Sanan selke alkuperst Jeongdo Kim Etymologisen verkkosanakirjan avausseminaari

Sanan selkeä alkuperästä Jeongdo Kim Etymologisen verkkosanakirjan avausseminaari, Helsinki 18. 8. 2018

Sanan merkitykset ja tähänastinen etymologia • ’sees, kirkas, kuulas’; ’helposti hahmottuva, tajuttava t. käsitettävä, helppoymmärteinen, havainnollinen’; ’henkisistä toiminnoista: selvä, kirkas, terävä’ (KS). • Vastineita esiintyy kaikissa ims. kielissä ja myös saamessa(saa. P. čielgat < ksaa. *ćēlke -) (SSA III 167). • Suffiksinvaihdon kautta sel-keä > sel-vä (su, ink, ka, ly, va [Kukk]) (Nikkilä 1998). • Ylikoski (2010: 387) pitää vastineena myös ud. č i lki t (чылкыт) ’kirkas, selkeä, loistava’, jonka vokaalismi on kuitenkin poikkeuksellinen (vrt. neljä ~ ńi ĺ; mennä ~ mi ni ni). • Hän myös pitää kantasaamesta lainattuna sanoja silkka ja kirkas, joista jälkimmäisessä hänen mukaansa on tapahtunut sporadinen äännevaihtelu (kilkas > kirkas), mutta levikin perustella kyseenalainen.

Lainaoriginaalin ehdotus • Sanan lainaoriginaalina kantaindoeurooppalainen juuri *ǵhelh₃-, josta on laajentunut keltaisen tai vihreän nimityksiä (Kroonen 2013: 174; Derksen 2008: 541 ): • kgerm. *gelwa ~ *gulu ’keltainen’ > ON gulr, Far. gulur , Elfd. guol, OE geolo, E yellow, OS gelo, gelu, OHG gelo, MHG gel, G gelb. • ba-sl. *źelʔ ’vihreä’ > lt. žalias, želvas ’greenish’ , msl zelenъ (< ksl. zelènъ). • skt. hári- ’yellowish, greenish’, av. zairi- 'yellow, greenish’, kr. Χλωρός ‘pale green, greenish yellow’, lat. helvus ’yellow, dun’.

Semanttinen vastaavuus • "The eye's sensitivity is a function of wavelength and is greatest at a wavelength of about 5. 6 × 10⁻⁷m (yellowgreen)“ (Serway et al. 2006).

Semanttinen vastaavuus • Pokorny (1969: 429) ja Watkins 2000: 21) rekonstruoivat kyseiseen indoeurooppalaiseen juureen loistavuuden merkityksen *tovartaloisen laajentuman ǵhlh₃-to-/ǵholh₃-to- perusteella, josta ovat periytyneet kultaa merkitsevät sanat. • Löytyy myös semanttisia paralleeleja, esim. paliyan manja ’kirkkaus’ ~ tamili manja ’keltainen’ (Berlin&Kay 1969: 50). • On oletettavissa, että lainaoriginaalin alkuperäinen kirkkauden merkitys on säilynyt lainansaajakielissä eli länsiuralilaisissa kielissä, joiden perusväriin kuuluvat vain valkoinen, musta ja punainen (Futaky 1981: 52; Rauhala 2011: 272).

Sanan edustama lainakerrostuma ja äännesubstituutio • Äänteellisin ja levikillisin perustein sana on todennäköisesti luoteisindoeurooppalaislaina. • ”on siis oletettava luoteisindoeurooppalaisen murteen säilyneen arkaaisena hyvin myöhäiseen aikaan, ehkä jopa toiselle vuosituhannelle eaa” (Häkkinen 2009: 41). • ieur. *ǵh > url. *ć (ks. Holopainen 2018): • saa. P čuonji ’goose’ < esisaa *ćanak ←ieur. /kgerm. *g han-ud • sm. salko ~ saa čuolggu ~ md. E śalgo; ko. śul, udm. de d’i-śul; ha. saγəλ; ms. sāγla; unk. szál-fa < ur. *ći lkaj (UEW: 460– 61, No 929; Aikio 2015: 60) ← ieur. *g halgho-, *g halghā-/*g holgha- > lt. žal gas, žalgà ’long thin pole’, kgerm. galga-n > mys. ’pole of a draw-well; gallows’. • sm. Suomi, suoma- < ? *ćami ← esigerm. *g hm-ōn ‘human’/esiba. *g hom-ya- ‘earth’, cf. lt. (murt. ) žãme (< ieur. *dg hm-ōn / *dg hom-ya-) (Kallio 1998: 615– 18).

Sanansisäinen laryngaali *k: na kantauralissa • Sanansisäisten indoeurooppalaisten laryngaalien korvaajina ovat yleensä *x ja *š, joista edellinen on vanhempi kuin jälkimmäinen, esim. ieur. *bheh₁-(ye/o-) > url. *pexi- ’keittää’(> md. pije- ~ sj. *pi)/url. *peša- ’keittää’(> saa. basse- ~ ms. *piit-)(Koivulehto 1991). • Joissakin tapauksissa kuitenkin korvaajana *k, esim. kulkea (<< ieur. *kᵂel. H-e/o-), suku ~ sukeutua (<< ieur. *sew. H-/*su. H-) , tehdä (: teke<< ieur. dheh₁-). • Koivulehto (1991: 68‒ 69) esittää sanan kulkea lainautuessa laryngaalin substituoidun *k: lla, koska kantauralilaisen fonotaksin kannalta äänneyhtymä *lš on tuntematon. Päteekö tämä myös selkeä -sanan äännesubstituution selitykseen?

Uusi näkökulma e. A-adjektiivien historiaan? • Mikäli etymologiani pitää paikkansa, sana edustanee vanhinta lainaa, jolle on käynyt *-e. TA-johdinta käyttävä morfologinen substituutio: • Tähän asti levikiltään laajimpana e. A-adjektiivina on pidetty suomalaispermiläinen pimeä, mutta sen permiläisten vastineiden yhteenkuuluvuus on äänteellisin perustein kyseenalainen (Metsäranta 2017). • Sanan pullea lainaoriginaalina pidetty sanavartalo edustaa esigermaania (esigerm. *fulna-; Aikio 2006: 18), mutta sana sinänsä voi olla vasta suomessa muodostettu johdos. • Koska missään ural. kielissä johtamaton kantavartalo ei näyttä säilyneen lekseeminä, on oletettavissa, että morfologinen substituutio on tapahtunut jo sanan lainautuessa luoteisindoeuroopasta.

Lähdeluettelo • Aikio, A. (2006). On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. SUSA 91, 9 -55. • Berlin, B. , & Kay, P. (1991). Basic color terms: Their universality and evolution. Univ of California Press. • Derksen, R. (2008). Etymological dictionary of the Slavic inherited lexicon. Brill Academic Pub. • Futaky, I. (1981). Zur herausbildung des farbfeldes im Finnougrischen. – Lakóemlékkönnyv Nyelvészeti tanulmányok, 48‒ 58. • Holopainen, S. (2018). Substitutions of Indo-European palatovelars in Uralic? • Häkkinen, J. (2009). Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. SUSA 92, 9 -56. • Koivulehto, J. (1991). Uralische Evidenz für die Laryngaltheorie (Vol. 566). Austrian Academy of Sciences Press. • Kroonen, G. (2013). Etymological Dictionary of Proto-Germanic. Brill Academic Pub.

Lähdeluettelo • Nikkilä, O. (1998). nop-ea→ nop-sa, sel-keä→ sel-vä: Suffiksinvaihto ja suomen sanojen etymologiointi. Kirjoituksia muotoja merkitysopista, 77 -101. • Metsäranta, N. (2017). Päivitettyjä permiläisiä etymologioita ja rinnastuksia. SUSA 96, 213 -243. • Pokorny, J. (1969). Indogermanisches etymologisches wörterbuch. Francke. • Rauhala, I. (2011). The terms for black and white and their development in the Uralic languages. SUSA 93, 267 -302. • Serway, R. , Faughn J. & Vuille, C. (2008). College physics. Vol. 10. Cengage Learning. • Watkins, C. (Ed. ). (2000). The American heritage dictionary of Indo-European roots. Houghton Mifflin Harcourt. • Ylikoski, J. (2010). Saamelaisia etymologisia lisiä. Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010. SUSA 259, 383– 395.