Nuoren mielenterveys EtelSuomen etsivn nuorisotyn pivt Mirja Erlund

Nuoren mielenterveys Etelä-Suomen etsivän nuorisotyön päivät Mirja Erlund, MTEA-kouluttaja-suunnittelija Logoterapia-ohjaaja

Mitä on (nuoren) mielenterveys? Yleisimmät mielenterveyden häiriöt Kohtaaminen – puheeksi ottaminen Ennaltaehkäisevä työ tutkimuksen valossa • Vuorovaikutteisesti työskennellen • Kokemukseenne pohjautuen • Kysellen ja kyseenalaistaen

Mitä mielenterveydellä tarkoitetaan? • Mielenterveys on eri asia kuin mielen sairaus • Hyvinvoinnin kannalta mielenterveys on keskeinen voimavara • Mielenterveydellä on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus • Mielenterveys on psyykkistä ja henkistä pääomaa 21. 11. 2020 3 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Mitä on mielenterveys? WHO: n (2013) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä sekä kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan lkästään e p le o i e s ey ttuminen, u u p n e Mielenterv id en häiriö d y e v r e t n miele in tila n in o v in v y vaan h

Mielenterveys nuorella iällä • Mielen hyvinvoinnilla on aivan erityinen merkitys ihmisen kehityksen edesauttajana 21. 11. 2020 5 Nuoren mielen ensiapu • Hyvinvoiva mieli mahdollistaa lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvien erilaisten kehitysvaiheiden läpikäymisen mielenterveysseura. fi

Mitä on mielenterveys nuorella iällä? 21. 11. 2020 6 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Mielenterveys nuorella iällä • Lapsen ja nuoren mielenterveys on kykyä: • käydä koulua • tehdä asioita itsenäisesti • nauttia elämästä • sietää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä • olla sosiaalisissa kontakteissa • harrastaa • toimia perheessä ja omassa lähipiirissä. 21. 11. 2020 7 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus Yksilölliset tekijät • • • Minäkäsitys Tunne-elämä Psyykkiset voimavarat Fyysinen terveys Mielenterveystaidot Perhe Ystävät Yhteisö • • • Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Yhteiskunnan rakenteet • • • Kulttuuriset arvot Koulutusmahdollisuudet Harrastusmahdollisuudet Elinympäristö 21. 11. 2020 8 • • • Nuoren mielen ensiapu Arvot (millaisia ihmisiä arvostetaan) Asenteet (vallitsevat asenteet) Suhtautuminen mielenterveyteen mielenterveysseura. fi

Aikamatka omaan nuoruuteen 14 -18 v. Mikä oli ajankohtaista omassa nuoruudessani? Mitkä ovat olleet suojatekijöitäni – oliko riskitekijöitä? 21. 11. 2020 9 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Nuoren mielen suoja- ja riskitekijöitä 21. 11. 2020 10 Sisäisiä suojatekijöitä: Hyvä fyysinen terveys, perimä, varhaiset ihmissuhteet, positiivinen elämänasenne, sinnikkyys. . . Ulkoisia suojatekijöitä: Vakaat kotiolot ja turvallinen kasvuympäristö, harrastukset, perhe ja kaverit, koulunkäynti ja opiskelu. . . Sisäisiä riskitekijöitä: Epävakaat varhaiset ihmissuhteet, sairaudet, perimä ja kehityshäiriöt, oppimisvaikeudet. . . Ulkoisia riskitekijöitä: Perheen taloudelliset vaikeudet, väkivalta, päihteidenkäyttö, kiusatuksi tuleminen. . . Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Lapsi ja nuori voi huolehtia mielenterveydestään • Pitämällä kiinni arjen rytmistä • Nukkumalla riittävästi • Syömällä monipuolisesti • Liikkumalla aktiivisesti • Rentoutumalla • Tekemällä mukavia ja iloa tuottavia asioita 21. 11. 2020 11 Nuoren mielen ensiapu • Olemalla kavereiden ja perheen kanssa • Auttamalla, kun näkee avuntarvetta ympäristössä • Osallistumalla • Ilmaisemalla omia tunteita ja ajatuksia • Puhumalla mieltä vaivaavista asioista • Selvittämällä ristiriidat mielenterveysseura. fi

Yleisimmät mielenterveyden häiriöt nuorilla 21. 11. 2020 12 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Käytöshäiriöt • Käytöshäiriöillä tarkoitetaan toistuvaa ja pitkäkestoista sosiaalisten normien ja sääntöjen rikkomista. • Esiintyy noin 5‒ 10 prosentilla nuorista. • Käytöshäiriö on keskimäärin yleisempää poikien keskuudessa, vaikkakin ero pienenee nuoruusiässä. • Se altistaa samanaikaisesti muille psykiatrisille häiriöille ja lisää riskiä aikuisiän mielenterveyden häiriöille ja erilaisille sosiaalisille haasteille ja ongelmille. • Lapsen tai nuoren elämässä olevien suoja- ja riskitekijöiden yhteisvaikutuksella on suuri merkitys käytöshäiriön kehittymiselle. 21. 11. 2020 13 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Nuorten päihteiden käyttö Päihteidenkäytöstä puhuttaessa tarkoitetaan sekä alkoholin että muiden huumaavien aineiden käyttöä. Lasten ja nuorten käsitykset päihteistä ja niiden haitoista ovat ristiriitaisia eivätkä perustu aina tosiasioihin. Internet tai kaveripiiri ovat useimmiten tietolähteenä. 21. 11. 2020 14 mielenterveysseura. fi

Masennus lapsilla ja nuorilla • Alakouluikäisistä lapsista 2‒ 3 % kärsii masennuksesta ja 13‒ 18 -vuotiaista 5‒ 6 %. • Mielialan vaihtelua esiintyy nuoruusiässä kuitenkin lähes kaikilla ja noin 20 % kärsii jonkinlaisista masennusoireista. • Tytöillä masennus on kaksi kertaa yleisempi kuin pojilla. • Masennustilan diagnosointi edellyttää mm. • mielialan lasku on kestänyt vähintään kaksi viikkoa • usein syyllisyyden tunteita ja kuoleman ajatuksia tai toiveita. • Suurentunut itsemurhariski: itsemurha-ajatuksista tulee kysyä suoraan. • Jo puheeksi ottaminen helpottaa oloa, eikä lisää riskiä itsetuhokäyttäytymiseen. 21. 11. 2020 15 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Video: masennuksen kokemus https: //www. youtube. com/watch? v=x-s. Dj. OJQVsk Ajatuksia? 21. 11. 2020 16 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Ahdistuneisuuden eri muodot: Ahdistus ja jännittäminen Erilaiset pelot (fobiat) Paniikkikohtaukset Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpien mielenterveyden häiriöiden joukossa nuorilla ja lapsilla. 21. 11. 2020 17 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Ahdistuneisuuden eri muodot • Ahdistuneisuus • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö • Eroahdistushäiriö • Sosiaalisten tilanteiden pelko • Pakko-oireinen häiriö • Paniikkikohtaukset • Paniikkihäiriö 21. 11. 2020 18 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Kriisitilanteet • Normaalit kehitykseen kuuluvat kriisit • Elämäntilannekriisit, kuten vanhempien avioero • Akuutit, traumaattiset tilanteet 21. 11. 2020 19 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Syömishäiriöt nuoruusiässä • Syömishäiriöihin sairastumisen riski suurin nuoruusvuosina. • Häiriöiden ajatellaan syntyvän perintötekijöiden ja altistavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. • Altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen tai kuormittavat muutokset elinympäristössä ja ihmissuhteissa. • Syömishäiriöt mielletään usein tytöillä ilmenevään anoreksiaan tai bulimiaan, mutta syömishäiriö on kuitenkin monipuolisempi ilmiö ja ongelma ja koskettaa myös poikia. • Syömishäiriöstä kärsivällä on usein voimakas kontrolli sekä itsestä että ympäristöstä. 21. 11. 2020 20 Nuoren mielen ensiapu NMEA mielenterveysseura. fi

Itsetuhoinen käyttäytyminen 21. 11. 2020 21 Itsemurha-ajatukset Itsetuhoisuus Viiltely mielenterveysseura. fi

Itsemurha-ajatukset • Elämän ja kuoleman teemojen pohdiskelu kuuluu lapsen ja nuoren kehitykseen. • Eriasteiset itsemurha-ajatukset liittyvät usein hankaliin elämäntilanteisiin ilman suunnitelmia itsemurhan toteuttamisesta. • Hetkellisten itsemurha-ajatusten taustalla voi olla vain halu päästä pois vaikeasta tilanteesta. • Mikäli ajatuksiin liittyy voimakas halu kuolla, itsemurhasuunnitelma tai toivottomuus ja masennus, on itsemurhavaara vakava. 21. 11. 2020 22 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Itsetuhoisuus • Itsetuhoisuus joko suoraa tai epäsuoraa (esimerkiksi riskikäyttäytymistä, mihin ei liity suoraa kuoleman tavoittelua). • Tärkeä reagoida nopeasti: kysy suoraan, jos sinulla herää epäilys. • Itsemurhayritykset tapahtuvat usein päihtyneenä ja impulsiivisesti. • Taustalta löydettävissä monia syitä: • mielenterveysongelmat • ajankohtaisesti kuormittavat asiat (kuten suhteen päättyminen) • altistavat tekijät (esimerkiksi matala itsetunto, sosiaalisten tai arjen taitojen puute, itsemurhavälineiden helppo saatavuus). 21. 11. 2020 23 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Viiltely • Oman kehon toistuvaa ja tarkoituksellista satuttamista. • Ei välttämättä liity itsemurhatarkoitusta, mutta itsemurhavaara lisääntyy, jos viiltelyyn ei puututa. • Yleisin tapa itsensä vahingoittamiseksi tytöillä, neljä kertaa yleisempää kuin pojilla. • Alkaa useimmiten kokeilulla, joka muuttuu tavaksi, keskimäärin 14‒ 16 vuotiaana. • Saattaa olla merkki jostakin mielenterveyden häiriöstä kuten masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. • Viiltelyyn liittyy häpeää ja viiltelijä pyrkii piilottamaan jäljet muiden katseilta, minkä takia viiltely jää helposti huomaamatta. 21. 11. 2020 24 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Viiltelyn taustatekijöitä • Kertoo pahasta olosta ja ahdistuksesta, jonka taustalla voi olla monenlaisia syitä. • Liittyy vaikeutta tunnistaa ja ilmaista tunteita: esim. vaikea sanallisesti kuvata tunteita. • Saatetaan käyttää rankaisukeinona itselle. • Joillekin tapa kontrolloida elämäänsä. • Voi olla huomion hakemista. • On myös todettu, että lisää mielihyvähormonien eritystä: viiltelyyn voi jäädä “koukkuun”. 21. 11. 2020 25 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Itsetuhoisuuden ensiapu 1. Ota huolesi puheeksi lapsen tai nuoren kanssa. • Kysy onko hänellä itsemurha-ajatuksia tai -suunnitelmia. • Kuuntele rauhallisesti ja tuomitsematta. Ole läsnä: säilytä katsekontakti ja aktiivinen kuuntelu koko keskustelun ajan. 2. Anna tietoa. Kerro, että häntä voidaan auttaa. 3. Rohkaise puhumaan asiasta läheisten ihmisten kanssa. 4. Ohjaa/vie hänet tarvittaessa asiantuntijan vastaanotolle. 21. 11. 2020 26 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Kokemusvideo viiltelystä https: //www. youtube. com/watch? v=dsnuo 8 QXOv. M 21. 11. 2020 27 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Mistä lähteä liikkeelle, kun nuorella on ongelmia – puheeksi ottaminen? Nuoren mielen ensiapu

Vuorovaikutus mielenterveyden vahvistajana • Alakoululaisilla lämpimän vuorovaikutuksen tarve. • Lapsi tarvitsee ennen kaikkea perheen ja läheisten tukea ja ymmärrystä. • Varhaisnuoruudessa vapaus sekä emotionaalinen kannattelu ja huolenpito. • “Älä tule lähelle - pysy lähellä“. • Toimiva vuorovaikutus perheen sisällä toimii pohjana kasvulle ja kehitykselle. 21. 11. 2020 29 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Puheeksi ottaminen • Jos ei puututa ajoissa, on sillä vaikutusta lapsen tai nuoren tulevaisuuteen. • Kaikilla on mahdollisuus auttaa ottamalla huoli puheeksi. 21. 11. 2020 30 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

1. Lähesty arvioi ja auta • • Lähesty nuorta oman huolesi ja välittämisesi kautta Kerro havaintosi, huolestumisesi syy minä-muodossa ”minä olen huolissani… ”minua on huolestuttanut… ”onko huolestumiselleni aihetta. . ”olen havainnut…. ”onko havaintoni aiheellinen… 21. 11. 2020 31 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

2. Kuuntele avoimena ja tuomitsematta • • • Rohkaise nuorta keskustelemaan omasta tilanteestaan – ajatukset, tunteet, toiminta Älä tuomitse vaan rakenna luottamusta Kuuntele aktiivisesti ja myötätuntoisesti ennen kuin tarjoat apua/neuvoja Kuuntele rauhallisesti ja anna aikaa – hiljaan oleminenkin on välittämistä! Kiinnitä huomiota sekä omaasi että nuoren sanattomaan viestintään 21. 11. 2020 32 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

3. Tue ja tarjoa tietoa Tuki voi olla: • Myötätuntoa, tulevaisuuden uskoa, arjen apua, toivoa • Korosta nuoren vahvuuksia, hyviä ja myönteisiä asioita hänen elämässään Tieto voi sisältää: • Todellista lääketieteeseen perustuvaa tietoa • ”Oireilu – paha olo on tervettä reagointia epäterveelliseen elämäntilanteeseen” • Varhainen avunsaanti merkitsee nopeampaa toipumista ja uusiutumisen ehkäisemistä 21. 11. 2020 33 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

4. Kannusta huolehtimaan itsestä • Perhe ja ystävät • Harrastukset • Omaa vastuullisuutta arjessa; uni, ravinto, lepo • Alkoholin ja muiden päihteiden välttäminen 21. 11. 2020 34 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

5. Rohkaise tarvittaessa hakemaan ammattiapua (myös vanhemmille) Saatavissa oleva ammatillinen apu: • • • Lääkityksen Keskusteluapua tai terapiaa Apua toimintakyvyn ylläpitämiseen Apua toimeentuloon ja asumiseen Apua opiskeluun ja työllistymiseen 21. 11. 2020 35 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Keskeistä lasten ja nuorten kohtaamisessa mielenterveyden kannalta on • Ylläpitää toivoa - “nuori on paljon enemmän kuin oireensa, ongelmansa” • Tilanteen normalisointi - on tervettä reagoida epäterveisiin olosuhteisiin • Sosiaalisen verkoston hyödyntäminen: perhe, ystävät, koulu • Yhteiskunnan tarjoamien palveluiden kartoittaminen • Autetaan lasta tai nuorta näkemään ongelmat suhteellisina, muutettavina ja tunnistamaan samalla hänen käytössään olevia voimavaroja. 21. 11. 2020 36 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Harjoitus: aktiivinen kuunteleminen Ottakaa itsellenne pari, kääntykää kasvotusten. Toinen puhuu todellisesta tai keksitystä huolesta 2 min. a) Toinen touhuaa kännykkänsä kanssa eikä jaksa keskittyä kuuntelemiseen. b) Toinen on hiljaa ja kuuntelee. • Vaihtakaa sitten rooleja. • Keskustelkaa pareittain, miltä tuntui olla kuuntelija/puhuja. 21. 11. 2020 37 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

21. 11. 2020 38 mielenterveysseura. fi

Mielenterveyden edistäminen uuden tutkimustiedon valossa Kristian Wahlbeck Helsinki, 25. 10. 2017

Mielenterveys rakentuu varhain Puolet mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää

Mielenterveysongelmien juuret ovat lapsuudessa 9. 10. 2015 Nuoren mielen ensiapu Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla lapsilla on moninkertainen riski mielenterveyden häiriöön aikuisiällä Great Smoky Mountains Study, Lereya et al Lancet 2015 Mielenterveyden edistäminen

NIH/NIDA: Ihmisen ensimmäiset kahdeksan vuotta ovat ratkaisevia päihdeongelmien ehkäisyssä “On vahvaa näyttöä siitä että vakaat kotiolosuhteet, riittävä ravinto, kannustaminen liikkumaan, älylliset haasteet, ja positiivinen vanhemmuus johtavat hyvään kehityskulkuun. ” Source: NIH/NIDA 2016 16. 11. 2016 42 Nuoren mielen ensiapu Evidence-based practice

Missä ja miten synnymme, kasvamme, elämme, teemme työtä ja ikäännymme määrittää mielenterveyttämme

Mielenterveyden ongelmien vaikutus sairastavuuteen Mielenterveyden ongelmat alkavat useimmiten nuoruudessa tai varhaisessa aikuisuudessa. Ensimmäinen sairastumisjakso: • 18 ikävuoteen mennessä 50 % • 25 ikävuoteen mennessä 75 % • Sairastuvuus suurimmillaan 15 -24 – vuotiaana Ensimmäisistä oireista hoidon aloittamiseen saattaa mennä useita vuosia. 21. 11. 2020 44 Nuoren mielen ensiapu mielenterveysseura. fi

Psyykkisen hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa Turvallinen vuorovaikutussuhde vanhempien kanssa vauvasta alkaen Suoja fyysistä kuritusta, hyväksikäyttöä ja kiusaamista vastaan Mielenterveystaitojen omaksuminen lapsuudessa Talouden nobelistin James Heckmanin mukaan suurin taloudellinen hyöty yhteiskunnan varojen käytöstä saadaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukitoimista 9. 10. 2015 Nuoren mielen ensiapu Mielenterveyden edistäminen

Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Mielenterveyden häiriö Salutogeneesi – mistä terveys rakentuu? 9. 10. 2015 Nuoren mielen ensiapu Patogeneesi Mielenterveyden edistäminen

Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Mielenterveyden häiriö Salutogeneesi – mistä terveys rakentuu? Patogeneesi Suojaavat tekijät Riskitekijät 9. 10. 2015 Nuoren mielen ensiapu Mielenterveyden edistäminen

Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Mielenterveyden häiriö Salutogeneesi – mistä terveys rakentuu? Patogeneesi Suojaavat tekijät Riskitekijät Työelämä Päivähoito Nuorisotyö Koulu 9. 10. 2015 Nuoren mielen ensiapu Mielenterveyden edistäminen

Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Salutogeneesi – mistä terveys rakentuu? Suojaavat tekijät Osallisuus Työelämä Päivähoito Nuorisotyö Koulu 9. 10. 2015 Yhteisöllisyys Sosiaalinen pääoma Turvallisuuden tunne Nuoren mielen ensiapu Mielenterveyden edistäminen

Mielenterveyserot Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa tavallisempia alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä Mielenterveys on yhteydessä • köyhyyteen • asumisoloihin • koulutustasoon • työttömyyteen • työn kontrollin vähäisyyteen • kurittamiseen ja hyväksikäyttöön lapsuudessa • sosiaalisen verkoston ja tuen vähäisyyteen • syrjintään 9. 10. 2015 Nuoren mielen ensiapu Mielenterveyden edistäminen

4. 10. 2017 Nuoren mielen ensiapu

Vaikuttavat toimet mielenterveyden edistämiseksi Vanhemmuuden tuki edistää lasten mielenterveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. Mieleterveyden edistämisellä kouluissa on keskivahva tai vahva vaikutus oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin Työelämän myönteiset vuorovaikutussuhteet, hyvä johtaminen ja työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työhön lisäävät psyykkistä hyvinvointia, lisää tuottavuutta ja vähentää kustannuksia Yhteiskuntasuunnittelu joka suosii kohtuuhintaisia terveellisiä asuntoja ja pääsyä viheralueisiin edistää mielenterveyttä 9. 10. 2015 Nuoren mielen ensiapu Mielenterveyden edistäminen

Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on ehkäistävissä Ehkäisevät toimet vähentävät mielenterveyden häiriöiden riskiä 40% mielenterveyden häiriöistä kärsivien vanhempien lapsilla Siegenthaler et al. JAACAP 2012

21. 11. 2020 54 mielenterveysseura. fi