Tammikuu 2017 Riitta TenkanenSalmela psyk sh Tt K

Tammikuu 2017 Riitta Tenkanen-Salmela, psyk. sh. , Tt. K, Tt. M-opisk (terveystieteiden opettajakoulutus) Lapsi traumaattisen tapahtuman kokijana Kuvat pixabay. com UEF // University of Eastern Finland

Kriisitilanteissa Lapsia saatetaan aliarvioida ja vähätellä. Luullaan, että • Lapset eivät huomaa mitään • Lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta • Lapset tajuavat traumaattiset tapahtumat vain pinnallisesti • Kun lapsi ei puhu, hän ei muista tapahtunutta • Lasten kykyä käsitellä järkyttäviä tapahtumia aliarvioidaan • Samoin lasten kykyä toipua traumaattisista kokemuksista TÄMÄ ON EREHDYSTÄ, SILLÄ LAPSET HUOMAAVAT ASIOITA, MUTTA USEIN SALAAVAT AIKUISELTA MITÄ TIETÄVÄT, SÄÄSTÄÄKSEEN AIKUISTA UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 2

Tapahtumista on aina viipymättä kerrottava lapselle • Lapsilta ei voi salata tapahtunutta • Vaikka lapsi ei puhu, hän muistaa kyllä • Lapset toipuvat nopeammin ja paremmin kuin aikuiset, jos heillä on optimaaliset mahdollisuudet käsitellä traumaa • Lasten käsittelykyky riippuu paljon aikuisten kyvystä käsitellä asioita • Tapahtuman luonne ja lapsen rooli siinä, vaikuttavat siihen miten lapsi kokee ja reagoi • Lähellä olevien aikuisten reagointi vaikuttaa myös • Silläkin on vaikutusta, minkälaisen merkityksen tapahtuma lapsen maailmassa saa • Lapsen ikä, kehitystaso, persoonallisuuskin vaikuttavat UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 3

Lapsen ajattelun heijastuminen traumaattisiin kokemuksiin • Lyhytjännitteisyys – Lapsi ei reagoi yhtäjaksoisesti, hän saattaa esim. leikkiä normaalisti ja taas palata tapahtuman pariin • Konkreettisuus – Lapsi ajattelee asioista konkreettisesti • Lapsen hahmotus maailmasta on minäkeskeistä – Lapsi voi kokea, että onnettomuus on hänen aiheuttamansa, mistä voi seurata syyllisyydentunteita, jos ei korjata asiaa lapselle UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 4

Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (1) • Lapsen riippuvuus aikuisista – Aikuisten luotettavuus on tärkeää – Jos asioita salaillaan tai niiden kertomista viivytellään, lapsi kuitenkin vaistoaa, että jotain on tapahtunut ja mielikuvitus saa siivet – Syyllisyys ja taikausko saavat vallan lapsen mielessä – On lisäksi loukkaus lasta kohtaan, jos hänelle ei kerrota häntä koskevista tapahtumista, ja aikuinen menettää lapsen luottamuksen UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 5

Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (2) • Aikuisen pitää hälventää lapsen pelkoja, jotka liittyvät aikuisten reaktioihin – Lapsi voi pelästyä aikuisten itkua, surua, keskittymisvaikeuksia – Näistä on hyvä puhua lapselle ja antaa niille näin hyväksyntä – Jos aikuiset vaivaantuvat itse näistä reaktioistaan, lapsi voi alkaa suojella aikuisia eikä ota esille asioita joiden tietää järkyttävän heitä, näin ollaan vahingollisessa salailun ilmapiirissä UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 6

Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (3) • Pienet lapset saattavat onnettomuus- ja vaaratilanteissa mennä piiloon • Jos lapsi on menettänyt läheisen aikuisen, hänelle pitää järjestää korvaava aikuinen tueksi trauman läpikäymisessä UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 7

Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (4) • Turvallisuuden tunteen säilyminen on tärkeää • Traumaattisissa tilanteissa turvattomuuden tunne ylikorostunut • Fyysinen läheisyys tärkeää • Isollekin lapselle SYLI on oikea paikka • Lapsella voi olla suuria pelkoja oman ja läheisen turvallisuuden menettämisestä • Aikuinen voi olla esimerkkinä: tunteista saa ja pitää puhua, ja selittää asioita • Arkirutiineihin palaaminen: ruoka, uni, leikki, koulu, ystävät • Arki eheyttää UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 8

Tyypillisiä reaktioita traumatilanteissa • Taantuminen (regressio) • Levottomuus • Keskittymiskyvyn aleneminen, välttämiskäyttäytyminen, koulumenestyksen laskeminen • Lyhentynyt tulevaisuuden perspektiivi, pessimismi • Pakonomaiset kertausleikit. Luovuus ja mielikuvitus laskevat • Somaattiset vaivat. Päänsärky, vatsavaivat, lihassäryt, ruokahalun vaihtelu • Unihäiriöt • Pelko, ahdistus, syyllisyys, ärtymys • Etenkin pienillä lapsilla lisäksi: riippuvuus, takertuvuus, eroamisen pelko UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 9

Lasten keinot käsitellä traumaattisia tapahtumia (1) • LEIKKI – Leikissä puretaan paineita, käydään läpi uudelleen tapahtunutta – Tarkastellaan sitä eri näkökulmista, eri rooleista, eri lopputuloksista – Leikissä on tärkeää: ”ikään kuin” –ulottuvuus, mielikuvitus parantavia, sopeutumista edistäviä leikkejä • TOSIASIOIDEN LÄPIKÄYMINEN – Konkreettisesti, lapsen ajattelulle sopivalla tavalla – Mielikuvaharjoituksia: turvallisuuden tunne lisääntyy, kyky hallita pelkoa kohenee • PIIRTÄMINEN – Tärkeä kysyä lapsen piirroksesta ja keskustella siitä: käsitellään olennaisia asioita lapsen lähtökohdista käsin UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 10

Lasten keinot käsitellä traumaattisia tapahtumia (2) • KIRJOITTAMINEN – Esimerkiksi jäähyväiskirje menehtyneelle • RUNOT, MUSIIKKI – varsinkin isommille lapsille, teini-ikäisille, mutta myös pienemmälle • RITUAALEIHIN OSALLISTUMINEN – Vainajan muistelu, jutellaan lapsen kanssa kaikenlaisista muistoista – valokuvat ja kynttilät merkityksellisiä – Vuosipäivän viettäminen UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 11

Lasten kyky traumaattisten kokemusten käsittelyyn kehittyy varhain Lapsi on selviytyjä - Aikuisen avulla ja tuella! UEF // University of Eastern Finland Riitta Tenkanen-Salmela 2. 12. 2020 12