Kohti Stalinin vainoja Karjalan korenizatsijapolitiikan suomalaisen kauden suuri

Kohti Stalinin vainoja • Karjalan korenizatsija-politiikan ”suomalaisen kauden” suuri kertomus – yhteisestä “läntisestä” suomalais-karjalaisesta heimosta – sen Vienan Karjalassa sijaitsevasta alkukodista – suomalaisesta alkukielestä. • Toiseus muodostettiin karjalaisia alistaneesta venäläisestä tsaarinvallasta – Karjalaiset olivat lähes menettäneet venäläistämisen vuoksi kosketuksensa kansan alkujuuriinsa. • Suomalaisten tehtävä oli ”palauttaa karjalaiset tähän yhteiseen kansalliseen alkukotiin ja tilaan” – oikeutti Karjalan kielellisen ja kulttuurisen suomalaistamisen • Kertomuksen poliittinen merkitys oli – eron tekeminen Venäjään – Karjalan itsehallinnon perusteleminen Karjalan erilaisuuden ja omaleimaisuuden kautta • Suomalaisesta nationalismista tuli Karjalan itsehallinnon puolustamisen väline. Markku Kangaspuro

Venäläis-karjalainen kertomus • Suomalaisen kertomuksen kanssa törmäsi yhteen ns. venäläiskarjalainen opposition kertomus – ortodoksiset karjalaiset olivat lähempänä venäläisiä kuin suomalaisia – olivat aina asuneet satoja vuosia yhdessä venäläisten kanssa – Venäjä oli kulttuurikieli ja heidän kulttuuri- sekä kauppakontaktinsa olivat aina suuntautuneet venäläisiin kaupunkeihin – Karjalaiset olivat osa samaa “itäistä” kulttuuria kuin venäläisetkin. • Tämä tarina tuki niiden pyrkimyksiä, jotka kannattivat keskusvallan vahvempaa otetta Karjalasta. • Perusteli myös jonkun muun ratkaisun löytämistä karjalaisten kirjakielen ongelmaan kuin suomen kieli. – Sillä voitiin tukea sekä suomen kielestä eroavan karjalan kirjakielen luomista että venäjän omaksumista karjalaisten kulttuurikieleksi Markku Kangaspuro

Käänne • 1930 -luvulla kansallisten identiteettien moninaisuutta ryhdyttiin korvaamaan yhtenäisellä neuvostokansalaisen yläidentiteetillä • 1920 -luvun korenizatsija -politiikka vaihtui 1930 -luvun neuvostopatriotismiksi. • Neuvostopatriotismi merkitsi uusien symbolien ja kansakunnan menneisyyttä koskevien myyttien luomista. – venäjän kieli ja venäläinen kulttuuri – Moskovan ruhtinaskunnan ympärille rakentunutta Venäjää alettiin kuvata kolonialistisen imperiumin sijaan Neuvostoliiton edeltäjänä – ei merkinnyt muiden kansojen kulttuurien kieltämistä, vaan venäläisen kulttuurin ja sen kielen määrittelyä muita kehittyneemmäksi ja Neuvostoliittoa yhdistäväksi tekijäksi – Neuvostoliiton kansat asetettiin hierarkkiseen järjestykseen venäläisyyttä mittapuuna käyttäen Markku Kangaspuro

Keskus-periferia ristiriita • Neuvosto-Karjalan perustaminen kansalliseksi autonomiaksi oli osa prosessia, joka johti siihen, että Neuvostoliittoon syntyi rakenteellinen Moskovan ja kansallisten tasavaltojen institutionaalinen ristiriita • Kansallisissa tasavalloissa (N-Karjalassa) tämä ilmeni kansallisena vastakkainasetteluna: – keskusvallan vahvempaa otetta kannattaneet venäläismieliset – itsehallintoa puolustaneet kansallismieliset • Hallitsi tasavaltojen poliittista elämää aina 1930 -luvun alkuvuosiin asti • 1934 aloitettu nationalismin vastainen taistelu ja poliittisen vallan keskittäminen muuttivat tilanteen • Hallitsemisstrategiassa tapahtui siirtymä politiikan alalta keskusvallan sanelun ja voimapolitiikan tielle Markku Kangaspuro

Kehityksen ristiriidat • 1920 -luvun kansallisuuspolitiikka voimisti kansojen itsetuntoa • Kansallista autonomiaa ja keskusvallan voimista kannattavat kävivät kamppailua sekä tasavaltojen että keskusvallan sisällä • 1920 -luvun puolivälin jälkeen, kun teollistamisen kiihdyttämistä ja suunnitelmatalouteen siirtymistä valmistellut yleisliittolainen aluejakouudistus oli viety loppuun, kasvoivat paineet keskusvallan valtuuksien lisäämiseksi tasavaltojen kustannuksella. • Karjalassa käytiin jatkuvaa taistelua – taloudellisen itsehallinnon rajoista eli sen saamista poikkeuksellisista budjettioikeuksista, – suomen kielen asemasta – itsehallinnollisten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin. • Perustuslakia ei syntynyt koskaan. Keskusvallan (Moskova) ja itsehallinnon (kansalliset tasavallat) kannattajat eivät päässeet yksimielisyyteen autonomioiden aseman määrittelystä Markku Kangaspuro

Kulttuuripolitiikka • Samaan aikaan kun tasavaltojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa kavennettiin, niiden kansallinen kulttuuripolitiikka siirtyi kohti kukoistusvaihetta • Karjalassa tätä vuosien 1922 -28 jaksoa voidaan nimittää suomalaisen karjalaistamisen vaiheeksi – karjalaisten venäläistymisen pysäyttäminen ja heidän palauttamisensa yhteiseen suomalaiskansalliseen “alkutilaan” Markku Kangaspuro

Käänne • Vuodet 1928 -1933 Neuvostoliiton kehityksen vedenjakaja • Tasavalloille taloudellista liikkumatilaa antanut NEP-politiikka lakkautettiin ja itsenäinen talonpoikaisto tuhottiin • Koko maan talous valtiollistettiin ja päätösvalta siirrettiin paikallistasolta keskukselle Markku Kangaspuro

Etnistyvä sosiaalinen ristiriita • Taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lakkauttamisen jälkeen tasavaltojen oli mahdotonta jatkaa “kansalliset edut” huomioinutta reformipolitiikkaa • Keskuksen näkökulmasta kyse oli ollut paikallisen edun asettamista yleisliittolaisen edelle, paikallista nationalismia • Keskuksen ja periferian intressiristiriita kärjistyi ja sai sekä institutionaalisen että etnisen piirteen. • Pakkokollektivisoiminen oli suora hyökkäys väestön valtaenemmistöä talonpoikia ja vähemmistökansoja vastaan • Myös työläisten poliittisessa, oikeudellisessa ja taloudellisessa asemassa tapahtui merkittäviä heikennyksiä • Maa ajautui nälänhätään, miljoonia ihmisiä kuoli, karkotettiin ja vangittiin Markku Kangaspuro

• NEP-politiikan lakkauttamisella oli suuri vaikutus myös Karjalan kehitykseen. – Pakkoteollistaminen ja kulakkien likvidointi hävittivät suomalaisten punaisten edellisinä vuosina harjoittaman kansallisen sovinnon politiikan perustan – Asemastaan suistettujen talonpoikien - kansan enemmistön - menetetyn tuen tilalle ei saatu mitään uutta • Lukuunottamatta amerikansuomalaisten tuoma lyhytaikainen lisää • Yritys toteuttaa 5 -vuotissuunnitelmien epärealistisen suuret tuotantosuunnitelmat ja tuotantokustannusten alentaminen – kiristämällä työtahtia – työkuria – alentamalla palkkoja • Syntyi klassinen tuotantovoimia hallinneen ryhmän, tässä tapauksessa neuvostonomenklaturan ja työvoimaansa myyneen työväestön välinen ristiriita. Markku Kangaspuro

Kriisi ja voimapolitiikka • 1920 -luvulla harjoitettu kansallinen integraatiostrategia ajautui umpikujaan • Politiikan sektori kaventui ja hallitsemismenetelmät kovenivat – Nationalismin vastainen taistelu – Oppositioiden syrjäyttäminen – Kansallisten tasavaltojen johtajien syrjäyttäminen Markku Kangaspuro

Stalinismin synty • Euroopan poliittiset muutokset ja ensimmäisen 5 -vuotissuunnitelman päättyminen 1933 aloittivat vuoteen 1935 jatkuneen uuden vaiheen Neuvostoliitossa ja Karjalassa • Hitlerin valtaannousu ja kansallismielisen oikeistoradikalismin voimistuminen Euroopassa osoittivat nationalismin valtiota lujittavan voiman • Korenizatsija -politiikka oli tuottanut Moskovan näkökulmasta ei-toivotun tuloksen. Neuvostoliittoon oli syntynyt moninainen kirjo kansallisia identiteettejä, hallintokäytäntöjä ja kansallismielisiä johtajia. • Talouden rakenteiden yhdenmukaistamisen ja keskittämisen jälkeen oli aika yhdenmukaistaa politiikka ja hallinto. • Myös turvallisuusviranomaiset kiinnittivät kasvavassa määrin huomiota ulkoiseen turvallisuuteen ja rajaseutujen vähemmistökansojen muodostamaan potentiaaliseen turvallisuusriskiin – Kansallisuus- ja turvallisuuspolitiikka miellettiin yhä useammin vain saman asian eri puoliksi Markku Kangaspuro

Terrorin alku • Kirovin joulukuussa 1934 tapahtuneesta murhasta alkoi seuraava vaihe, jonka käynnistämä prosessi nosti NKVD: n uudella tavalla vahvaan asemaan. • Vaikka Zhdanov totesikin puoluetyöntekijöille keväällä 1935 pitämässään puheessa, että repressio ei ole pääasiallinen hallitsemismenetelmä, oli turvallisuuspoliisin rooli noussut aikaisempaa hallitsevampaan asemaan. • Suomea alettiin arvioida ulkoministeriössä ja puna-armeijassa potentiaalisena vihollismaana ja suomalaisia ja muita vähemmistökansoja ryhdyttiin pitämään mahdollisena viidentenä kolonnana tulevassa sodassa – Raja-alueiden massiiviset puhdistusoperaatiot – entisten ja mahdollisten puolueopposition jäsenten vangitsemiset • Stalinin hallinto teki harkiten päätöksen terrorin aloittaminen kesällä 1937. – oliko sen saama mittasuhde etukäteen harkittu ja tarkoituksenmukainen asetettujen tavoitteiden toteuttamisen kannalta? Markku Kangaspuro

Karjalan puhdistaminen 1935 -37 • Leningradin sotilaspiirin NKVD: n käynnisti keväällä 1935 operaation Karjalan jääkäripataljoonan suomalaisia komentajia vastaan. • Laajeni koskemaan myös muita suomalaisten johtamia organisaatioita päättyen Rovion ja Gyllingin syrjäyttämiseen syksyllä 1935. • Suomalaisten syksyllä 1935 tapahtunutta syrjäyttämistä seurasi vuoteen 1937 jatkunut kansallisuuspolitiikan vaihe, jota voidaan kutsua venäläiseksi karjalaistamiseksi Markku Kangaspuro

Karjalais-venäläinen identiteetti • Karjalan suomalaistaminen ja sen entinen johto tuomittiin • suomalaisesta nationalismista tehtiin neuvostopatriotismin vastakohta • Suomalais-karjalainen identiteetti korvattiin karjalaisvenäläisellä neuvostopatriotismilla • Tehtävistään erotettujen suomalaisten tilalle valittiin karjalaisia ja suomi korvattiin karjalan kielellä kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Karjalassa/Vienan Karjalassa Markku Kangaspuro

Stalinin vainot • Stalinin vainot, suuri terrori, Karjalassa suureksi vihaksi kutsutut kesän 1937 – 1938 joukkovangitsemiset • Leningradin puoluejohtaja Zhdanov: – ”jos rajalla asuneet vähemmistökansat suuntautuvat etnisiin kotimaihinsa, ne eivät tiedä sodan syttyessä, mikä niiden oikea isänmaa on” Markku Kangaspuro

Venäläistäminen • Heti terrorin käynnistymisen jälkeen tehtiin päätökset, joilla aloitettiin tammikuusta 1938 talvisodan syttymiseen 30. 11. 1939 jatkunut venäläistäminen – Suomen kielen käyttö kiellettiin – suomalainen kirjallisuus tuhottiin – ryhdyttiin luomaan kyrillisin kirjaimin kirjoitettua karjalan kieltä Markku Kangaspuro

Vainojen uhrimäärät Karjalassa • Karjalassa tuomittiin 1. 1. 1937 -10. 8. 1938 välisenä aikana 9536 ihmistä – eniten suomalaisia, 3189 henkeä (33, 4 %) – venäläisiä oli 2838 (29, 8 %) – karjalaisia 2820 (29, 6 %) • Teloitettujen osuus tuomituista oli 7945 henkeä - 83, 3 %. • Suomalaisten tuomioista 2/3 osaa tuli vakoilusta. – tämän mukaan noin 20 % koko Karjalan suomalaisesta väestöstä olisi ollut vakoilijoita • Karjalan puoluesihteeri Ivanovin 1938 Stalinille lähettämän kirjeen mukaan Karjalassa oli tuomittu siihen mennessä noin 7000 suomalaista. Jäljellä oli hänen mukaansa enää noin 4000 pääasiassa emigranttia ja loikkaria Markku Kangaspuro

Erikoiskolmikot • • NKVD: n Jezhovin 17. 9. 1938 antaman määräys “erikoiskolmikkoja” perustamisesta tarkastamaan keväällä ja kesällä 1938 vangittujen vähemmistökansojen edustajien tuomioita. Karjalaan NKVD: n erikoiskolmikko 20. 9 – – – • 2 kk aikana erikoiskolmikot tuomitsivat 1708 ihmistä teloitettavaksi. – • tasavallan NKVD: n johtaja Matuzenko, aluekomitean uusi vasta 33 -vuotias Leningradista lähetetty sihteeri Gennadi Kuprijanov syyttäjä Mihailovitsh. suurin osa suomalaisia. Vuosina 1937 -38 tuomituista 9536: sta – – – suomalaisia 4688 - 40 % karjalaisia oli 27 % venäläisiä 25 % • Noin neljäsosa kaikista Karjalassa vuonna 1934 asuneista suomalaisista tuomittiin oikeudessa. Vuosien 1937 -38 tuomioista 85 % oli kuolemantuomioita. • Näiden tilastojen valossa suomalaisia tuomittiin lähes kymmenen kertaa enemmän ja karjalaisia puolitoista kertaa enemmän kuin heidän osuutensa oli väestöstä. • Jos lähtökohdaksi otetaan puoluesihteeri Ivanovin raportoima 7000 tuomittua, nousee tuomittujen suomalaisten määrä vähintäänkin kolmasosaan heidän vuoden 1934 määrästään Markku Kangaspuro