Tystressi tyuupumus ja hyvinvointi Marianna Virtanen erikoistutkija Anestesiakurssi

  • Slides: 41
Download presentation
Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi Marianna Virtanen erikoistutkija Anestesiakurssi 2008, Naantali

Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi Marianna Virtanen erikoistutkija Anestesiakurssi 2008, Naantali

Psykologinen stressi prosessina Vakaa tila Uhka Stressi Coping Epäonnistunut coping Vakaa tila Stressi jatkuu

Psykologinen stressi prosessina Vakaa tila Uhka Stressi Coping Epäonnistunut coping Vakaa tila Stressi jatkuu (Arnold, Cooper & Robertson, 1995) 2

Minkälainen työstressi voi olla haitallista? • Kun kyseessä on pitkäkestoinen häiriö yksilön ja ympäristön

Minkälainen työstressi voi olla haitallista? • Kun kyseessä on pitkäkestoinen häiriö yksilön ja ympäristön välisessä suhteessa, esim: – – – – – määrällinen ylikuormitus laadullinen alikuormitus vaikutusmahdollisuuksien puute sosiaalisen tuen / palkkioiden puute rooliristiriidat epävarmuus / suuret muutokset fysikaaliset tekijät työn ja muun elämän ristiriita työn organisointi, esim. vuorotyö, yksintyöskentely uusi teknologia 3

Työstressi ja terveys Work stress Työstressi epäsuora vaikutus Riskitekijät Risk factors esim. ylipaino, tupakointi,

Työstressi ja terveys Work stress Työstressi epäsuora vaikutus Riskitekijät Risk factors esim. ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, korkea kolesteroli aito etiologinen tekijä laukaiseva tekijä Sairauden Preclinical disease varhaisvaiheet processes esim. ateroskleroosi prognostinen tekijä Sairauden puhkeaminen Sydäntauti. Cardiovascular kuolema death esim. , angina pectoris, sydäninfarkti Työstressi Work stress vaikutus voi olla myös päinvastaiseen suuntaan 4

Työn hallinnan ja työn vaatimusten suhde: Karasekin malli TYÖN VAATIMUKSET -monipuolisuus -päätösvalta -osallistumismahdollisuudet PIENI

Työn hallinnan ja työn vaatimusten suhde: Karasekin malli TYÖN VAATIMUKSET -monipuolisuus -päätösvalta -osallistumismahdollisuudet PIENI HALLINTA SUURI TYÖN PIENET SUURET vähän kuormittava aktiivinen passiivinen OPPIMINEN KEHITTYMINEN paljon kuormittava HAITALLINEN STRESSI SAIRAUDEN RISKI 5

Työn vaatimukset (Karasek) • "Minun on oltava nopea työssäni" • "Työni vaatii erittäin kovaa

Työn vaatimukset (Karasek) • "Minun on oltava nopea työssäni" • "Työni vaatii erittäin kovaa työntekoa" • "Minulta edellytetään kohtuutonta työmäärää" • "Minulla ei ole tarpeeksi aikaa saada töitäni tehdyksi" • "Työni on erittäin kiivastahtista" (Lähde: Karasek, 1985) 6

Työn hallinta (Karasek) • "Voin tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssäni" • "Minulla on paljon

Työn hallinta (Karasek) • "Voin tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssäni" • "Minulla on paljon sananvaltaa omiin töihini" • "Työni edellyttää minulta luovuutta" • "Työhöni kuuluu paljon samanlaisina toistuvia tehtäviä" • "Työni vaatii, että opin uusia asioita" • "Työssäni saan tehdä paljon erilaisia asioita" • "Minulla on mahdollisuus kehittää kykyjäni työssäni" (Lähde: Karasek, 1985) 7

Mitä tarkoittaa riskisuhde ? koeryhmä 2 Riski=2 koeryhmä RR = 1, 5 1 Riski=1,

Mitä tarkoittaa riskisuhde ? koeryhmä 2 Riski=2 koeryhmä RR = 1, 5 1 Riski=1, 5 vertailuryhmä Vertailuryhmä, Riski=1 RR = 1 ennen jälkeen 8

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Työn vaatimukset ja hallintaepätasapaino Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suuremp

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Työn vaatimukset ja hallintaepätasapaino Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suuremp Sukupuoli Tupakointi Liikunta Kolesteroli Systolinen verenpaine (mm. Hg) Painoindek si (kg/m 2) Ammattiasema Vaatimukset ja hallinta -epätasapaino Työstressi* Lähde: Kivimäki ym. (2002) British Medical Journal 9 *muiden riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon

Työpäivän pituus ja sydäninfarkti miehillä Lähde: Sokejima & Kagammimori (1998) BMJ 10

Työpäivän pituus ja sydäninfarkti miehillä Lähde: Sokejima & Kagammimori (1998) BMJ 10

Ponnistelu ja työn palkitsevuus: Siegristin malli PONNISTELU vaatimukset velvoitteet työmäärä, kilpailu, tehostaminen, henkilöstösupistus, velat

Ponnistelu ja työn palkitsevuus: Siegristin malli PONNISTELU vaatimukset velvoitteet työmäärä, kilpailu, tehostaminen, henkilöstösupistus, velat jne Lähde: Siegrist, 1996 PALKITSEVUUS arvostus, asema työn sisältö varmuus tulevaisuudesta etenemismahdollisuudet palkka 11

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Ponnistelu-palkkio-epätasapaino Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suurempi Sukupuoli Tupakointi Liikunta

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Ponnistelu-palkkio-epätasapaino Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suurempi Sukupuoli Tupakointi Liikunta Kolesteroli Systolinen verenpaine (mm. Hg) Painoindeksi (kg/m 2) Ammattiasema Ponnistelu-palkkio -epätasapaino Työstressi* *muiden Lähde: Kivimäki ym. (2002) British Medical Journal 12 riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon

Mitä on päätöksenteon oikeudenmukaisuus? • Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan? • Ovatko

Mitä on päätöksenteon oikeudenmukaisuus? • Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan? • Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)? • Onko päätöksenteko puolueetonta? • Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon? • Ovatko päätökset korjattavissa? • Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat? • Näiden periaatteiden lisäksi myös sillä, kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin. 13

Miksi oikeudenmukaisuus on tärkeää? • Identiteetti – Oikeudenmukainen kohtelu on viesti kunnioituksesta ja asemasta

Miksi oikeudenmukaisuus on tärkeää? • Identiteetti – Oikeudenmukainen kohtelu on viesti kunnioituksesta ja asemasta työyhteisössä • Itsetunto – Myönteinen käsitys itsestä • Yhteenkuuluvuus – Tärkeät ihmissuhteet • Autonomia/hallinnan tunne – pystyy ennakoimaan – pystyy vaikuttamaan itseä koskeviin asioihin ja tulevaisuuteen 14

Päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuus Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus Päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuus Oikeudenmukainen ja kunnioitava kohtelu 15

Päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuus Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus Päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuus Oikeudenmukainen ja kunnioitava kohtelu 15

Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus • Tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat kaikille samat) • Kaikilla on

Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus • Tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat kaikille samat) • Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa • Haetaan mahdollisimman oikeaa tietoa päätöksenteon pohjaksi • Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa • Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan • Päätösten perusteista saa halutessaan lisätietoa 16

Kohtelun oikeudenmukaisuus • Esimies kuuntelee alaisia tärkeissä asioissa • Esimies on puolueeton • Esimies

Kohtelun oikeudenmukaisuus • Esimies kuuntelee alaisia tärkeissä asioissa • Esimies on puolueeton • Esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti • Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia • Esimieheen voi luottaa 17

Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi: • • Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen Auttavat useammin

Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi: • • Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita Protestoivat harvemmin työtehtävistään Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa 18

SAIRAALAHENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Seurantatutkimus 1998 -> 21 sairaalaa 6: sta sairaanhoitopiiristä: HELSINGIN JA UUDENMAAN SH-PIIRI

SAIRAALAHENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Seurantatutkimus 1998 -> 21 sairaalaa 6: sta sairaanhoitopiiristä: HELSINGIN JA UUDENMAAN SH-PIIRI • JORVI VARSINAIS-SUOMEN SH-PIIRI Pohjois-Pohjanmaan shp • TYKS • TURUNMAAN SAIRAALA • RAISION SAIRAALA • LOIMAAN ALUESAIRAALA • SALON ALUESAIRAALA • HALIKON SAIRAALA • VAKKA-SUOMEN SAIRAALA KANTA-HÄMEEN SH-PIIRI Vaasan shp • KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA • RIIHIMÄEN SAIRAALA • FORSSAN TH kuntayht. Pirkanmaan shp VAASAN SH-PIIRI • VAASAN KESKUSSAIRAALA • PIETARSAAREN SAIRAALA • SELKÄMEREN SAIRAALA PIRKANMAAN SH-PIIRI • TAYS • VAMMALAN SAIRAALA • VALKEAKOSKEN SAIRAALA • MÄNTÄN terv. h. alue POHJOIS-POHJANMAAN SH-PIIRI • OYS • VISALAN SAIRAALA • OULASKANKAAN SAIRAALA Varsinais. Suomen shp Kanta-Hämeen shp HUS (Jorvi) 19

Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (naiset) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset

Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (naiset) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health 20

Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (miehet) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset

Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (miehet) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health 21

Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (naiset) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu

Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (naiset) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health 22

Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (miehet) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu

Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (miehet) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health 23

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja sydäntaudin ilmaantuvuus miehillä 9 vuoden seurannassa: Whitehall II –tutkimus Iso-Britanniassa 1.

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja sydäntaudin ilmaantuvuus miehillä 9 vuoden seurannassa: Whitehall II –tutkimus Iso-Britanniassa 1. 05 Hazard Ratio 1. 00 0. 65 Koettu oikeudenmukaisuus Lähde: Kivimäki et al. Arch Intern Med. 2005; 165: 2214 -2220. 24

Oikeudenmukaisuus ja sydäntautikuolleisuus suomalaisessa aineistossa - Metalliteollisuuden aineisto, seuranta alkoi v. 1973 - Seuranta-aika

Oikeudenmukaisuus ja sydäntautikuolleisuus suomalaisessa aineistossa - Metalliteollisuuden aineisto, seuranta alkoi v. 1973 - Seuranta-aika 27 vuotta Hazard Ratio for Incident CHD Odds Ratio for Poor Self-rated Health - ei yhteyttä muuhun kuin sydäntautikuolleisuuteen 1. 00 0. 65 Organizational justice Koettu oikeudenmukaisuus Elovainio et al. Kivimäki 2006, Jet Psychosom Med Kivimäki et al. the WII study. Arch Intern Med 2005 al. the WII study. J Epidemiol Community Health 2004 25

"Kahden pomon välissä" Englantilainen tutkimus sairaala-apulaisista, jossa 1. Koeryhmä: vuoropäivinä "reilu" ja "epäreilu" pomo

"Kahden pomon välissä" Englantilainen tutkimus sairaala-apulaisista, jossa 1. Koeryhmä: vuoropäivinä "reilu" ja "epäreilu" pomo 2. Kontrolliryhmä 1: koko ajan reilu pomo 3. Kontrolliryhmä 2: koko ajan epäreilu pomo Mitattiin verenpaine: • vapaapäivinä • reilun pomon työpäivinä • epäreilun pomon työpäivinä Wager et al. 2003, Occup Environ Med 26

Kohtelu vaikutti verenpaineeseen Systolinen verenpaine Wager et al. 2003, Occup Environ Med 27

Kohtelu vaikutti verenpaineeseen Systolinen verenpaine Wager et al. 2003, Occup Environ Med 27

Miksi oikeudenmukaisuus vaikuttaa terveyteen? • Hypoteesi: stressi on välittävä mekanismi • Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta aiheuttaa

Miksi oikeudenmukaisuus vaikuttaa terveyteen? • Hypoteesi: stressi on välittävä mekanismi • Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta aiheuttaa stressiä mm. seuraavista syistä: a) koska se aiheuttaa voimakkaita negatiivisia tunnetiloja ja masennusta, joka itsenäinen sydäntaudin riskitekijä b) koska epäoikeudenmukaiseen kohteluun liittyvä epäjohdonmukaisuus ja heikko tiedonkulku aiheuttavat epävarmuutta, joka on voimakas stressitekijä 282006 Kivimäki

Työstressitekijät ja mielenterveys • Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 (2001) osoittivat, että väestön oiretasossa

Työstressitekijät ja mielenterveys • Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 (2001) osoittivat, että väestön oiretasossa ei ole tapahtunut muutosta • Psyykkisiä oireita on 20 -25% väestöstä • Diagnosoitavia mielenterveyden häiriöitä on Suomessa kuten muissakin länsimaissa: – masennus 6%, alkoholiriippuvuus 5%, ahdistuneisuushäiriöt 3 -5%, psykoosit 3% – työuupumus: lievää 25%, vakavaa 3% (Ahola ym. 2005) Lähde: Lönnqvist (KTL) 29

Mistä luvut kertovat? • Depressio ei ole väestössä lisääntynyt, syyt työkyvyttömyyden lisääntymiseen ovat muualla

Mistä luvut kertovat? • Depressio ei ole väestössä lisääntynyt, syyt työkyvyttömyyden lisääntymiseen ovat muualla – Työelämässä ei ole joustoa? Masentunut ei enää pärjää? – Hoito on huonontunut? (Vain kolmasosa ollut hoidossa, mutta näin on ollut ennenkin) – masennuslääkkeiden käyttö on voimakkaasti lisääntynyt – Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, jolloin hoitoon hakeudutaan useammin? – Eläkkeelle pääsee helpommin? 30

Työuupumus • Työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä; huom: työuupumus ei ole diagnoosi • Kolmitahoinen häiriö,

Työuupumus • Työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä; huom: työuupumus ei ole diagnoosi • Kolmitahoinen häiriö, jolle on ominaista ü kokonaisvaltainen väsymys ü kyyniseksi muuttunut asenne työhön ü heikentynyt ammatillinen itsetunto • Voi esiintyä kaikissa töissä • Työuupumus ei ole masennus, mutta voi johtaa masennukseen (riski 2. 4 -kertainen) Lähde: K. Ahola 2008 31

Kolme toistuvaa syytekijää • Voimakas sisäinen motivaatio, korkeat tavoitteet • Epäsuotuisat työolosuhteet, ristiriita työn

Kolme toistuvaa syytekijää • Voimakas sisäinen motivaatio, korkeat tavoitteet • Epäsuotuisat työolosuhteet, ristiriita työn ja työntekijän välillä • Riittämättömät selviytymiskeinot kuormittavassa tilanteessa Lähde: K. Ahola 2008 32

Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden perusteella vuosina 1990 -2005 Lähde: Kela 33

Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden perusteella vuosina 1990 -2005 Lähde: Kela 33

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus sairausryhmittäin ‰ Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Muut sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus sairausryhmittäin ‰ Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Muut sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Lähde: Eläketurvakeskus 34

Milloin olisi pysähdyttävä? • Mieli ja keho käyvät alikierroksilla • • Luovuttamismieliala, uupuminen Vähentynyt

Milloin olisi pysähdyttävä? • Mieli ja keho käyvät alikierroksilla • • Luovuttamismieliala, uupuminen Vähentynyt suoriutumiskyky ja yrittämisen halu Välinpitämättömyys, toivottomuus Yliherkkyys, itkuisuus Muistivaikeudet Pelko kontrollin menetyksestä Masennusoireita, somaattiset sairaudet • • • Väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys Univaikeudet Alakuloisuus Nautinnon tunne vähentynyt Lisääntynyt tupakointi ja/tai alkoholin käyttö • Pieni määrä stressiä pitää vireänä • Vapaa-aika riittää palautumiseen • Ajatus edessä olevasta työpäivästä ei ahdista Lähde: Martin & Nummelin, YTHS 35

Masennuksen tunnetut riskitekijät • • • sukupuoli (nainen) siviilisääty (yksin asuva, eronnut, leski) matala

Masennuksen tunnetut riskitekijät • • • sukupuoli (nainen) siviilisääty (yksin asuva, eronnut, leski) matala sosioekonominen asema pitkäaikaistyöttömyys pienten lasten huoltajuus (naiset) krooninen somaattinen sairaus tupakointi päihdeongelmat muut mielenterveyden häiriöt Lähde: Isometsä, 2006 36

Työstressi masennuksen riskitekijänä * * diagnoosi masennuslääkkeet miehet diagnoosi naiset Terveys 2000 –tutkimus, Virtanen

Työstressi masennuksen riskitekijänä * * diagnoosi masennuslääkkeet miehet diagnoosi naiset Terveys 2000 –tutkimus, Virtanen et al. 2007 37

Työilmapiiri ja hyvinvointi Westin (1990) työilmapiirimittari (Team Climate Inventory), neljä dimensiota: • VISIO =

Työilmapiiri ja hyvinvointi Westin (1990) työilmapiirimittari (Team Climate Inventory), neljä dimensiota: • VISIO = kehittämiselle asetetaan selkeitä tavoitteita – selkeys; tavoitteet ovat ymmärrettävissä – arvot; tavoitteet koetaan arvokkaina – saavutettavuus; tavoitteet ovat realistisia – jakaminen; kaikki hyväksyvät tavoitteet • TURVALLINEN ILMAPIIRI OSALLISTUA – työyksikön jäsenillä oleva tieto tulee yhteiseksi hyödyksi – sitoutuminen yksikön tekemiin päätöksiin – edellytykset oikeudenmukaiseksi koetulle toiminnalle – hyväksytään myös rakentava erimielisyys 38

 • SUUNTAUTUMINEN TEHTÄVÄÄN – työyksikön jäsenent arvioivat omaa ja yksikkönsä toimintaa, tekevät kriittisiäkin

• SUUNTAUTUMINEN TEHTÄVÄÄN – työyksikön jäsenent arvioivat omaa ja yksikkönsä toimintaa, tekevät kriittisiäkin havaintoja – keräävät aktiivisesti palautetta – yksikössä painotetaan yksilöiden ja ryhmien vastuuta • TUKI KEHITTÄMISTOIMINNALLE – kehittämistä sekä edellytetään, hyväksytään että mahdollistetaan käytännössä 39

Työolotekijät masennuksen ennustajina sairaalahenkilöstöllä (n=4815) * * Hallinnan puute Vaatimukset ja hallinta Ilmapiiri huono

Työolotekijät masennuksen ennustajina sairaalahenkilöstöllä (n=4815) * * Hallinnan puute Vaatimukset ja hallinta Ilmapiiri huono Epäoikeudenmukaisuus Stressitekijä Ylipaavalniemi et al. Soc Sci Med 2005. 40

Työhyvinvoinnin perusta • Oikeudenmukainen johtaminen • Kohtuulliset vaatimukset ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön •

Työhyvinvoinnin perusta • Oikeudenmukainen johtaminen • Kohtuulliset vaatimukset ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön • Kehittymismahdollisuudet, luovuus • Ponnistelun ja palkitsevuuden suhde • Työilmapiiri; innovatiivisuus, osallistuminen • Kokonainen elämä - fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat - säännöllinen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen 41