Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat JussiPekka Hakkarainen Tietoasiantuntija 15 3

Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat Jussi-Pekka Hakkarainen Tietoasiantuntija 15. 3. 2021

Esitelmän aiheet ja tavoitteet 1) LUODAAN YLEISKUVA SIITÄ, MILLAISIA AINEISTOJA KANSALLISKIRJASTO TARJOAA JA MISTÄ NE LÖYTÄÄ 2) MITEN KANSALLISKIRJASTON TUOTTAMAA DATAA TULISI TARKASTELLA JA MILLAISILLA VÄLINEILLÄ PÄÄSEE ETEENPÄIN? § Kansalliskirjaston palvelut § Digitaaliset ihmistieteet ja Kansalliskirjasto § Verkkokokoelmat ja niiden käyttö § Avoin data ja avoimen datan palvelut

Kulttuuriaineistolain mukaiset tehtävät § Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillislaitoksista. § Vastaamme kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007) mainituista tehtävistä. Talletamme yhteistyössä julkaisualan toimijoiden kanssa kotimaisen julkaisutuotannon tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. § Kotimaiset julkaisutuotannon tallentaminen (painetut, äänitteet, elektroniset ja verkkojulkaisut) § Kotimaisen julkaisutuotannon dokumentointi – kansallisbibliografia

Tutkimuskirjastopalveluiden tehtävät § Tutkimuskirjallisuuden tarjonta (historia, kirjallisuustiede, filosofia, musiikin tutkimus ja Venäjän tutkimus) § Lähdeaineistojen tarjonta § Lukusalipalvelut ja tutkijapaikat § Digitaalisten sisältöjen ja datan tarjonta

Kirjastoverkon palvelut ja koordinointitehtävät § Kirjastojärjestelmä - KOHA § Asiakasliittymä Finna § Melinda – kuvailun työväline, kansallinen metatietovaranto § Kirjastokuvailun tuki, kuvailun standardit, tunnisteet § Elektronisen aineiston lisensiointi Fin. ELib § Avoimen tieteen ja julkaisemisen tuki, julkaisuarkistot

Kansalliskokoelma Uuno Kailas & Ola Forsberg, Aladdin, lampun prinssi (1928) Mikael Wexionius, De prudentia… (Turku, 1642) Missale Aboense (Lyypekki, 1488)

Slaavilainen kirjasto

Musiikkikirjasto ja Kansallinen Äänitearkisto

Arkisto § Yksittäisiä käsikirjoituksia § Henkilöarkistoja § Yhdistysten arkistoja (esim. osakunnat) § Temaattisia arkistoja ja erityisiä käsikirjoituksia § noin 3000 hyllymetriä § noin 30 000 kuvaa § noin 800 arkistonmuodostajaa § Pääpaino tutkijoiden ja säveltäjien arkistoissa § Vuosikartunta n. 30 hm (2018 n. 100 hm) § Jokainen arkisto pyritään järjestämään § Palveluosoite kk-ms@helsinki. fi Maiju Lassila: Liika viisas -käsikirjoitus

Käsikirjoitus- ja erikoiskokoelmat § A. E. Nordenskiöldin karttakokoelma § Radziwiłłin perheen kirjasto § Keskiaikaiset fragmentit § Keskiaikaiset kopiokirjat § Yksityisarkistot Taidehistorioitsija Johan Jakob Tikkasen (1857− 1930) arkistot Jean Sibeliuksen nuottikäsikirjoitukset Coll. 821 (1700 -luvun postilla, kopiokirja)

Käsikirjoitus- ja erikoiskokoelmat § Arabica § Armeniaca § Caucasica § Estonica § Georgica § Hebraica § Lettonica § Lithuanica § Persica § Russica § Turcica

Humanistinen kokoelma

Humanistinen kokoelma § Humanistisen kokoelman karttuva tiedekokoelma palvelee erityisesti humanistista tutkimusta ja kokoelma muodostuu humanististen alojen koti- ja ulkomaisesta kirjallisuudesta. § Pääaloja ovat historia, erityisesti antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun historia, ja taiteiden tutkimus, erityisesti kirjallisuus, kuvataide ja musiikki, ja filosofia. § Vanhimmilta osiltaan kokoelma on Suomen laajin monitieteinen ulkomaisen kirjallisuuden kokoelma. § Aineistopolitiikka: https: //www. doria. fi/handle/10024/180318

Kansalliskirjaston hakupalvelu § https: //kansalliskirjasto. finna. fi/

Asiakaspalvelut § Kansalliskirjasto on kaikille avoin kirjasto § Kansalliskirjastossa on varattavissa maksuttomia tutkijatiloja § Kaukolainapalvelut § Palveluosoite: kk-palvelu@helsinki. fi

Asiakaspalvelut

Yhteystiedot ja sosiaalinen media § Verkkosivuilla ajanmukaisin tieto: www. kansalliskirjasto. fi § Sosiaalisen median kanavamme ovat Facebook, Twitter ja Instagram. § Ks. myös Kansalliskirjaston vuosi 2021 verkosta § Sähköpostitse lisätietoja: kktutkijapalvelut@helsinki. fi

Selkärankaa strategiasta § Strategiset valinnat ohjaavat toimintaa ylätasolla: https: //www. kansalliskirjasto. fi/fi/tehtavat-ja-strategia § Toiminnan kulmakivinä: avoimuus, uudistuminen ja sivistys § Strategiaa toteutetaan neljän päälinjan kautta § I Kulttuuriperintö yhteiseksi hyväksi § II Kansalliskirjasto tiedeyhteisön ytimessä § III Kansalliskirjasto sivistyksen ja oppimisen voimavarana § IV Verkostoyhteistyön kautta vahvaksi osaamiskeskukseksi

Selkärankaa strategiasta § Kansalliskirjastostrategiassa 2021– 2030 kirjasto asettaa tavoitteekseen digitoida laajoja yhtenäisiä aineistokokonaisuuksia sekä tukea avointa tiedettä ja digitaalisten ihmistieteiden työmenetelmien ja työkalujen kehittämistä. § Kirjaston tuottamaa dataa hallitaan FAIR-periaatteiden mukaisesti ja käyttäjiä ohjeistetaan datan vastuulliseen käyttöön. § Avoimilla digitaalisilla palveluillaan kirjasto haluaa luoda edellytyksiä uudistaa opetusta, oppimista ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistaa kulttuuriaineistojen käyttöä ja niiden merkitystä.

II Kansalliskirjasto tiedeyhteisön ytimessä § Edistämme tutkijoiden mahdollisuutta julkaista avoimesti kotimaisissa ja ulkomaisissa julkaisukanavissa ja tehostamme tutkimusjulkaisujen pitkäaikaissäilytystä. § Rakennamme pitkäjänteisesti monikielisiä ja monialaisia kokoelmia tutkimuksen tueksi. § Kehitämme aineistopalveluitammetukemaan digitaalisten ihmistieteiden työmenetelmiä ja tutkijoiden työkalujen avointa jakamista. § Osallistumme kirjaston toimialaa tukeviin tutkimushankkeisiin. § Edistämme avointa tiedettä kotimaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa noudattaen periaatetta“tutkimustuotokset ovat niin avoimia kuin mahdollista, niin suljettuja kuin välttämätöntä”.

Digitaaliset ihmistieteet ja Kansalliskirjasto § Strategiset valinnat ohjaavat toimintaa ylätasolla. Työtä tehdään konkreettisesti erilaisten yhteisesti sovittujen politiikkaohjelmien puitteissa ja aikataulutetaan toimenpidesuunnitelmissa (20212024). § Aineistopolitiikka § Avoin Kansalliskirjasto –politiikka § Digitointiohjelma § Digitaalisten ihmistieteiden politiikka § Kootusti verkkosivuilla: https: //www. kansalliskirjasto. fi/fi/kirjaston-politiikat#digitalhumanities--politiikka

Digitaalisten ihmistieteiden politiikka § Digitaalisilla ihmistieteillä tarkoitetaan 1. laskennallisten metodien hyödyntämistä humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa sekä 2. digitaalisuuden ja digitaalisen kulttuurin tutkimusta. § Kansalliskirjaston kontekstissa digitaaliset ihmistieteet tarkoittaa tutkimukseen soveltuvien aineistojen, asiantuntijapalveluiden, infrastruktuurien kehittämistä ja tarjoamista yhteistyössä tiedeyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa.

Digitaalisten ihmistieteiden politiikka § DH-politiikan jalkauttamista Kansalliskirjaston omaan toimintaan toimenpidesuunnitelman kautta. § Politiikassa mainittuja tavoitteita: § Avataan tekijänoikeuksien alaisia ja tekijänoikeuksista vapaita digitoituja teksti - ja datamassoja konelukuisessa muodossa. § Tarvittaessa hankitaan ulkopuolisten tuottamaa dataa tutkimusaineistoksi. § Tarjotaan / avataan rajapintoja ja testataan niitä yhteistyössä tutkijoiden kanssa (Finna, Digi, Doria, metatietovarannot). § Avataan verkkoarkisto ja muut e-vapaakappaleet soveltuvasti tutkijakäyttöön. § Edistetään verkkoaineistojen keräämistä, arkistointia ja tutkimuskäyttöä koskevaa julkista keskustelua.

Digitaalisten ihmistieteiden politiikka § DH-politiikan jalkauttamista Kansalliskirjaston omaan toimintaan toimenpidesuunnitelman kautta. § Politiikassa mainittuja tavoitteita: § Avataan tekijänoikeuksien alaisia ja tekijänoikeuksista vapaita digitoituja teksti - ja datamassoja konelukuisessa muodossa. § Tarvittaessa hankitaan ulkopuolisten tuottamaa dataa tutkimusaineistoksi. § DIGITOINTI ja LISENSOINTI § Tarjotaan / avataan rajapintoja ja testataan niitä yhteistyössä tutkijoiden kanssa (Finna, Digi, Doria, metatietovarannot). § AVOIMEN DATAN PALVELUT § Avataan verkkoarkisto ja muut e-vapaakappaleet soveltuvasti tutkijakäyttöön. § Edistetään verkkoaineistojen keräämistä, arkistointia ja tutkimuskäyttöä koskevaa julkista keskustelua.

Digitointi ja lisensointi § Kansalliskirjasto digitoi vuodessa noin 2 miljoonaa sivua. § Perusrahoituksella digitoidaan ensi sijaisesti sanoma- ja aikakausilehtiä § Sopimuskumppanuuksien kautta isojakin projekteja. § Täydentävällä rahoituksella muita kokonaisuuksia. § Digitointiohjelma julkaistu vuosille 2021 -2024: https: //www. kansalliskirjasto. fi/fi/uutiset/kansalliskirjastondigitointiohjelma-2021 -2024 -ja-aineistopolitiikka-julkaistu

Digitointi ja lisensointi § Aineisto avoimessa verkkokäytössä aina vuoteen 1939 saakka. § Edellyttää osittain sopimista / lisensointia Kopioston kanssa § Tutkain 2020 -2022 § Digitoitu aineisto vuosilta 1940 -2017 käytettävissä 15 korkeakoululle. § Edellyttää sopimista / lisensointia Kopioston kanssa. § Edellyttää käyttölupalomakkeen täyttämistä verkkopalvelussa. § Sopimalla avatut lehtiaineistot § Esim. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisut ja ruotsinkieliset sanomalehdet https: //www. kansalliskirjasto. fi/fi/uutiset/kaikki-suomessajulkaistut-ruotsinkieliset-sanomalehdet-digitoidaan-vuoteen-2024 -mennessa § Edellyttää sopimista / lisensointia Kopioston kanssa. § Uusin aineisto vuodesta 2018 lähtien käytettävissä vain vapaakappaletyöasemilla.

Digitointi ja kokoelmat § Digitoinnilla pyritään tuottamaan mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia. Otosmaisuudesta pyritään eroon. § Esimerkki 1) Ruotsin ajan Fennica (1488 -1809/1827) § Ei ole digitoitu aikanaan systemaattisesti > kokoelmaan jäänyt isoja aukkoja § Jatkettu nyt signumeittain eteenpäin § Tavoitteena digitointi alkuperäisestä > noin 20% aineistosta digitoitava muualta kuin omista kokoelmista. § Esimerkki 2) Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston väitöskirjat (1828 -1917) § Metadata tarkastettu, kaikki nimekkeet digitoitu, oma kokoelma Digissä: § https: //www. kansalliskirjasto. fi/fi/uutiset/keisarillisen-aleksanteri-yliopiston-vaitoskirjat -ja-stipendiaattiteesit-vuosilta-1828 -1917

Analogisesta digitaaliseksi DIGITAALISET LÄHTEET Artikkelit Kuvat RAKENTEELLISTAMINEN Rakenteellinen metadata KOHTI SISÄLTÖJEN HAETTAVUUTTA Standardit & OAI-PMH yhteensopivat METS SIP paketit METS, ALTO JÄLKIKÄSITTELY Hallinnollinen/tekninen metadata MIX/PREMIS alkuperä, käsittely, tekniset piirteet JPEG 2000, TIF (täyslaatuiset kuvat) SKANNAUS Kuvaileva metadata MARC 21/MODS tekijä, julkaisija, vuosi LUETTELOINTI Sanomalehdet Aikakauslehdet Kirjat Pienpainatteet Pergamentit Kartat LÄHDEAINEISTOINA: Nuotit FYYSISET KOKOELMAT Audio METS EXPORT paketit sisältävät: ALTO XML (sis. OCR-tekstin) PDF (esittely) Kahden tietueen malli JPEG (peukalokuvat ja käyttökuvat) METSXML (koko rakenne) MARCXML (sisällönkuvailu)

Analogisesta digitaaliseksi

Analogisesta digitaaliseksi

Analogisesta digitaaliseksi

Analogisesta digitaaliseksi

Analogisesta digitaaliseksi

Analogisesta digitaaliseksi

Avoimen datan palvelut § Kansalliskirjaston itse tuottamaa dataa ja metadataa voivat kaikki hyödyntää vapaasti. § Tarjoamme lukuisia tietovarantoja ja rajapintoja jotka on julkaistu avoimena datana CC 0 -lisenssillä. § Lisätiedot aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista on koottu Datakatalogiin. § http: //data. nationallibrary. fi/

Avoimen datan palvelut § Fennica on julkaistu avoimena datana CC 0 -lisenssillä, joka antaa mahdollisuuden sen vapaaseen hyödyntämiseen esimerkiksi sovelluksissa ja datan visualisoinneissa.

Avoimen datan palvelut § Finto on keskitetty ontologiaja sanastopalvelu. § Finto tarjoaa paitsi yleissanastoja myös monia erikoisalojen sanastoja ja ontologioita. § Finto on vapaasti kaikkien käytettävissä ja selailtavissa. § http: //finto. fi/fi/

Avoimen datan palvelut § Annif on automaattisen sisällönkuvailun ja luokittelun työkalu. § http: //annif. org/

Avoimen datan palvelut § Kansalliskirjaston käyttämät rajapinnat, eli APIt listattuna Datakatalogissa: https: //www. kiwi. fi/display/Datacatalog/APIs § Joillekin palveluille on räätälöity omia rajapintapalveluita: § Finnan API: https: //api. finna. fi/ § Finton API: https: //api. finto. fi/ § Annifin API: https: //api. annif. org/

Miksi nämä ovat tärkeitä? § Odotetaan, että digitoiduilla aineistoilla on valtavat vaikutukset sekä yhteiskunnalle että tutkimukselle, mutta kukaan ei tiedä mikä se vaikutus on ja kuinka arvokas se on. § Simon Tannerin mukaan numerot eivät ole ensinkään kovin tärkeitä, vaan mahdollisuuksien luominen: Kun digitaalisia aineistoja ja niiden rikastamiseen tarkoitettuja välineitä käytetään, käynnistyy myös prosessi, jossa eri yhteisöjen ulottuville syntyy aikaisempaa laajempia mahdollisuuksia.

www. kansalliskirjasto. fi Jussi-Pekka Hakkarainen Tietoasiantuntija kk-tutkijapalvelut@helsinki. fi