Ethica ordine geometrico demonstrata Etiikan sislt Etiikan sislt

Ethica, ordine geometrico demonstrata

Etiikan sisältö • Etiikan sisältö on hyvin laaja – siinä käsitellään metafysiikan, epistemologian, fysiikan, mielenfilosofian, psykologian ja etiikan keskeisiä kysymyksiä, kuten varhaismoderneissa teoksissa oli usein tapana. • Usein näitä eri aihepiirien kysymyksiä käsitellään erikseen, mutta Spinoza kietoo kaikki asiat yhteen kokonaisesitykseksi, joka rakentuu metafysiikan varaan.

Etiikan osat • 1. kirja käsittelee Jumalaa - sen eksplikaatio muodostaa suurimman osan ensimmäisestä kirjasta ja mukana on liite, jossa selitetään miten edeltäjät olivat asiassa erehtyneet. 1. kirjan aiheena myös determinismi. • Etiikan 2. kirjassa siirrytään ihmiseen. Spinoza esittää vaihtoehtoisen teorian Descartesin dualismille: mieli ja ruumis ovat kummatkin tapa ymmärtää Jumala ja siksi ne eivät ole erillisiä toistaan. Tähän liittyy käsitys tiedosta, jota Spinoza käsittelee Etiikan toisen kirjan lopussa. • 3. osa käsittelee tunteita. Tunteita voidaan käyttää hyväksi täydellisyyden tavoittelussa ymmärtämällä missä niistä on kyse. Passiiviset affektit on saatettava aktiivisiksi ymmärtämällä niiden syyt ja olemus. • 4. osa: Spinoza selittää tarkemmin miten tämä hyödyksikäyttäminen tapahtuu. • Viimeisessa eli 5. kirjassa Spinoza selittää miten voidaan saavuttaa onnellisuus ja eräänlainen pelastus tässä maailmassa. Determinismin mukaan ei olemassa kuolemanjälkeistä elämää, mutta filosofin mukaan taivas voidaan saavuttaa jo tässä elämässä keinoin, jotka hän selvittää.

Etiikan esitystapa • Etiikan geometrinen esitystapa on neutraali ja itseensä viittavaa. Spinoza kutsuu sitä todistamisen geometriseksi menetelmäksi – Etiikka on kirjoitettu kuin matematiikan oppikirja. Mallina Euklideen geometrian oppikirja: http: //aleph 0. clarku. edu/~djoyce/java/elements/toc. html • Spinozan motiivi: matematiikkaa pidettiin täsmällisenä esitysmuotona, samoin tavoitteena oli varmuus, jonka ajateltiin syntyvän täsmällisen muodon kautta – tarkoitus kiinnittää huomio deduktioon • Mukana myös proosajaksoja - Spinoza hiukan lipeää Euklidisesta mallista, sillä Elementteihin lisättiin selityksiä vasta myöhemmin.

Kritiikkiä • Spinozan loogisia kykyjä on epäilty eikä Etiikan tapa esittää asioita aina vakuuta • Jotkut aksioomat ja määritelmät tuntuvat subjektiiviselta, Spinozan omaan järjestelmään räätälöidyiltä. Myös määritelmistä voi aina kiistellä (vrt. http: //tieteentermipankki. fi/wiki/Filosofia) • Kaikki johtopäätökset eivät vakuuta (mm. jo Leibniz kritisoi tätä). Myöhemmin Jonathan Bennett (Bennett, A Study of Spinoza’s ethics, s. 7 -29. ) • Spinoza-tutkimuksessa Wolfson on argumentoinut, että esitysmuodolla ei ole väliä kun taas Gueroult on pitänyt sitä merkittävänä sisällön kannalta. Ks. Piet Steenbakkers: “The Geometrical Order in the Ethics”, in Koistinen (ed. ), The Cambridge Companion to Spinoza’s Ethics. Cambridge University Press, Cambridge 2009.

Etiikan reseptio • Etiikan käsikirjoitus oli kierrellyt jonkin aikaa Spinozan ystävien parissa ja myös auktoriteettien korviin oli kantautunut huhu siitä, että törkeän poliittisen teoksen Tractatus Theologico-Politicuksen tekijä suunnitteli systemaattisen esityksen filosofiasta julkaisemista. Siten yritettiin löytää ja tuhota, tai ainakin kätkeä, todennäköisesti vaarallinen käsikirjoitus ennen kuin se turmelee kansalaisten ajatukset. • Opera posthuma ilmestyi tammikuussa 1678 ja se tuomittiin ja kiellettiin hyvin nopeasti. Kesäkuuhun mennessä se oli kielletty virallisesti koko Hollannissa.

Etiikan merkinnät • Suomeksi lyhennemuodot eivät ole kovin vakiintuneet, mutta voidaan käyttää Vesa Oittisen suomennoksessaan käyttämää tapaa, esim. 1. 20; 1. 7 tod. ; 1. 17 koroll. 2; IV. 57 huom. ). • Anglosaksisessa maailmassa on yleistynyt lyhyempi tapa, jota olen tottunut käyttämään ja käytän sitä myös tässä luentosarjassa. Siinä esim. 1. 20 = E 1 p 20, jossa E= Etiikka, p=propositio, 20=on järjestysluku 1. 7 tod = E 1 p 7 d d=demonstraatio eli todistus 1. 17 koroll. 2 = E 1 p 17 c 2 c=korollaari, tässä toinen korollaari IV. 57 huom = E 4 p 57 s s=scholium eli huomautus Samassa systeemissä D on määritelmä, A on aksiooma, Exp on selitys, L lemma, App liite (appendix)