Ihminen haluaa olla rakastettu sen puuttuessa ihailtu sen

”Ihminen haluaa olla rakastettu sen puuttuessa ihailtu sen puuttuessa pelätty sen puuttuessa ylenkatsottu ja inhottu. Sielu jäätyy tyhjiössä ja haluaa olla kontaktissa mihin hintaan hyvänsä. ” Hjalmar Söderberg

”Ihminen on olemukseltaan sosiaalinen olento, jonka oleminen ei ole vain hänessä itsessään, vaan hänen tavassaan olla suhteessa ympärillä oleviin ihmisiin ja asioihin. ” Olavi Moilanen

Ryhmän kaksi tehtävää • päätehtävän (perustehtävän) toteuttaminen, työryhmätoiminta - tietoinen tehtävä • ryhmän jäsenten hyvinvoinnista, turvallisuudesta huolehtiminen - suurelta osin tiedostamaton • ryhmissä aina läsnä jännite työryhmätasoisen työskentelyn ja näkymättömän tunnetason dynamiikan välillä

Varhaisesta vuorovaikutuksesta • kehityksen kaksi pääprosessia: riippuvuuden ja kiinnittymisen kehittyminen, toisaalta omaksi itseksi eriytyminen eli persoonallisuuden eheytyminen • psyykkinen kehitys käynnistyy ja etenee vuorovaikutussuhteissa syntyneiden kokemusten kautta, kehitys ei missään vaiheessa pysähdy vaan jatkuu koko elämän (Melanie Klein: objektisuhdeteoria eli suhteessa olon teoria) • kaikki yhdessä koettu varastoituu ja mahdollistaa niiden kokemisen myöhemmin uudelleen

• suhteessa olo tilanteet ja eri tapahtumat eivät ole sisäistyneet muistiin sellaisina kuin ne objektiivisesti olivat, vaan sellaisina kuin subjekti ne koki • yksilön eri ikäkausien minuuksilla voi olla erilaiset käsitykset tapahtuneesta • tunteet, kokemukset ja toiminnot tallentuvat ns. proseduraalisiin muistoihin • ne saattavat aktivoitua ja transferoitua nykyiseen vuorovaikutustilanteeseen • uudet aistimukset ja kokemukset muokkaavat vanhaa ja vanhat vaikuttavat siihen, miten uudet koetaan ja sisäistetään

• riittävän hyvien aikuissuhteiden lisäksi lapsi tarvitsee vertaissuhteita • myös sisarussuhteet ovat hyvin merkityksellisiä • oman tarvitsevuuden ja riippuvuuden tunnistaminen luo mahdollisuuden yhteistyöhön, haluun ja kykyyn huomioida toisia • psyykkinen tarvitsevuus liittyy identiteetin kehitykseen • oma minuus/identiteetti löydettävä kustakin vuorovaikutustilanteesta erikseen: • mikä minussa on pysyvää, arvot • missä suhteessa olen samanlainen kuin muut • missä suhteessa olen erilainen kuin muut • samastuminen, yhteenkuuluvuus- erottautuminen, yksilöllisyys

Varhaiset suojautumiskeinot (Defenssit) • vauva joutuu herkästi omien tunnemyrskyjensä valtaan ja oppii pian pelkäämään ahdistustaan • paniikkitilat rikkovat lapsen turvallisen kokemuksen olemassaolon jatkuvuudesta ja voivat aiheuttaa minuuden menettämisen kauhun • vauva suojautuu automaattisesti tunnetulviaan ja ahdistuksiaan vastaan käyttämällä varhaisia defenssejä (mm. lohkomista, kieltämistä, introjektiota, projektiota)

• syntyy vuorovaikutusilmiö projektiivinen identifikaatio (M. Klein) • se on tiedostamaton viestintämuoto, jonka avulla viestitetään ja vastaanotetaan symboloimattomia mielen tunne- ja fantasiasisältöjä • tapahtuu kaikissa vuorovaikutussuhteissa • erittäin keskeinen nonverbaalissa viestinnässä • perustana aivojen peilisolujärjestelmä: tehtävänä matkia ja kopioida toisen tekemisiä ja tuntemuksia

• ihminen pyrkii vapautumaan joistakin tunteistaan sijoittamalla ne toiseen ja yrittää sitten käsitellä häntä sen mukaisesti • hän, johon tunteet sijoitetaan, alkaa kokea olevansa roolissa, johon hänet sijoitetuissa mielikuvissa on laitettu • koska projektiiviset identifikaatiot ovat pääsääntöisesti sanattomia, niistä tulee tietoiseksi omien vastatunteiden kautta

• voi olla ulkoistavaa eli sijoittavaa - vääristynyt: sinä olet minä - terve: sinä olet minun kaltaiseni tässä asiassa • voi olla sisäistävää eli hankkivaa - vääristynyt: minä olen sinä - terve: minä olen sinun kaltaisesi tässä asiassa • • • on tärkeä osa ryhmässä tapahtuvaa vuorovaikutusta rooli-imu: esim. syntipukki, ulkopuolelle jätetty, johtaja valenssi

Container - Contained • aktiivinen mentaalinen toiminto, joka edellyttää kykyä virittäytyä toisen elämys- ja kokemusmaailmaan projektiivisen identifikaation kautta • kyky kannatella ja ymmärtää toisen tunteita • kyky sanallistaa niitä • liittyy kykyyn oppia • vuorovaikutussuhde • edellyttää rohkeutta ja eheyttä kohdata emotionaalinen kipu • container-kykyyn vaikuttaa oma vointi, aikaisemmat kokemukset, tunteiden sekoittuminen, epävarmuus, mahdollisuudet tulla itse kuulluksi, kannatelluksi ja ymmärretyksi

SUURRYHMÄDYNAMIIKASTA • pienryhmät > 15, keskisuuret > 30, suuret ryhmät vähintään 30 osallistujaa • samat ilmiöt tulevat näkyviin yksilössä, pienryhmässä, suurryhmässä • ”sisäinen maailma” ja ”ulkoinen todellisuus”, pyrkimys rajojen ylläpitämiseen • vuorovaikutussuhteiden määrä valtava • mahdollisuus testata realiteetteja vähäinen • kontrollin ja ajattelukyvyn menettämisen tunteita, pelkoa ja kauhua omien rajojen menettämisestä

• riippuvuuden tunteita ryhmän johtajaan tai ryhmään • irrallisuus korostuu, varhaisten defenssien käyttöä • halu etsiä tuttuutta, liittoutua kasvaa • ryhmässä inhimilliset sekä rakentavat että tuhoavat perusilmiöt nousevat esille • suurryhmä pyrkii polarisoitumaan • tehtävään keskittyminen vaikeampaa • yksilöllisyys uhka, pyritään kaiken tasoittamiseen • positiivisena voima luovuus

Työyhteisökartta (Hurme, Kyrönseppä) päätehtävä johtajuus rakenteet tunteet

Päätehtävä • varsinainen päätehtävä vs. sekundääri päätehtävä • luonteeltaan enemmänkin kysymys kuin vastaus • löytö joka tulisi tehdä aina uudelleen Rakenteet • tehtävänä auttaa käsittelemään yhteisön tunnemaailmaa jotta päätehtävä voisi toteutua Johtajuus • päätehtävään pyrkivän toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen (jatkuvuus) • sisäisen yhteistyön integrointi • päätöksenteko • rajafunktioista huolehtiminen (läheisyyden ja etäisyyden säätely) Tunteet • aina läsnä • niiltä suojautumiseksi tarvitaan puolustusmekanismeja (Lönnqvist)