Vammaisella lapsella on oikeus harrastaa VAU n Valttiseminaari

Vammaisella lapsella on oikeus harrastaa VAU: n Valtti-seminaari 25. 1. 2019 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille < Lapsille kuuluvat täysimääräisesti kaikki samat ihmisoikeudet kuin muillekin ihmisille < Toisaalta lasten oikeuksien toteutuminen vaatii erityistä huomiota YK: n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) vuonna 1989 – Lapsen oikeuksilla suojataan lasta ”tässä ja nyt” sekä turvataan lapsen kasvua ja kehitystä – Kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä lapsen aikuista heikompi asema ja kompetenssi edellyttävät lapselle erityisiä oikeuksia – Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja/tai muita aikuisia oikeuksiensa toteuttamiseksi

Vammaisten lasten oikeudet < Myös vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen vaatii erityisiä toimia YK: n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) vuonna 2006 < Vammaisten lasten oikeuksien toteutuminen vaatii aivan erityistä huomiota CPRD art. 7 ja LOS art. 23 < Lapsen oikeuksien sopimus ja vammaissopimus täydentävät ja vahvistavat toisiaan ja muodostavat yhdessä vahvan perustan vammaisten lasten oikeuksien toteutumiselle

Lapsen oikeuksien sopimus ja vammaiset lapset < LOS on maailman laajimmin ratifioitu eli voimaansaatettu ihmisoikeussopimus < Lain tasoisena voimassa Suomessa vuodesta 1991 alkaen < Yleisperiaatteet tulee ottaa huomioon kaikkien sopimuskohtien tulkinnassa: – Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (art. 2) – Lapsen edun ensisijaisuus (art. 3) – Lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus osallistua (art. 12) – Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (art. 6)

LOS ja vammaiset lapset < Art. 23 vammaisista lapsista < YK: n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti no. 9 vammaisten lasten oikeuksista < Art. 2 syrjinnän kielto ja muut yleisperiaatteet < Kaikki muutkin oikeudet kuuluvat myös vammaisille lapsille, esim. art. 30 (osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan ja urheiluun), art. 31 (oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan), art. 18 (vanhempien tukeminen), art. 27 (valtion velvollisuus auttaa vanhempia riittävän suojelun, huolenpidon ja elintason turvaamisessa lapselle), art. 19 (velvollisuus suojella lasta kaltoinkohtelulta)…

YK: n vammaissopimus Suomessa < Suomi allekirjoitti sopimuksen v. 2007 ja sopimus ja sen valinnainen yksilövalituksia koskeva lisäpöytäkirja tulivat Suomessa lain tasoisina voimaan 10. 6. 2016 – Velvoittavat soveltajia kaikilla hallinnon tasoilla – Lähes kaikki EU-maat ovat ratifioineet sopimuksen ja EU on liittynyt siihen (yhteensä lähes 180 valtiota ratifioinut) < Ratifiointi kesti Suomessa pitkään, koska kansallinen lainsäädäntö haluttiin saattaa ensin vastaamaan sopimusta < Suomen 1. maaraportti YK: n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle vihdoin tänä vuonna?

Vammaissopimuksen ydinkohdat 1. Objektiivisesti määriteltyjen tarpeiden täyttämisestä kohti subjektiivisten oikeuksien käyttämistä 2. Holhoavasta toimintatavasta vuorovaikutteiseen toimintamalliin, jossa vammainen ihminen tekee itse päätöksiä 3. Voimaantuminen – kohti yksilön valinnanvapautta, itsenäisyyttä ja osallisuutta (ei vain suojaa, ruokaa, hoitoa) (Prof. Gerard Quinn 2012)

Sopimuksen sisältö < Sopimuksessa on 50 artiklaa < Artikloita 1 -9 sovelletaan läpileikkaavasti koko sopimukseen: < < < < < 1. Sopimuksen tarkoitus 2. Määritelmät 3. Yleiset periaatteet 4. Yleiset velvoitteet 5. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6. Vammaiset naiset 7. Vammaiset lapset 8. Tietoisuuden lisääminen 9. Esteettömyys

Sopimuksen yleiset periaatteet (art. 3) < Henkilön synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen < Yhdenvertaisuus (Tähän liittyy oikeus kohtuulliseen mukauttamiseen, joka edellyttää toimintaympäristön mukauttamista siten, että kaikki voivat toteuttaa ihmisoikeuksiaan yhdenvertaisesti. ) < Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan < Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa

Sopimuksen yleiset periaatteet (art. 3) < Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus < Esteettömyys ja saavutettavuus < Miesten ja naisten välinen tasa-arvo < Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä < Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska sen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa.

Sopimuksen yleiset velvoitteet (art. 4) < Syrjivät määräykset, tavat ja käytännöt tulee muuttaa tai poistaa < Valtiolla on suora vastuu velvoitteiden toteuttamisesta < Valtiolla on lisäksi huolellisuusvelvoite eli vastuu myös ei-valtiollisten toimijoiden aktiivisista toimista ja mahdollisista laiminlyönneistä – Ulottuu myös toimenpiteisiin, jotka valtio on jättänyt toteuttamatta, vaikka sen olisi pitänyt ymmärtää toimen tarpeellisuus oikeuksien toteutumiseksi < Valtion on ryhdyttävä täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa toimiin, joilla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet saadaan asteittain täysimääräisesti toteutettua – Tämä ei rajoita välittömästi sovellettavia velvoitteita (esim. syrjinnän kielto, oikeudet elämään, vapauteen, turvallisuuteen…)

Sopimuksen yleiset velvoitteet (art. 4) < Velvollisuus osallistaa vammaiset henkilöt, mukaan lukien lapset, sekä heitä edustavat järjestöt aktiivisesti heitä koskevaan asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin – Edellyttää viranomaisilta oma-aloitteista aktiivisuutta ottaa mukaan vammaiset henkilöt ja vammaiset lapset erilaisiin prosesseihin (Suomessa mm. vammais- ja asiakasneuvostot ja raadit, nuorisovaltuustot, Lasten Parlamentit) < Kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet on tunnustettava vammaisille henkilöille samantasoisina ja -laajuisina kuin muillekin ihmisille < Yleissopimuksen määräyksiin on sovellettava ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa

Vammaiset lapset (art. 7) < Vammaisten lasten tulee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. < Kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. < Vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja heidän näkemyksilleen on annettava asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti – Lapsella on oikeus saada tarvitsemansa apu ja tuki näkemyksensä ilmaisuun (Suomesta puuttuu vielä lainsäädäntö päätöksenteon tuesta)

Muita lasten oikeuksien kannalta tärkeitä artikloita < Art. 16: Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä < Art. 18: Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus < Art. 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä < Art. 23: Kodin ja perheen kunnioittaminen < Art. 24: Koulutus < Art. 25: Terveys < Art. 26: Kuntoutus < Art. 28: Riittävä elintaso ja sosiaaliturva < Art. 30: Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun

Suomen perustuslaki < 6 §: yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. < 19 §: oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä oikeus riittäviin sosiaalija terveyspalveluihin. Julkisen vallan tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. < 22 §: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Vammaisen lapsen harrastamisen esteitä < Ei löydy sopivaa harrastusta tai ryhmää, tai sinne ei vamman vuoksi pääse mukaan < Ei saa harrastamiseen tarvittavaa avustajaa, kuljetuspalveluita tai apu- tai toimintavälineitä, tai harrastus ei taloudellisesti ole mahdollinen (vammasta voi aiheutua lisäkuluja) < Asenteet! Ratkaisuja kyllä löytyy, kun niin halutaan Ihmisoikeussopimukset ja kansallinen lainsäädäntö: kaikissa lasta koskevissa toimissa ensisijaisesti huomioon lapsen etu

Oikeus henkilökohtaiseen apuun < Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun saamiselle ei ole asetettu ikärajaa lapsella on HA: n myöntämisedellytykset täyttäessään subjektiivinen oikeus saada sitä – Tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (esim. vapaa-ajan toiminnot, kuten harrastaminen, joihin apua tulee myöntää vähintään 30 h/kk, ellei pienempi määrä riitä vastaamaan henkilön tarpeisiin) < Normaalisuusperiaate: apua asioihin, joita vammattomat ikätoverit tekevät itsenäisesti – Vrt. vanhemmuuteen normaalisti kuuluva hoiva ja valvonta (esim. läksyjen teossa auttaminen vs. vain lapsille tarkoitetut harrastusryhmät tai kaverisynttärit)

Voimavaraedellytys < Voimavaraedellytys voi estää pienimpien tai vaikeimmin vammaisten lasten HA: n saamisen – Jos ei kykene millään tavalla ilmaisemaan avun sisältöä, eli mitä haluaisi avustajan kanssa tehdä – Avun tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan < Oikeuskäytännössä voimavarakynnys on asetettu matalalle: – Henkilön on jollain tavoin (ei tarvitse olla puhetta) kyettävä ilmaisemaan, mitä hän haluaa avustajan kanssa tehdä – Henkilö voi avustamista toteutettaessa tarvita runsaastikin hoitoa, hoivaa, valvontaa, ohjausta < Jos voimavaroja ei ole, palvelutarpeeseen tulisi kuitenkin vastata jollain muulla sopivalla palvelulla (esim. tukihenkilö)

Oikeus kuljetuspalveluihin < Vammaispalvelulain mukaan henkilöllä on subjektiivinen oikeus kuljetuspalveluihin, jos hän ei voi ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkista joukkoliikennettä, sekä tarvittaessa saattajapalveluun – Vaikeudet voivat johtua myös psyykkisistä syistä, eli ei edellytetä fyysisiä tai aistivammasta johtuvia liikkumisen esteitä, eikä kuljetuspalveluillekaan ole ikärajaa < Oikeus väh. 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa asuinkunnan ja lähikuntien (ml. toiminnallinen lähikunta) alueella < Vammaisen lapsen perhe voi myös hakea vammaispalvelulain mukaista harkinnanvaraista autoavustusta

Oikeus apuvälineisiin < Terveydenhuoltolain ja apuvälineasetuksen perusteella vammaisella lapsella on oikeus saada lääkinnällisenä kuntoutuksen apuvälineet, joita tarvitaan edistämään kuntoutumista, tukemaan, ylläpitämään tai parantamaan toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäisemään toimintakyvyn heikentymistä – Edellytetään yksilöllistä apuvälineen tarpeen arviointia (luovutusperusteissa ei tule kategorisesti rajata apuvälineiden saantia) < Vammaispalvelu- tai kehitysvammalain nojalla voi harkinnanvaraisesti saada myös enemmän harrastusvälineiden luonteisia välineitä

Kohtuulliset mukautukset < Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä esimerkiksi vamman perusteella < Ilman hyväksyttävää syytä tapahtuvan epäyhdenvertaisen kohtelun lisäksi kiellettyä syrjintää on myös mm. kohtuullisten mukautusten tekemättä jättäminen – Esim. viranomaisten sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajien tulee tehdä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita – Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon vammaisen henkilön tarpeiden lisäksi toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja niitä varten saatavissa oleva tuki Mukautettava tällä tavoin myös harrastusmahdollisuuksia

Kiitos! tanja. salisma@tukiliitto. fi lakineuvonta@tukiliitto. fi