KUVAN TARKASTELUN MONET TAVAT Kuvia taidekuvia valokuvia mainoskuvia

KUVAN TARKASTELUN MONET TAVAT Kuvia – taidekuvia, valokuvia, mainoskuvia yms. – voidaan tarkastella neljällä eri tavalla: kuvaillen, analysoiden, tulkiten ja arvottaen. Tarkastelun tavat valitaan sen mukaan, mitä asioita kuvasta halutaan tutkia.

KUVAILU • Teoksen muodon ja sisällön esittelyä sanallisesti. • Kuvailemalla kerrotaan, mitä asioita teoksessa on, millaisia ne ovat ja missä ne sijaitsevat.

ANALYSOINTI • Kuvan muodon ja sisällön erittelyä ja osatekijöiden määrittämistä. • Analysoimalla pohditaan teoksen osien vaikutusta, funktiota ja suhdetta toisiinsa.

TULKINTA • Teoksen sisältöjen ja muotojen merkityksen pohtimista ja ymmärtämistä. • Teoksella voi olla useita sisällön tasoja, kullakin oma merkityksensä.

ARVOTTAMINEN • Taideteoksen merkityksen pohtimista suhteessa muihin teoksiin tai siihen kulttuuriseen viitekehykseen, johon teos sijoittuu. • Taideteos voidaan arvottaa eri tavoin eri aikoina, eri kulttuureissa ja eri näkökulmista.

Kuvan tutkimisen menetelmiä • Erilaisia lähestymistapoja, joita voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. • Analysointitavan valinta riippuu kuvasta itsestään, analysoijan tavoitteista ja kiinnostuksen kohteista.

FORMALISTINEN ANALYYSI • Kohdistuu taideteoksen muoto-ominaisuuksiin. • Tutkitaan teoksen kuvallisia muuttujia: kuvallisten elementtien kokoa, sijaintia, suuntaa ja välimatkaa. • Tutkitaan näitä yhdessä, eli sommittelua. • Tarkastellaan myös teoksen värejä ja ilmaisun tekniikkaa.

RESEPTIOKESKEINEN ANALYYSI • Päähuomio kohdistuu kuvan vastaanottajaan ja hänen kuvasta saamiinsa elämyksiin. • Ihmiset kokevat, tulkitsevat ja ymmärtävät kuvia eri tavoin. • Edellyttää omien subjektiivisten kokemusten tiedostamista ja sanallistamista sekä tulkintojen perustelemista. • Lat. receptio, engl. reception = vastaanotto

AATEKRIITTINEN TARKASTELU • Käytetään tutkittaessa kuvaa poliittisten tai ideologisten mielipiteiden välittäjänä. • Kuvan ilmeisten ja piilotettujen (propagandististen) sanomien tarkastelua. • Kuva visuaalisena vaikuttajana, kuvan valta. • Esim. mainonnan kuvien analysointi. Mainoskuvan todellisuus

SEMIOTIIKKA • Tutkii merkkejä, niiden tuottamista ja käyttöä. Merkillä tarkoitetaan symbolia tai asiaa, joka edustaa jotain muuta. • syntagma = tapa, jolla merkit ovat suhteessa toisiinsa (sommittelu) • paradigma = kuvien ja aiheiden mahdollinen “varasto”, josta taiteilija on valinnut juuri tietyt sisällöt omaan työhönsä. Mahdolliset käytettävissä olevat merkit, sisällöt, elementit. • Läheisesti semiotiikkaan liittyvät myös analyysimallit, joissa taideteosta tarkastellaan suhteessa muihin teoksiin ja pohditaan teosten vaikutusta toisiinsa.

IKONOLOGIA • Erittelee ja tutkii teoksen esittämää aihetta ja aihepiiriä, sen vertauskuvallisia merkityksiä. • Tulkitsija tarvitsee laajaa filosofian, kirjallisuuden, uskonnon, politiikan ja muuta kulttuurista tuntemusta voidakseen ymmärtää teoksessa näkyvien symbolien merkityksen. • Intertekstuaalisuus

Analyysiesimerkki 1 • Jan van Eyck: Arnolfinien kihlaus (1434) • Myös nimillä Giovanni Arnolfini ja hänen vaimonsa tai Arnolfinin häät.

IKONOLOGINEN ANALYYSI • Maalauksen arvellaan olevan muotokuva Giovanni Arnolfinista ja hänen vaimostaan, mahdollisesti kuvattuna heidän kotonaan Bruggessa. • Arnolfinin puoliso maalauksessa olisi parikymmenvuotiaana 1433 kuollut Costanza Trenta, tai Arnolfinin mahdollinen toinen vaimo, jota asiakirjat eivät kuitenkaan vahvista. • Edellisessä tapauksessa kaksoismuotokuvassa olisi kyse vuotta aiemmin kuolleen vaimon muistoksi tehdystä maalauksesta.

FORMALISTINEN / SEMIOOTTINEN ANALYYSI • Maalauksessa on tarkasti kuvattuja yksityiskohtia, kuten o kuusihaarainen kynttiläkruunu o koristeltu peili o Peilin yläpuolella on kirjoitus ”Johannes de Eyck fuit hic” (Jan van Eyck oli täällä) ja vuosiluku 1434. • Peilistä heijastuu selin oleva pariskunta sekä heidän välissään kolmas henkilö.

VERTAUSKUVIA: • Pyhä Margareeta tuolin selkämyksessä on raskauden ja synnytyksen suojelija. • Pieni koira kuvaa eri tulkintojen mukaan joko uskollisuutta, onnellista avioliittoa tai intohimoa, joka osoittaa pariskunnan halua saada lapsi. • Naisen valkea päähine on puhtauden vertauskuva. • Joidenkin tulkintojen mukaan sandaalit lattialla kuvaavat tilanteen arvokkuutta: jalkineiden ottaminen pois on merkinnyt paikan kunnioittamista.

VERTAUSKUVIA: Pariskunnan asema maalauksessa näyttää heijastavan aikansa sukupuolirooleja. • Vaimo on kuvattu maalauksen kodinpuoleisella sivustalla ja mies lähellä ulkopuoliseen maailmaan avautuvaa ikkunaa. • Giovanni katsoo eteenpäin ja hänen vaimonsa kuuliaisesti miestään.

TULKINTOJA: • Kihlaus (yleisin tulkinta). • Arnolfini nostaa kättään: kihlavalaan tai tervehdykseen (peilistä näkyisi vieraita). • Mahdollisesti lahja Arnolfinin perheelle Italiaan, joka osoittaisi lahjan antajan vaurautta (kalliit talvivaatteet). • Taidehistorioitsija Erwin Panofsky (1934): salainen avioliitto. Todistajana olisi ollut taustan peilistä heijastuva taiteilija, jota ei ole kuvattu maalaamassa. Siksi taiteilijan signeeraus olisi juuri taulun keskellä. • Muistomaalaus.

TULKINTOJA: • Margaret Koster: Muistomaalaus kuolleesta vaimosta, joka on mahdollisesti menehtynyt lapsivuoteeseen. Perusteluja: • Ajan hautamuistomerkeissä on kuvattuna vastaavanlaisia pariskuntia elämänsä tärkeimmässä tilanteessa. • Ajalta tunnetaan naisten hautamuistomerkkejä, joissa on kohteen kokonaisuudessaan esittävä muotokuva ja hänen jaloissaan koira ikään kuin seuralaisena ikuisuudessa. • Giovanni on mustassa suruasussa ilman koristeita, kun taas hänen vaimonsa on kuvattu valossa.

Analyysiesimerkki 2: Sisältö sommittelussa. Jeff Curtis: Smirnoff-mainos, 1990

Alkuperäinen sommittelu: TAKA-ALA ETUALA

Sisältöjen merkitys muuttuu:

Sisältö muuttaa sommittelua!

Tehtävä: kuva-analyysi Valitse tutkittavaksesi jokin aiemmin tällä kurssilla käyttämäsi taide- tai median kuva. Käytä hyväksesi kaikkea aiempaa kurssilla jaettua tietoa. Liimaa kuva vihkoosi ja kirjoita (vihkoon tai tietokoneella, n. 1 liuska, 11 pt): • Kuvan tekijä, kuvan nimi, tekniikka, vuosi, sekä • analyysi käyttäen formalistista + yhtä vapaavalintaista muuta tarkastelutapaa. FORMALISTINEN (muodollinen) ANALYYSI • Mikä on kuvan aihe? • Millä tekniikalla ja mistä materiaaleista alkuperäinen teos on tehty? • Millaiset värit kuvassa on? • Mitä ja millaisia kuvaelementtejä teoksessa on? Mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja miksi? • Miten kuvan eri elementit on sommiteltu kuva-alaan (eli missä kohtaa kuvaa mitäkin on)? • Mitä sommittelun suuntia kuvassa on? Mitkä asiat luovat suuntia? Onko jokin niistä hallitseva? (vaaka/ pysty/ vino) • Onko kuvassa jännitteitä, millaisia? • Onko sommittelu tasapainoinen? (Dynaaminen/ staattinen? ) • Onko kuvassa liikettä? Entä rytmiä? Miten niitä ilmaistaan?

RESEPTIOKESKEINEN ANALYYSI • Millainen on kuvan luoma tunnelma ja millä se on saatu aikaan? • Miten tulkitset kuvan sanomaa? Mitä kuva sinulle kertoo? AATEKRIITTINEN ANALYYSI • Miten kuvalla on pyritty vaikuttamaan, mitä vaikuttamisen keinoja on käytetty? • Mikä on kuvan tarkoitus, ts. miksi se on tehty? • Onko kuva saavuttanut tarkoituksensa – mikä on kuvan lopullinen vaikutus? SEMIOOTTINEN ANALYYSI • Millaisia tunnistettavia symboleja tai merkkejä kuva sisältää? • Miten merkit/symbolit vaikuttavat toisiinsa ja toimivat yhdessä (syntagma)? • Millaisista kuvastoista merkit on valittu, mitä muita mahdollisia merkkejä kuvaan olisi voitu ottaa (paradigma)? IKONOLOGINEN ANALYYSI • Mitkä ovat teoksen taustat? (Aikakausi, tekijä, kulttuuri, viitteet muihin teoksiin. ) • Miten teoksen aihe liittyy muihin teoksiin, yhteiskuntaan, kulttuuriin, historiaan? • Mitä teos kertoo meille em. asioista? KS. Kuvataide s. 202 -211