Yhteisty ja kumppanuus kuntalainen jrjestt yritykset kunta ja

Yhteistyö ja kumppanuus − kuntalainen, järjestöt, yritykset, kunta ja maakunta yhdessä Yhteistyön Satakunta Pori 5. 10. 2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja. fi 0400 895 140

Esityksen runko Osa III Osa IV Osa V Näkökulmia Miksi yhteistyötä ja kumppanuutta? Osallisuus – kaiken kivijalka Yhteistyö ja kumppanuus Kolme tärkeää johtopäätöstä

Osa I Näkökulmia

Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan? Osaammeko katsoa tarpeeksi kauas? ikääntyvä ja kaupungistuva Suomi – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus – maakuntauudistus – kuntien tehtävien ja roolin muutokset

Katselemmeko asioita politiikan puhe helikopterista… ”iso yhteiskuntapolitiikka” sotemakujargon …vai ruohonjuuresta, ihmisen, yksilön näkökulmasta? Mistä asioista puhumme ja miten? lähellä maanpintaa, mutta silti ihmisten yläpuolella … vai lintutornista…

Yritetään tänään katsoa asioita myös totutusta poikkeavalla tavalla

Osa II Miksi yhteistyötä ja kumppanuutta?

Isoja muutoksia ja haasteita julkisissa rakenteissa, ikärakenteessa, asutusrakenteessa kuntien roolit ja tehtävät sote- ja maakuntauudistus 95 % maaseutua ikärakenne, huoltosuhde 8

Tiukka julkinen talous uhkaa lisätä hyvinvointi- ja palveluaukkoja Taloudellinen huoltosuhde Pys yvä t e e t as a h n e s i am ve a v r r a u t t nin elujen n i o v lv Kenen n a i P v y H vastuulla nämä iukk hyvinvointi- ja a ju lkin palveluaukot en t alou ovat? s sti t Valtion ja kuntien velka kasvaa ja samaan aikaan huoltosuhde heikkenee kuviot: stat. fi Julkisyhteisöjen velka

kartta: satakuntaliitto. fi Hyvää arkea, hyvinvointia ja elinvoimaa pitäisi vahvistaa kaikilla alueilla Miten? Kaupunki-maaseutuluokitus (SYKE, 2010) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein · pitkät välimatkat · ikääntyvä väestö · vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Maaseutukuntien palvelujen järjestämisen ”kova kehä” on entistä tiukempi Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta lähde: Pihlaja Ritva: Kolmas sektori maaseutukunnissa (Helsingin yliopisto 2010) Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana

Paljon puhetta kunnan roolin muutoksesta Miten näitä rooleja vahvistetaan käytännössä, ihan oikeasti?

Jos kunta ymmärretään vain kuntaorganisaationa, ajatus jää puolitiehen! luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät Mikä kunta on? kunta ihmisten organi- yhteisönä ja saationa paikallisina yhteisöinä Siitä ”virallisesta” kunnasta eli kuntaorganisaatiosta pidetään varmasti huolta, myös jatkossa. Mutta kenen heiniä on vahvistaa kuntaa yhteisönä? Ja miten se tapahtuu? kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne

Jos kunta muuttuu, muuttuuko kuntalaisen asema? Viranomaiskunta Luottamushenkilöt Viranhaltijat Palvelukunta Viranhaltijat Kansalaiskunta Luottamushenkilöt Kuntalaiset Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset ÄÄNESTÄJÄ kuvio: Kuntaliitto Kuntalaiset ASIAKAS Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yritykset KANSALAINEN Miten näitä muutoksia työstetään ja tehdään todeksi?

Sitran megatrendi 2017: Edustuksellisen demokratian puhti on hukassa ” Länsimaissa on puhuttu demokratian rapautumisesta tai jopa kriisistä jo vuosia. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet. Kriisitietoiset puheet eivät kuitenkaan ole johtaneet demokratiaa vahvistaviin tekoihin. ” ” Päätöksentekijät ja tiedontuottajat pois poteroista yhteisten ongelmien ratkaisijoiksi. ” ” Toimiakseen demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista. ” Mitä ovat nämä ”uudet toimintatavat”? Lähde: https: //www. sitra. fi/artikkelit/ trendi-ii-edustuksellisendemokratian-puhti-hukassa/

Yhdeksän valtuutettua kymmenestä pitää tärkeänä Ø asukkaiden osallistumisen edistämistä kunnassa Ø yhteisöllisyyden ylläpitämistä kunnassa N = 1745 kunnanvaltuutettua Lähde: Valtuutettujen ilmapuntari 2017 – kunnat, maakunnat ja yhteistyö Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS, 28. 8. 2017 Miten asukkaiden osallistumista edistetään käytännössä, ihan oikeasti?

Yhteistyö ja kumppanuudet: sekä tarve että haasteet kasvavat Kolme julkista tasoa ja yhteiskunnan kaikki muut toimijat valtio • keskushallinto ministeriöineen • hallitus ja eduskunta maakunta järjestöt yritykset oppilaitokset seurakunnat eri ikäiset asukkaat, kansalaiset uusi kansalaistoiminta jne Jos yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen on ollut iso haaste tähänkin mennessä, miten siinä onnistutaan jatkossa?

Osa III Osallisuus: kaiken kivijalka

Ilman, että ymmärretään, mitä osallisuus tarkoittaa, ei ole mahdollista ymmärtää, mitä aito yhteistyö ja kumppanuus tarkoittavat

Mitä osallisuus on? Ihmisen kokemus: tunne siitä, että voin vaikuttaa oman elämäni kulkuun ja yhteisiin asioihin, että olen merkityksellinen osa kokonaisuutta Tavoite: että mahdollisimman harva kokee jäävänsä yhteisten asioiden ja yhteiskunnan ulkopuolelle Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista, vaikuttamista vrt syrjäytyminen, osattomuus

Mitä osallisuus on? Luottamus päättäjiin Osallistuminen Halu vaikuttaa Osallisuus yhteiskunnassa Kiinnittyminen Yhteenkuuluvuuden tunne Oikeudenmukaisuus Elämänhallinta Vastuun ottaminen Sitoutuminen Osallisuus kunta kylä työyhteisö ystävät perhe ympäröivässä yhteisössä Osallisuus omassa elämässä Kuulluksi tuleminen Turvallisuuden tunne Perustarpeet: having, loving, being, doing Toiminta ja vaikuttaminen oman elämän asioihin Riittävä Identiteetti toimeentulo Fyysinen ja henkinen terveys

Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Kuntalaki 410/2015: Lain henki on velvoittava – keinoja on monia 1§Lain tarkoitus ”Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. ” Kuntalain uudistettu luku 5 Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus astui voimaan 1. 6. 2017 20§ Äänioikeus kuntavaaleissa 21§ Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä 22§ Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 23 § Aloiteoikeus 24 § Kunnallinen kansanäänestys 25 § Kansanäänestysaloite 26 § Nuorisovaltuusto 27 § Vanhusneuvosto Maakuntalain luonnoksessa samansisältöiset kirjaukset 28 § Vammaisneuvosto 29 § Viestintä

Pelkkä edustuksellinen demokratia ei enää riitä Kuntalaki 410/2015 22 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ”Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: ”Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. ” ”Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. ” Maakuntalain luonnoksessa samansisältöiset kirjaukset 1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. ”

Kuntia ja maakuntia velvoittaa myös muun erityislainsäädännön maininnat osallisuudesta 1. Perustuslaki 11. 6. 1999/731 2. Maakuntalain luonnos HE 15/2017 vp 3. Sosiaalihuoltolaki 30. 12. 2014/1301 4. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17. 8. 1992/785 5. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22. 9. 2000/812 6. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28. 12. 2012/980 7. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 28. 12. 2012/980 8. Lastensuojelulaki 13. 4. 2007/417 9. Nuorisolaki 27. 1. 2006/72 HUOM! Lainsäädännössä 10. Perusopetuslaki 21. 8. 1998/628 puhutaan usein osallistumisesta 11. Liikuntalakija 10. 4. 2015/390 vaikuttamisesta ja 12. Kehitysvammalaki asiakaslähtöisyydestä, ei 23. 6. 1977/519 osallisuudesta 13. Omaishoitolaki 937/2005 14. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2. 3. 2001/189 15. Laki toimeentulotuesta 30. 12. 1997/1412 16. Varhaiskasvatuslaki 19. 1. 1973/36 17. Perhehoitolaki 263/2015

Osallisuuden edistäminen on ennen kaikkea VUOROVAIKUTUSTA ja sen kehittämistä Vuorovaikutukseen tarvitaan tahtoa, aikaa, rakenteita ja paikkoja

Osallisuus voi toteutua monella eri tavalla tietosuunnittelu- päätöksenteko- toimintaosallisuus oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Korhonen & Tiala 2002 yksilö osallistuu toiminnan suunnitteluun ja kertoo mielipiteitään mahdollisuus osallistua itseä ja esimerkiksi omaa asuinaluetta koskevien päätösten tekoon ihmisen omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista erilaisiin tehtäviin omassa elinympäristössä

kejä k r e m esi Osallisuus voi toteutua monella eri tavalla suunnittelu- päätöksenteko- toimintatietoosallisuus • ymmärrettävä viestintä • oikea-aikainen viestintä • vuorovaikutus • asiakkaiden ja asukkaiden kuunteleminen • asukasfoorumit ja -raadit • kyläillat, järjestöillat, asukaskahvit • alueelliset toimielimet • asiakaspalaute ja -kyselyt • sähköiset osallistumiskanavat • maakunta- ja kuntastrategiat • järjestöstrategiat • osallistuva budjetointi • hankkeet • aloiteoikeus vanhusneuvostot vammaisneuvostot nuorisovaltuustot alueelliset toimielimet suorat vaalit neuvoa-antava kansanäänestys • osallistuva budjetointi • • • tapahtumat vapaaehtoistoiminta yhteiset hankkeet yhteinen kehittämistyö • moninainen kansalaisja järjestötoiminta • tempaukset, pop-upit, omaehtoinen toiminta osallisuuden pitäisi toteutua myös kaikenlaisissa asiakaskohtaamisissa

jä kke r e m i es Osallisuusrakenteita ja -käytäntöjä eri puolilla Suomea Laaja ja moninainen kansalais- ja järjestötoiminta sekä vapaaehtoistoiminta Kuntatason järjestöstrategiat ja yhteistyösuunnitelmat • mm. Mynämäki, Masku, Lieto, Sauvo, Hauho, Jokioinen, Janakkala Maakunnalliset järjestöstrategiat • mm. Pohjois-Karjala, Lappi, Satakunta, Kainuu Kuntatason järjestöyhteistyö • mm. Tampere (järjestöedustamo), Pohjois. Karjalan kunnat (paikallis. Janet) Maakunnalliset järjestöneuvottelukunnat ja järjestöyhteistyöryhmät • mm. Pohjois-Karjala, Lappi, Pohjois. Pohjanmaa, Satakunta Alueelliset toimielimet • mm. Rovaniemen aluelautakunnat Kumppanuuspöydät • mm. Pieksämäki, Keski-Suomi, Järjestöjen maakunnalliset yhteistyöorganisaatiot Etelä-Savo • mm. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki KYT, Osallistuva budjetointi Järjestöasiain neuvottelukunta JANE (Pohjois • mm. Pudasjärvi, Rovaniemi, Helsinki, Karjala), Satakunnan yhteisökeskus Tampere, Espoo, Vantaa, Kuopio Laaja ja moninainen hanketoiminta, leader -toiminta jne Vanhus- ja vammaisneuvostot, nuorisovaltuustot, asiakasraadit jne Some, digi

Osallisuus vahvistuu yhä useammin myös ihmisten omaehtoisessa toiminnassa • konkreettista, omaehtoista ja yhä useammin myös taloudellista toimintaa • toisten auttamista, vapaaehtoistyötä, vertaiskauppaa, paikallisten hankkeiden rahoittamista, vaihtoehtosuunnittelua tai someryhmän perustamista jne • kansalaisyhteiskunta löytää uusia muotoja • vaikuttaminen muuttuu tekemiseksi • miten hallinto pystyy vastaamaan tähän – omaehtoinen toiminta ei välttämättä edes kohtaa hallintoa mitenkään • asenteet? ! kke r e m i es jä

Osallisuus: vaikea teema jää usein viimeiseksi, vaikka sen pitäisi olla ensimmäisenä… Tunnelmia 14. 9. 2017 1 hyvinvointi ja terveys 2 elinvoima 3 osallisuus

Osa IV Yhteistyö ja kumppanuus

Ennen tehtiin yhteistyötä Sitten alettiin puhua verkostoista Nyt muotitermi on kumppanuus Yhteistyö Verkosto Kumppanuus

Yhteistyö, verkosto ja kumppanuus: mitä eroa niillä on? Yhteistyö • • Verkosto • Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa • Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa • Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille • Monitoimijaista • Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Kumppanuus • • • Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle Voi koskea lukuisia toimijoita Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentävyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista Maijanen & Haikara 2014

Kumppanuuden tunnuspiirteitä Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen lähde: Viirkorpi Paavo: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004) ”Kumppanuus näyttää määrittyvän varsin myönteiseksi asiaksi, jopa ihanteelliseksi yhteistyösuhteeksi. ”

Kumppanuutta ei solmita, vaan se rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistumisen kautta 1 Ei yhteistyötä 2 3 Työntekijöiden Henkilöverkostoikohtaisiin kontakteihin tumiseen perustuva yhteistyö 5 6 Toimintojen yhdistämiseen Organisatähtäävä torisesti Toiminnallisuuntautunut yhteistyö sesti suuntautunut yhteistyö 4 lähde: Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen (Hannakaarina Sarvela (toim. ) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007)

Kumppanuus perustuu tasaveroisuuteen Kumppanuus ei ole hierarkista

Järjestötoiminnan ja julkisen vallan haasteellisia rajapintoja Palveluja tuottavat järjestöt Perinteinen järjestötoiminta järjestöjen perinteiset järjestöjen tarjoama järjestöjen markkinoille vapaaehtoisena ja vertaistuki, tuottamat -muotoisena harrastamisen, vapaaehtoistyö ja yleishyödylliset palvelut sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisöllisyys sekä palvelut yhteisen asian edistämisen asiantuntijajärjestöt areenana ei-taloudellinen toiminta – voittoa tavoittelematon – voittoa tavoitteleva ”yhteisökumppanuus” … järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut ”markkinakumppanuus” Miksi nuolen vasen pää jää sote- ja kuntakeskustelussa vähälle huomiolle, vaikka se on ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta ihan A ja O?

Yhteiskunnan eri sektorien tavoite: epäselvät rajapinnat at lkk pa demokratia, julkiset palvelut, yhteinen hyvä yö JULKINEN SEKTORI – pa lka n to a ö ty julkinen – KOLMAS SEKTORI va ur st o ul st ru pe Miten yhteiskuntamme voisi ottaa paremmin huomioon sektoreiden väliset erot? yy m ttö yö -t KANSALAISET, PERHE o ul jät ä itt yr yksityinen a ah - h ra tavoite: taloudellinen tulos omistajille o r ve r m ar k a n i k KAUPALLINEN SEKTORI

Järjestötoimijoiden ja julkisen vallan yhteistyön ja kumppanuuksien laaja skaala ”Meidän toiminnalla ei ole mitään tekemistä kunnan kanssa, eikä me edes haluta yhteistyötä. ” … ”Meidän yhdistys saa kunnalta muutaman satasen vuosiavustuksen. Se on meille tosi tärkeä paitsi taloudellisesti, myös osoituksena siitä, että meidän toimintaa arvostetaan. ” … Miten maakunnissa ja kunnissa osataan ottaa tämä arvokas erilaisuuksien kirjo huomioon? ”Meidän yhdistys tekee paljon yhteistyötä kunnan kanssa. Osallistumme kilpailutuksiin ja tuotamme palveluja. ”

Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Maakunta • henkilöstö ja poliitikot Kuntaorganisaatio Kuntayhteisön muut toimijat • oppilaitokset ym • henkilöstö ja poliitikot • keskushallinto ja sektorit Yritykset Seurakunta • työntekijät ja päättäjät • vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt • perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne • uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta

Osa V Kolme tärkeää johtopäätöstä

Osallisuuden edistämisen on oltava kaiken lähtökohta. Se on ennen kaikkea VUOROVAIKUTUSTA ja sen kehittämistä. Tähän tarvitaan sekä tahtoa, aikaa, rakenteita että paikkoja.

Osallisuuden, yhteistyön ja kumppanuuksien edistäminen on rakennettava osaksi julkisten organisaatioiden ja järjestelmien toimintaa ja rakenteita, osaksi niiden LUUSTOA JA VERENKIERTOA.

Työ osallisuuden, yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi on resursoitava; itsestään ja koordinoimatta ne eivät rakennu. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä.

Kiitos! Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan? Osaammeko katsoa tarpeeksi kauas?