turvapaikanhakija on rekisteröity.

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Vastaanotto- ja käyttöraha Lähde: www. migri. fi

Paperiton • Henkilö, joka elää Suomessa ilman oleskelulupaa. • Hän on haavoittuvassa asemassa, sillä hän on kattavan sosiaaliturvan ulkopuolella. • Paperittomaksi voi päätyä monin eri tavoin. • Oleskelulupa on mennyt umpeen (esim. työ- tai opiskeluperusteinen) • Oleskelulupaa ei ole haettu • Oleskelulupaa ei ole saatu • esim. turvapaikanhakijoina tulleet, joilla kielteinen lainvoimainen päätös, mutta eivät ole poistuneet maasta = uuspaperittomat

Tilanne Euroopassa • Vuonna 2019: • Eniten ensihakemuksia: Syyria (12, 1%), Afganistan (8, 6%) ja Venezuela (7, 3%) • Suurimmat vastaanottavat maat (ensihakemukset): Saksa (23, 3%), Ranska (19, 6%), Espanja (18, 8%) ja Kreikka (12, 2%)

Tärkeitä valtioita sitovia kansainvälisiä sopimuksia • Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Ei mielipidekysymys. • Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 • YK: n kidutuksen vastainen sopimus • Palauttamiskielto eli non-refoulement: ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu

Tilanne Suomessa 2014 Turvapaikanhakijat 2015 2016 2017 2018 2019 3 651 32 476 5 651 5 046 4 548 4 550 501 1 112 4 586 2 528 1 852 2 073 845 767 3 159 1 256 888 2 050 1 307 14 282 3 996 1 976 2 875 Myönteiset päätökset 1 094 986 1 179 2 080 1 752 1 531 Kielteiset päätökset 1 035 406 283 619 745 613 1 050 750 750 Turvapaikkapäätökset 1) Turvapaikka myönnetty Oleskelulupa myönnetty 2) Kielteinen päätös 3) Perheenyhdistäminen Pakolaiskiintiö Turvapaikanhakijat ja pakolaiskiintiö Maahanmuuttoviraston päätökset Ml. humanitaarisen ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat 3) Muutos tilastointikäytännössä vuoden 2015 alusta alkaen 1) 2)

Kansainvälinen suojelu: päätösjakauma 2019 Myönteiset päätökset: turvapaikka 2073, toissijainen suojelu 452, muut 434 Jätetty tutkimatta: Muu peruste 893, Dublin 308, saanut suojelua toisesta EU-valtioista 110, muut 2

Hakijaryhmät ja top 5 kansalaisuudet (turvapaikkahakemukset) 2019

Pakolaisuus suhteutettuna muuhun Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon (2019) MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET • Perhe: 10251 • Näistä 1 531 on kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiä • Työ: 9461 • Opiskelu: 5246 • Muut: 454 • Kansainvälinen suojelu (pakolaiset): 2959

Suomeen valitut kiintiöpakolaiset vuonna 2020 • Syyrialaiset Turkissa ja Libanonissa (400) • Nigerissä rekisteröityjä pakolaisia sekä Libyasta Nigeriin Emergency Transit Mechanism (ETM), hätäevakuointimekanismin puitteissa evakuoidut pakolaiset tai muiden vastaavien tulevaisuudessa perustettavien mekanismien puitteissa evakuoituja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia (130) • Kongolaiset Sambiassa (200) • Hätätapauksia ilman alue- tai kansalaisuusrajoituksia (120) Ø Yhteensä Suomi vastaanottaa 850 kiintiöpakolaista

Punaisen Ristin työ pakolaisten ja maahanmuuttajien parissa

SPR: n pakolaistyön historiaa…

Punaisen Ristin kansainvälisen liikkeen perustehtävä on auttaa ja suojella kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä Ø Pakolaistyö on Punaisen Ristin liikkeen ytimessä

Apua annetaan kriisialueilla…

…ja pakolaisleireillä…

…reittien varsilla…

…vastaanotossa…

…ja kotoutumisessa

Suomen Punaisen Ristin pakolaistyö Tehtävämme on suojella kaikissa oloissa elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia… sekä tukea ja avustaa maan viranomaisia ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi Laki (238/2000), asetus (827/2017) 1. Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto + varautuminen laajamittaiseen maahantuloon 2. Avustaminen perheenyhdistämisprosessissa 3. Kadonneiden perheenjäsenten etsintä (henkilötiedustelu/Punaisen Ristin viestit) 4. Kotoutumisen tukeminen vapaaehtoistoiminnan avulla 5. Asenne- ja vaikuttamistyö Pyrimme tunnistamaan haavoittuvimmassa asemassa olevat avun tarvitsijat ja kohdentamaan auttamistyötä heille, jotka sitä eniten tarvitsevat (esim. yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolella elävät, lapset, raskaana olevat, sairaat, ihmiskaupan tai muun esim. sukupuoleen perustuvan tai työperäisen hyväksikäytön uhrit).

Henkilötiedustelu • Punainen Risti auttaa erilaisten katastrofien ja kriisitilanteiden erottamia perheitä. Etsimme kadonneita omaisia ja välitämme viestejä kriisialueilla. • Henkilötiedustelua käytetään silloin kun muut tavat perheyhteyden palauttamiseksi eivät ole toimineet • Lähiomaiset aloittavat henkilötiedustelun. • Vapaaehtoisten on hyvä olla tietoisia henkilötiedustelun mahdollisuudesta, jotta he osaavat kertoa siitä apua tarvitseville. • Mikäli tiedät jonkun, joka tarvitsee apua kadonneen perheenjäsenen etsimisessä, ota yhteyttä oman alueesi piiritoimistoon. • Henkilöitä, jotka etsivät perheenjäseniään, voi etsiä täältä: Trace the Face

Koulutuksen sisältö • Pakolaisuus • Pakolaistilanne maailmassa, Euroopassa, Suomessa • Termit • Punaisen Ristin pakolaistyö • Kotoutuminen käsitteenä • Kotoutumiskaari • Kotoutumisen tukeminen • Rasismi ja sen kohtaaminen • Mitä rasismi on • Miten ja miksi Punainen Risti vastustaa rasismia • Miten toimia kohdatessaan rasismia • Kotoutumista tukeva vapaaehtoistoiminta • Punaisen Ristin kotoutumista tukevat mallit • Osaston toiminta kotoutumisen tukena • Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet, rooli ja tehtävät

Kotoutuminen

Muuttoharjoitus Tehtävä: Mieti yksi oma muuttosi -Mikä siinä oli haastavinta? -Mikä siinä oli mukavinta? -Mikä edesauttoi sopeutumisessa?

Kotoutuminen • Kotoutuminen on henkilökohtainen prosessi, jonka ihminen käy läpi muuttaessaan uuteen maahan ja kulttuuriin. • Hän tutustuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmenoon ja hakee omaa paikkaansa siinä. • Hän puntaroi omia tapojaan ja käsityksiään suhteessa uuden ympäristön tapoihin ja käsityksiin. • Hän tasapainoilee omien kulttuuristen arvojen ja suomalaisen kulttuurin arvojen välillä. • Prosessi alkaa jo maahan saapuessa ja etenee jokaisella omalla tavalla, omassa tahdissa. Se voi kestää useita vuosia. • Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, joka edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa muun väestön kanssa. • Prosessin aikana tapahtuu muutoksia ja oppimista molempiin suuntiin. • Prosessi ei ole mahdollinen ilman kansalaisyhteiskunnan tukea.

Kotoutumislaissa …kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen (…) Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010

Kotoutuminen • Suomen lain mukaan tavoitteena on kotoutuminen (integraatio), jossa • Uusi ja vanha kulttuuri yhdistyvät • Ei luopumista omista perinteistä • Maassa maan tavalla? • Lait, yleinen järjestys – kyllä • Omasta identiteetistä luopuminen – ei • Esim. oman kielen merkitys myös uuden kielen oppimiselle • Identiteetti on ihmisenä olemisen perusta: edistää myös uusien elämäntapojen oppimista ja hyväksymistä Ø Ongelmat syntyvät siitä, kun ei tiedä, kuka on • Kotoutuminen ei ole sulautumista (assimiliaatio) eikä kotouttamisen pidä olla sulauttamista

Kulttuuri • Kulttuurieroja on kaikkialla: ne eivät noudattele kansallisia rajoja • Maailmassa ei ole yhtenäisiä (kansallisia) kulttuureja, jotka kohtaavat toisia yhtenäisiä kulttuureja • Ikä, koulutus, perhetausta, yhteiskunnallinen asema, kaupunki vs. maaseutu – elämäntavat sekä yksilön elämänkokemukset vaihtelevat kansallisuuksien sisällä • Kun pyritään tietoisiksi tavoista, normeista ja arvoista, muodostuu helposti ennakkokäsityksiä ja oletuksia • Yksilöiden toimintaa aletaan tulkita niiden mukaan • Parhaiten vuorovaikutus tapahtuu, kun pyrkii kohtaamaan ihmisen yksilönä • Mutta: kulttuurieroja voi tutkia ja niistä kannattaa kysyä, jos tulee väärinymmärryksiä tai ongelmia • Joskus kulttuurilla selitetään asioita, joihin selitys löytyy henkilökohtaisista tekijöistä • Kulttuurisia yhteneväisyyksiä on aina enemmän kuin eroja

Missä asioissa eroja saattaa tulla esiin: • Tabut eli mistä ei puhuta • Perhekäsitykset • Naisten ja miesten asema yhteisössä • Uskonnollisuus vs. sekulaarisuus • Kellonajat, aikataulut • Suomalaisen palvelujärjestelmän vieraus • Työnteon sääntely

Ihmisten väliset suhteet ovat kotoutumisen A & O • Viranomaisjärjestelmä ei vastaa tähän, vaan tarvitaan tavallisia ihmisiä, kohtaamisia, vapaa-ajan toimintaa: • • Edistää kielen oppimista Edistää hyvinvointia Mahdollistaa ongelmiin puuttumisen ajoissa Tuottaa turvallisuudentunnetta • Kun kohtaamiset vanhojen ja uusien asukkaiden välillä lähtevät hyvin alkuun, syntyy myönteinen kierre • Vapaaehtoiset vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin • Ihmisten väliset kohtaamiset vähentävät ennakkoluuloja ja ehkäisevät rasismia • Rasismilla voi olla vakavia vaikutuksia: • Kotoutuminen ei onnistu, jos yhteisö on torjuva • Vaikuttaa myös terveyteen

Tehtävät 1. Tervehdysharjoitus Tervehdi parisi kanssa toisianne niin monella eri tavalla kuin tiedätte. 2. Kulttuurityö Miettikää neljän eri teeman ja niihin liittyvien kysymysten pohjalta, kuinka paljon asiaan liittyy ”kirjoittamattomia” sääntöjä ja onko tavoissa eroja esim. eri ikäluokkien välillä. Onko asiat aina tehty samalla lailla vai ovatko käytänteet muuttuneet?

Vierailu • Pitääkö vierailusta sopia etukäteen vai voiko tuttavan luo mennä kylään yllättäen? • Kuinka paljon voit myöhästyä sovitusta vierailuajasta? • Otetaanko lapset automaattisesti mukaan? • Voiko kylässä itse päättää, mihin istuu? • Miten ilmoitetaan kohteliaasti, että tarvitsee käydä vessassa? • Kuinka pitkä vierailu on? • Kutsutaanko heti vastavierailulle isäntäväki? • Tarjotaanko aina vierailulla jotain?

Ruoka • Pitääkö kylässä maistaa joka ruokalajia? • Miten voi kieltäytyä kohteliaasti, jos ei halua jotain maistaa? • Voiko ottaa lisää kysymättä vai pitääkö odottaa kehotusta? • Onko lautanen syötävä tyhjäksi? • Miten ilmoitetaan ruoka-allergioista? • Millaisia ruoka-aikoja noudatetaan? • Kuuluuko kännykkä ruokapöytään?

Lahjat, raha ja palvelut Pitääkö aina tuoda tuliainen, jos on kutsuttu kylään? Saako lapsille tuoda karkkia? Pitääkö aina antaa vastalahja? Saako ystävälle antaa arvokkaan lahjan esim. tabletti, auto? • Miten suhtaudut, jos ystävä pyytää rahaa lainaksi? • Onko sopivaa keskustella palkasta tai asunnon hinnasta? • Kuka maksaa laskun, jos tavataan muualla kuin toisen kotona? • •

Sosiaaliset suhteet • Kuka tekee perhettä koskevat päätökset? • Kohdellaanko perheen eri jäseniä eri tavalla? • Missä tilaisuuksissa on sopivaa käyttää alkoholia? • Miten suhtaudutaan alkoholista kieltäytymiseen? • Mitkä ovat soveliaita tapoja osoittaa kiintymystä julkisesti (käsi kädessä kävely, suuteleminen julkisella paikalla)? • Voiko tasaveroisen suhteen luoda ilman yhteistä kieltä?

Lopuksi: • Punaisen Ristin toiminta on avointa, raameina toimivat perusperiaatteemme • Tärkeintä on inhimillisyys ja luotettavuus • Jokainen positiivinen kohtaaminen uudessa elinympäristössä edistää kotoutumista – pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys

Koulutuksen sisältö • Pakolaisuus • Pakolaistilanne maailmassa, Euroopassa, Suomessa • Termit • Punaisen Ristin pakolaistyö • Kotoutuminen käsitteenä • Kotoutumiskaari • Kotoutumisen tukeminen • Rasismi ja sen kohtaaminen • Mitä rasismi on • Miten ja miksi Punainen Risti vastustaa rasismia • Miten toimia, kun kohtaa rasismia • Kotoutumista tukeva vapaaehtoistoiminta • Punaisen Ristin kotoutumista tukevat mallit • Osaston toiminta kotoutumisen tukena • Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet, rooli ja tehtävät

Rasismi ja sen kohtaaminen

Mitä rasismi on? Rasismi tarkoittaa • oletetun ihmisryhmän tai yksittäisen ihmisen arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät • rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista Rasismin ilmenemismuotoja: • em. perusteilla kategorisoituihin ihmisryhmiin kohdistuvat halveksivat puheet tai kirjoitukset sekä vahingon- ja väkivallanteot, joissa rasistinen motiivi • rakenteellinen rasismi

Miksi rasismia pitää vastustaa? • Rasismi luo eriarvoisuutta ja voi aiheuttaa syrjintää ja sortoa • Rasismi luo pelkoa ja vihamielisyyttä • Rasismi voi vaikeuttaa huomattavasti esim. Suomeen kotoutumista • Rasismi vahingoittaa kohteidensa lisäksi koko yhteiskuntaa Kuva: Pauliina Pensikkala

Miksi Punainen Risti vastustaa Rasismia? • Punaisen Ristin tehtävä on edistää kansojen välistä ymmärrystä, ystävyyttä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa • Rasistinen ajattelu on ristiriidassa Punaisen Ristin periaatteiden kanssa, jotka korostavat inhimillisyyttä ja tasapuolisuutta. • Punainen Risti toimii haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi. Siksi Punainen Risti sanoutuu irti kaikenlaisesta rasismista ja toimii rasismia vastaan teoin ja sanoin. Ø YK: n rasisminvastaista päivää vietetään 21. 3. Ø Suomen Punainen Risti koordinoi valtakunnallista rasisminvastaisen viikon kampanjaa rasisminvastaisen päivän ympärillä (vko 11 tai 12).

Mitä tehdä, jos kohtaat rasismia? 1. Pysy rauhallisena. 2. Jos tilanne on uhkaava, soita apua paikalle. 3. Jos tilanteeseen meno yksin jännittää, hae tukea muilta silminnäkijöiltä. 4. Korjaa virheelliset tiedot. 5. Älä jätä rasismin kohdetta yksin. 6. Puutu tilanteeseen, tärkeintä on tehdä jotain. 7. Jos joudut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi internetin tai sähköpostin välityksellä, säilytä viesti, mutta älä vastaa siihen. Kerro asiasta myös lähimmälle työntekijälle järjestössäsi. Mikäli viestissä on uhkaava sävy, ilmoita siitä poliisille

Koulutuksen sisältö • Pakolaisuus • Pakolaistilanne maailmassa, Euroopassa, Suomessa • Termit • Punaisen Ristin pakolaistyö • Kotoutuminen käsitteenä • Kotoutumiskaari • Kotoutumisen tukeminen • Rasismi ja sen kohtaaminen • Mitä rasismi on • Miten ja miksi Punainen Risti vastustaa rasismia • Miten toimia kohdatessaan rasismia • Kotoutumista tukeva vapaaehtoistoiminta • Punaisen Ristin kotoutumista tukevat mallit • Osaston toiminta kotoutumisen tukena • Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet, rooli ja tehtävät

Kotoutumista tukeva vapaaehtoistoiminta

Pakolaisteltta Vaikuttamistyötä pakolaisten puolesta Rasisminvastainen viikko Vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden puolesta

Ystävätoiminta Asumisapu Ystävänä maahan muuttaneelle Apua arjen asioissa

Kieli- ja keskustelukerhot Läksykerhot Apua kielen opiskeluun ja puhumisen harjoitteluun Tukea koulunkäyntiin ja opintoihin

Kansainväliset klubit Kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joissa järjestetään erilaista harrastustoimintaa, tapahtumia ja juhlia. Kuva: SPR Liisa Takala Kuva: Maritta Määttänen

Leirit ja retket Ohjelmaa luonnossa Tutustutaan uuteen kotiseutuun, suomalaisiin ikätovereihin ja vapaa-ajan viettoon Erätaitojen, luonnossa liikkumisen ja jokamiehenoikeuksien opettelua

Liikuntakerhot Tanssia, jalkapalloa, sauvakävelyä, naisten jumpparyhmät… Kasvimaan viljelytoimintaa Terveyskasvatusta suomalaisen ruoan avulla

Mukaan kaikkeen osaston toimintaan!

Tehtävä: Vapaaehtoistoiminnan tilanteet 1. Ihana illallinen 2. Koti-ikävän kourissa 3. Arjen apua 4. Lomakerumbaa 5. Ensiapuryhmätoimintaa 6. Auttamistilanne osastossa 7. Vapaaehtoisena vastaanottokeskuksessa

Kotoutumista tukeva vapaaehtoistoiminta osastossa • Mitä kotoutumisen tuen toimintamuotoja osastossa tällä hetkellä on? • Kertaluonteista vai säännöllistä toimintaa? • Missä ryhmät kokoontuvat ja milloin? • Tarvitseeko ilmoittautua etukäteen? • Ketkä ovat toiminnan yhteyshenkilöt ja miten heihin saa yhteyttä? • Missä osaston toiminnasta informoidaan? • Oma Punainen Risti, Red. Net, Osaston/toimintaryhmän Facebook-sivu, sähköpostilistat

Kaikkea toimintaamme ohjaavat seitsemän perusperiaatetta Ykseys Riippumattomuus Puolueettomuus Inhimillisyys Tasapuolisuus Vapaaehtoisuus Yleismaailmallisuus

Vapaaehtoisuus toimintamme perusperiaatteena Kuva: IFRC • Vapaaehtoisuus on yksi Punaisen Ristin seitsemästä periaatteesta. • Sekä avun antaminen, että sen vastaanottaminen on vapaaehtoista. • Vapaaehtoisuuden perimmäinen tarkoitus on palveluksen tuottaminen toiselle ilman että motiivina on rahallinen korvaus. Se on välittömin inhimillisyyden osoitus.

Vapaaehtoisella on oikeus • …osallistua taitojensa ja kiinnostuksensa mukaisiin vapaaehtoistehtäviin SPR: n vapaaehtoistoiminnassa • …tehtävässä tarvitsemaansa koulutukseen, tietoon, ohjaukseen ja tukeen • …osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä jäsenenä vaikuttaa päätöksentekoon • …turvalliseen toimintaympäristöön • …saada ja antaa palautetta ja kokea arvostusta • …mahdollisuuteen kehittyä vapaaehtoisena

Vapaaehtoisella on velvollisuus • …toimia Punaisen Ristin periaatteiden mukaisesti • …sitoutua toimintaan siltä osin kuin on vapaaehtoisesti ja sovitusti lupautunut • …osallistua tehtävän edellyttämään perehdytykseen ja koulutukseen • …tiedottaa toiminnassa havaitsemistaan puutteista ja vaaroista • …sitoutua tehtävän edellyttämään vaitioloon

Vapaaehtoinen ei korvaa ammattilaisen tekemää työtä. Vapaaehtoinen ei ole • Raha-asioiden hoitaja tai rahan lainaaja • Sosiaalityöntekijä tai viranomainen • Psykologi • Huoltaja • Seurustelukumppani • Taksikuski • Siivooja • Virallinen tulkki

Vapaaehtoinen on • Vapaaehtoinen! • Läsnäoleva ja kuunteleva • Tasaveroinen toisen kanssa • Luotettava: sitoutunut vaitioloon + pitää kiinni sovitusta • Tavallinen ihminen Vapaaehtoisen on tärkeä pitää huolta itsestään!

Yksilön kotoutumista tuetaan parhaiten • • Yhdessä tekemällä Ennakkoluulottomalla ja arvostavalla kohtaamisella Ystävällisyydellä ja hymyllä Tarpeita kuunnellen Punaisen Ristin vapaaehtoiset edistävät myös yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjivän ja vihamielisen ilmapiirin leviämistä.

Tämän koulutuksen lisäksi/tueksi suositellaan mm. seuraavia koulutuksia: • Punainen Risti tutuksi. Koulutus antaa perustietoa Punaisen Ristin toiminnasta, periaatteista, vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista sekä ymmärrystä Punaisen Ristin roolista valmiusjärjestönä. Tarkoitettu kaikille Punaisen Ristin vapaaehtoisille. Kesto 2 h. • Moninaisuus vapaaehtoistoiminnassa. Koulutuksessa käsitellään yhdenvertaisuutta, normeja, vuorovaikutustilanteita sekä saavutettavuutta. Tarkoitettu kaikille Punaisen Ristin vapaaehtoisille. Kesto 2 h. • Vuorovaikutustaidot. Koulutus antaa valmiuksia erilaisiin pikakohtaamisiin messuilla, kampanjoissa, rekrytoinnissa, ryhmässä toimimiseen ja autettavan kohtaamiseen. Tarkoitettu kaikille Punaisen Ristin vapaaehtoisille. Kesto 2, 5 h. • Paperittomat ja Punainen Risti. Koulutuksen ydin on tehostaa Punaisen Ristin valmiutta toimia paperittomien parissa ja lisätä osallistujien pohjatietoja paperittomuudesta. Kesto 3 h. • Ystävätoiminnan peruskurssi. Koulutus antaa valmiudet toimia erilaisissa vapaaehtoisissa auttamistehtävissä, kuten ikäihmisen, nuoren, maahanmuuttajan tai muun yksinäisen henkilön vapaaehtoisena ystävänä. Koulutuksesta saa perustiedot esim. tuettavan kohtaamisesta ja ystävätoiminnan eri toimintamuodoista. Kesto 3 h.

Kiitos koulutukseen osallistumisesta! (yhteystiedot)