Chakravorty Krulce Heterogenous demand order of resource extraction

  • Slides: 15
Download presentation
Chakravorty & Krulce. Heterogenous demand order of resource extraction Econometrica 62, 1445 -1452 www.

Chakravorty & Krulce. Heterogenous demand order of resource extraction Econometrica 62, 1445 -1452 www. jstor. org

Aiempaa tutkimusta • Herfindahl (1967), Solow & Wan (1976) ja Lewis (1982): tehokkainta louhia

Aiempaa tutkimusta • Herfindahl (1967), Solow & Wan (1976) ja Lewis (1982): tehokkainta louhia ensin ne esiintymät, missä louhintakustannukset pienimmät • Sekä osittaistasapaino että yleisen tasapainon malleissa

Tämän mallin eroja aiempiin • öljy ja kivihiili resursseina, kivihiilen louhinta kalliimpaa • Sähköntuotannossa

Tämän mallin eroja aiempiin • öljy ja kivihiili resursseina, kivihiilen louhinta kalliimpaa • Sähköntuotannossa ei laatueroa resurssien välillä • Liikenteessä merkittävä laatuero

Tuloksia • Vaihe I: Öljyä käytetään molempiin tarkoituksiin • Vaihe II: Öljy liikenteeseen, kivihiili

Tuloksia • Vaihe I: Öljyä käytetään molempiin tarkoituksiin • Vaihe II: Öljy liikenteeseen, kivihiili sähköntuotantoon. Tässä vaiheessa kalliimpaa hiiltä käytetään • Vaihe III: Öljy loppunut, kivihiiltä käytetään molempiin

Intuitio • Öljyllä suhteellinen etu liikenteessä, siksi sitä kannattaa säästää liikenteen tarpeisiin • Tässä

Intuitio • Öljyllä suhteellinen etu liikenteessä, siksi sitä kannattaa säästää liikenteen tarpeisiin • Tässä mallissa nimenomaan erilaiset kysynnät ajavat tuloksia

Malli max st

Malli max st

Kuvio

Kuvio

Täydellisempi malli • Chakravorty, Krulce & Roumasset (2005). Specialization and non-renewable resources: Ricardo meets

Täydellisempi malli • Chakravorty, Krulce & Roumasset (2005). Specialization and non-renewable resources: Ricardo meets Ricardo. Journal of Economic Dynamics & Control 29, 1517 -1545

Perustuloksia • Resurssien allokointi eri käyttömuotoihin suhteellisen edun mukaan (kustannusten erotus suhteessa muihin pienempi)

Perustuloksia • Resurssien allokointi eri käyttömuotoihin suhteellisen edun mukaan (kustannusten erotus suhteessa muihin pienempi) • Louhimisjärjestys absoluuttisen edun mukaan (kustannus pienempi) • m X n malli, eli m resurssia, n kysyntää

Taustaa • Luonnonvarataloustieteen tultava lähemmäs todellisuutta, Hotellingin perusmallin testaaminen ei kovin järkevää, kun kuitenkin

Taustaa • Luonnonvarataloustieteen tultava lähemmäs todellisuutta, Hotellingin perusmallin testaaminen ei kovin järkevää, kun kuitenkin tärkeitä resursseja paljon kuten myös käyttökohteita •

Vertailu 1994 paperiin • 2 X 2 malli, jossa toisella resurssilla absoluuttinen etu molemmilla

Vertailu 1994 paperiin • 2 X 2 malli, jossa toisella resurssilla absoluuttinen etu molemmilla markkinoilla • Lisäksi resurssien laatu voi vaihdella

Tuloksia • Jos jollain resurssilla absoluuttinen etu muihin nähden ja sitä on tarpeeksi runsaasti,

Tuloksia • Jos jollain resurssilla absoluuttinen etu muihin nähden ja sitä on tarpeeksi runsaasti, vain sitä käytetään ensimmäisessä vaiheessa • Jos kullakin resurssilla absoluuttinen etu jollain markkinoilla, niin tällöin kaikkia resursseja käytetään aina • Vain inferiorisia resursseja louhitaan viimeisessä vaiheessa

Seurauksia tuloksista • Absoluuttinen etu johtaa dynaamiseen erikoistumiseen • Suhteellinen etu johtaa sektorien väliseen

Seurauksia tuloksista • Absoluuttinen etu johtaa dynaamiseen erikoistumiseen • Suhteellinen etu johtaa sektorien väliseen erikoistumiseen

Verotus • perus Hotelling pienempi louhinta • 2 -sektorin mallissa Hiilivero johtaa öljynkulutuksen kasvuun

Verotus • perus Hotelling pienempi louhinta • 2 -sektorin mallissa Hiilivero johtaa öljynkulutuksen kasvuun • bensiiniverotus voi johtaa siihen että resurssien käyttö vaihtuu, ts. öljyä kulutetaan energiaan, hiiltä liikenteeseen

Hinnan dynamiikasta • perus Hotelling hinnat kasvavat diskonttokoron vauhtia • 2 -sektorin mallissa hinnat

Hinnan dynamiikasta • perus Hotelling hinnat kasvavat diskonttokoron vauhtia • 2 -sektorin mallissa hinnat lähenevät toisiaan yli ajan