Professori Anne Kovalainen Turun yliopisto SWi PE tutkimuskonsortion

Professori Anne Kovalainen Turun yliopisto SWi. PE –tutkimuskonsortion johtaja Keskustelutilaisuus työn murroksesta ja suomalaisen työn tulevaisuudesta Kommenttipuheenvuoro TSV, Tieteiden talo 16. 2. 2017

SWi. PE-tutkimuksessa ovat yhtä aikaa tarkastelussa alustatalouden, yritysten ja työntekijöiden näkökulmat ja vaikutus Suomeen. Tutkijat (UTU): Anne Kovalainen, Jarna Heinonen, Seppo Poutanen, Kaisa Hytönen, Matti Karinen, Elisa Akola, Pekka Stenholm, Satu Aaltonen. Tutkijat (ETLA): Petri Rouvinen, Antti-Jussi Tahvanainen, Martti Kulvik, Aija Leiponen, Annu Kotiranta. Tutkijat (TTL): Mervi Hasu, Eveliina Saari, Laura Seppänen, Jari Hakanen, Annina Ropponen, Sari Käpykangas.

SWi. PEn kysymyksiä … • Miten työ yrityksissä ja julkisella sektorilla muuttuu alustatalouden aikakaudella ja miten digitaalisuus muuttaa olemassa olevaa työtä? • Miten työn muutos näkyy uutena yrittäjyytenä ja uutena työnä digitaalisilla alustoilla ja millaista uutta työtä syntyy? • Miten alustatalous näkyy koulutuksen ja työn uusina kytköksinä?

• 16. – 18. 8. järjestetään järjestyksessään kolmas WORK 2017 -konferenssi. Teemana: Work and Labour in the Digital Future www. work 2017. fi

Taustaksi: Digitalisaation myötä työ muuttuu. Palkkatyön ansaintalogiikka säilyy, osalla työn tekijöistä työn mosaiikki koostuu erilaisista - ja useammanlaisista palasista kuin aiemmin. Alustataloudessa kyse on muustakin kuin Uberista tai Airbnb: sta - alustojen ansaintamallit vaihtelevat. Digitalisaatio ja sen myötä alustatalouden vaikutus ja työn muutos ulottuvat laajasti ja syvästi koko talouteen.

• Perinteinen pysyvä palkkatyösuhde ja työura muutoksessa: – digitalisaatio – globaalin talouden keskinäisriippuvuus, ja – demografisten tekijöiden muutos • Mikä muuttuu, mikä pysyy, mitä työlle tapahtuu?

Digitalisaatio muuttaa työtä • Hajottamalla toimintoja mm. ajan ja paikan suhteen - monipaikkaisuus • Lisäämällä liiketoiminta- ja ansaintamahdollisuuksia • Siirtämällä osan työstä näkymättömiin (kuka ja missä tekee appsissa olevan työn) • Synnyttämällä uutta työtä (apps-talous; uudet työt ja nimikkeet) • Synnyttämällä uutta mikroyrittäjyyttä • Lisäämällä myös muuta kuin markkinavaihdantaa (kansantaloudellisesti pieni talouden osa, yksilöllisesti merkittävä) • Siirtämällä osan työstä verkkoon, alustatalouteen, myös globaaliksi työksi

Voimalaitos 1970 -luvulla Generaattori – sähkön tuotannon keskeisin osa vesivoimalaitoksessa Kuvassa roottori ja staattori irrotettu toisistaan. Missä työ on? Generaattorin osat tehty pääosin Suomessa, työntekijät suomalaisia, maan sisäinen muuttoliike; -70 -luvun keikkatyö oli pääosin maan rajojen sisällä siirtymistä työkohteesta toiseen, saman yrityksen palveluksessa, yritys suomalaisessa omistuksessa.

Voimalaitos 2010 -luvulla Edelleen vesivoimalaitoksen generaattorin perushuolto on tehtävä noin 20 vuoden välein… missä työ on? Osat tehty Euroopassa ja Aasiassa, asennustyö laitetoimittajalta. Mekaaninen työ vähäisempää. Mikä on muuttunut paitsi työn ja tuotannon globalisoituminen? Se että huoltojärjestelmä sisältää jokaisessa osassa sirun, joka mahdollistaa laitteen etäseurannan ja huollon. Yritys on globaali toimija.

• Viimeaikainen työn murroskeskustelu irrottaa usein: – Työn sen tekijästä (osaamispääomasta) – Työn sen ostajasta (markkinoista) – Työn niistä instituutioista jotka työtä järjestävät, lisäävät, vähentävät (organisaatiot, yritykset, julkinen sektori) – Työn sen tekijän potentiaalista (nykyisestä ja tulevasta osaamispääomasta, kyvyistä ja kokemuksista) – Työn siihen kytkeytyvästä globaalista pääomasta

Aika ja työn murrokseen liittyvä keskustelu • Keskusteluissa teknologiaoptimismi sekoittuu joskus yksilön omaan elämänpolkuun ja yksilön elämän merkityksellistämiseen. • Mutta entä jos merkityksellisinkin työ voi olla vuosikymmenen päästä tylsää, puuduttavaa tai vastenmielistä? • Osaamispääoman ylläpitäminen keskeistä – haaste työnantajille ja työntekijöille mutta myös koulutusjärjestelmälle ja sosiaaliturvajärjestelmälle.

Edelleen pohdittavia kysymyksiä • Tuottavuuden kasvu ei laske työn kysyntää mutta suuntaa sitä uudelleen -> koulutuspolitiikan ja työelämän välinen kytkös. • Tarve kehittää ja uudistaa nk. normaalipalkkatyösuhteen ympärille ja pysyvän palkkatyön näkökulmasta rakentuneita järjestelmiä kuten verotusta ja sosiaaliturvaa.

• Kysymys siitä, kuinka isoja aukot järjestelmässä ovat ja kuinka suurta määrää ne koskevat? (=mikä ohjaa keskustelua ja mihin suuntaan? ) • Yhden mallin sijasta useita malleja joissa eri osat kytkeytyvät toisiinsa – tilkkutäkki vai pikkupeitto?

Haasteet ja mahdollisuudet • Volatiliteetti työmarkkinoilla kasvaa – joustavat siirtymät eri työmarkkina-asemien (palkansaaja, yrittäjä, työtön, koulutuksessa) välillä tehtävä helpoiksi. • Mahdollisuudet lisääntyvät. • Individualismi lisääntyy. - > Koulutuksen ja työn uudenlainen yhteys tiivistyy.