Ministeriiden vlisell yhteistyll kohti kokonaisturvallisuutta Psihteeri Vesa Virtanen

Ministeriöiden välisellä yhteistyöllä kohti kokonaisturvallisuutta Pääsihteeri Vesa Virtanen 2015 twitter: @Virtanen. Vesa 11. 6. 2021 www. turvallisuuskomitea. fi 1

Toimintaympäristö 11. 6. 2021 www. turvallisuuskomitea. fi 2

Häiriöherkkä nyky-yhteiskunta Mikä kaataa korttitalon? Kenen on vastuu? www. turvallisuuskomitea. fi 3

Globaalit muutostrendit Puolustusyhteistyön lisääntyminen Puolustusmenojen lasku Sotilaalliset uhkat Talouden globalisaatio Ilmastonmuutos Keskinäisriippuvuus Informaatiosodankäynti Rannikoituminen Painostus Kaupungistuminen Kyber CBRNE Väestönkasvu Ei-sotilaalliset uhkat Muutosnopeus Terrorismi ja kapinallistoiminta Ennakoimattomuus Toimintaympäristö laajenee Resurssikonfliktit Teknologian kehitys Arktinen sulaa Epävarmuus Energiariippuvuus Vaikuttaminen yhteiskuntaan 11. 6. 2021 www. turvallisuuskomitea. fi Ei-valtiolliset toimijat 4

Kokonaisturvallisuus laaja turvallisuuskäsitys kokonaisturvallisuus yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana (VNS 12, s. 90) kaikki sellaiset turvallisuuskysymykset, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa tai vaaraa Suomelle, ja sen väestölle Yhteensovittaminen – yhteiset toiminnot Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky www. turvallisuuskomitea. fi Henkinen kriisinkestävyys

Kokonaisturvallisuuden perusteita Hallbergin komitean mietintö 2010 Valtioneuvoston periaatepäätös asetus kokonais. Turvallisuus. Yhteiskunnan turvallisuudesta 2012 Valtioneuvoston komiteasta 2013 turvallisuus- ja strategia 2010 puolustuspoliittinen selonteko 2012 www. turvallisuuskomitea. fi

Turvallisuuskomitea – tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Paatero SM Pelastusylijohtaja Koskinen SM Pysyvä Asiantuntija VSI Halonen VNK PEPÄÄLL Rannikko PV Pääjohtaja Nissinen Tulli VSI Hetemäki VM KP Virtanen TEM KP Lehikoinen OKM KP Sillanaukee STM VSI Stenlund UM 1. Avustaa kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteen sovittamisessa. 2. Seurata ja arvioida Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ympäristön ja yhteiskunnan muutosten vaikutuksia kokonaisturvallisuuden järjestelyihin. 3. Seurata hallinnon eri alojen ja tasojen toimia kokonaisturvallisuuteen liittyvien varautumisjärjestelyjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. KP Räty PLM 4. Sovittaa tarvittaessa yhteen laajoja ja tärkeitä varautumista koskevia asiakokonaisuuksia, kuten valtakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen sekä yhteistyömuotojen, toimintamallien, tutkimuksen ja harjoitustoiminnan kehittäminen. TJ Luoma HVK KP Husu-Kallio MMM KP Astola OM KP Nerg SM KP Pursiainen LVM VSI Heinonen VNK KP Pokka YM www. turvallisuuskomitea. fi KP Tanner TPK

Varautumisen kehittäminen Turvallisuusympäristön muutokset Kokonaisturvallisuus Varautumisen perusteet Yhteiskunnan muutokset Tunnistetaan uhkien muutokset Kehitetään varautumisen mekanismeja Yhteiskunnan ajantasainen valmius Tunnistetaan yhteiskunnan rakenteelliset sekä arvo- ja asennemaailman muutokset www. turvallisuuskomitea. fi

Kokonaisturvallisuus – yhteiskunnan varautumisen periaate Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, joka tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. (Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012, s. 88) www. turvallisuuskomitea. fi

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteet o Kokonaisvaltainen koko yhteiskunnan turvallisuusstrategia o Kaikki toimijat mukana, ml. järjestöt ja elinkeinoelämä o Kansainvälinen ulottuvuus kaikissa elintärkeissä toiminnoissa o Uhkamallit koko yhteiskunnan ”riskianalyysin” perusta o Kriisijohtamisen perusteet o kyky hallita normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja. o Yhteiskunnan haavoittuvuus; sähkö, kybertoimintaympäristö, logistiikka… o Huoltovarmuus – jatkuvuudenhallinta www. turvallisuuskomitea. fi 3

Varautumisen peruslinjaukset Muutoksia tehdään vain välttämättömissä tapauksissa. Toimintoja tulee voida säädellä joustavasti ja tehokkaasti tilannetta vastaavasti. Selkeä vastuunjako luo edellytykset häiriötilanteiden hallinnalle. (Strategiset tehtävät) Yhteisiin uhkamalleihin pohjautuva kattava varautumisen suunnittelu luo edellytyksiä myös ennalta odottamattomista kriiseistä selviytymiselle. www. turvallisuuskomitea. fi

Strategian toimeenpano VALTIONEUVOSTO Yhteiskunnan turvallisuusstrategia OHJAA Ministeriöt YHTENÄISTÄÄ PERUSTEITA Kunnat Yritykset Järjestöt Ohjaus, Toiminta, resursointi lainsäädäntö, budjetointi Yhteistoiminta eri hallinnon ja toiminnan tasoilla Alainen ja ohjausvastuulla oleva hallinto Turvallisuuskomitea yhteensovittaa, seuraa ja kehittää sekä raportoi valtiojohdolle www. turvallisuuskomitea. fi

Harjoittelu Koulutus ©puolustusv oimat Perusteet ©puolustusvoimat | Jerry Riipinen Kokonaisturvallisuus - esimerkkejä varautumisesta Ennaltaehkäisevä toiminta www. turvallisuuskomitea. fi

©Jouko Pirttijärvi/YHA Kuvapankki. Kokonaisturvallisuus - esimerkkejä toimeenpanosta Ympäristönsuojelu Räjähdeturvallisuus Merellinen yhteistoiminta ©puolustusv oimat Myrskytuhot www. turvallisuuskomitea. fi

Lisää suorituskykyä 2003 2006 2010 20 XX www. turvallisuuskomitea. fi

Kuntien ja alueiden varautumisen kehittäminen Tausta • Pienimpien kuntien resurssivaikeudet varautua uhkiin kattavasti • Lainsäädäntö varautumisen osalta ei ole yksiselitteistä ja koordinoitua • Sisältyy eri hallinnonalojen kautta tuleviin eri alojen säädöksiin • Tarvitaanko Valm. L 12§ lisäksi jotain tarkennusta velvoitteesta? • Hallinnon eri tasojen välillä ei ole yhtenäistä mallia varautumisen yhteensovittamiseen • Pelastustoimien johtaminen aluepelastuslaitosten vastuulla, missä kuntarajat ylittävä päätöksenteko? Alustavia näkemyksiä toimista • Yhteensovittavan vastuuviranomaisen nimeäminen paikallisella – alueellisella tasolla • Toimittu jo vuosikymmeniä -> hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan olevia rakenteita ja järjestelyjä • VIRSU-hankkeen lopputulemat huomioitava • Järjestelyjen katettava perinteisten turvallisuustoimialojen ulkopuolinen varautuminen ja kaikki YTS: n uhkamallit • Mietittävä myös tilannekuvan välittyminen paikallistasolta valtionjohtoon (ja päinvastoin) • Tavoitteena: • selkeyttää toimijoiden roolit ja vastuu • luoda kokonaisturvallisuuden konseptien kehittämisjärjestelmä -> varautumisen eri osa-alueiden (tilannekuva, johtaminen, järjestöyhteistyö jne. ) kehittäminen ja seuranta pitkäjänteisesti • Valmistelussa mukana ainakin SM, VM, AVI: t, ELY: t, Kuntaliitto, aluepelastuslaitokset ja (otos) kunnista 11. 6. 2021 www. turvallisuuskomitea. fi 16

Kokonaisturvallisuuden keskeiset haasteet o o o Asenteet ja ymmärrys Globalisaatio Eriytyminen Talous ja julkisen hallinnon kehitys Tilannekuva, järjestelmät ja tilat Uudet uhkat Vahvuus: Uudet kokonaisturvallisuuden rakenteet ja yhteistyömallit www. turvallisuuskomitea. fi

The Security Committee Eteläinen Makasiinikatu 8 P. O. Box 31, FI- 00131 HELSINKI Tel: +358 295 16001 www. turvallisuuskomitea. fi 11. 6. 2021 www. turvallisuuskomitea. fi 18