1 ELMNKATSOMUKSEN RAKENTUMINEN IDENTITEETTI JA ELMN MIELEKKYYS 2

1 ELÄMÄNKATSOMUKSEN RAKENTUMINEN, IDENTITEETTI JA ELÄMÄN MIELEKKYYS

2 Elämänkatsomus ja identiteetti • Itse kunkin elämänkatsomus on osa henkilökohtaista identiteettiä eli mm. sitä ▫ ▫ ▫ ▫ mitä itse on millainen on toinen miten pysyy itsenä vaikka muuttuukin jatkuvasti, miten ymmärtää itseään ja toisia miten hahmottaa ja arvottaa asioita miten jäsentää elämän mielekkyyttä

3 Elämänkatsomustieto ja identiteetti • Elämänkatsomustiedossa käsitellään identiteetin kannalta tärkeitä kysymyksiä • Kuka minä olen? ▫ Mitä haluan ja miksi? ▫ Ketkä ihmiset ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? ▫ Mitä arvostan ja miksi? ▫ Mitä ihailen, pelkään, inhoan? ▫ Mitä toivon? Mitä odotan? ▫ Mihin luotan ja mihin turvaan?

4 Elämänkatsomustieto ja identiteetti • Peruskoulun ja lukion OPS: n perusteissa on runsaasti identiteettiä koskevia aihepiirejä. • Aiheet ja niiden käsittelytavat seuraavat identiteetin rakentumista ikävaiheittain. • Lukiossa erityisesti 1. kurssi käsittelee identiteetin kysymyksiä, mutta identiteettiä koskevat kysymykset sitovat eri aihepiirejä yhteen ja muodostavat erityisen katsomuksellisen näkökulman.

5 Et ja identiteetin vahvistaminen • Elämänkatsomustiedon kurssien sisältöjen ja työtapojen tulisi vahvistaa oppilaissa sellaisia rakenteita, joiden varassa he kokevat mielekkyyttä. • Kursseilla puetaan sanoiksi tottumuksia, käytäntöjä, kulttuurin rakenteita, katsomuksellisia sisältöjä, jotka askarruttavat oppilaita. • Kursseilla käsitellään ajatuksellisia kokonaisuuksia, jotka auttavat oppilaita jäsentämään maailmaa ja elämää.

6 Et: n kurssit lukiossa 1. Hyvä elämä: kurssin tavoitteet liittyvät elämän hallintaan, kykyihin arvioida toiminnan perusteita, ottaa vastuuta, sitoutua moraalisiin arvostuksiin jne. 2. Maailmankuva: kurssin tavoitteet koskevat valmiuksia hahmottaa ja jäsentää yleensä ja omakohtaisesti maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteitä. 3. Yksilö ja yhteisö: kurssin tavoitteet koskevat kykyjä hahmottaa erilaisia sosiaalisia suhteita, yhteiskunnan instituutioita, poliittista järjestelmää ja omia osallistumismahdollisuuksia.

7 ET: n kurssit lukiossa 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti: kurssin tavoitteet koskevat valmiuksia hahmottaa kulttuurin ilmiöitä, erilaisia katsomuksellisia kulttuureita, suomalaista kulttuuriperintöä, oman identiteetin kulttuurisia puolia. 5. Maailman selittäminen katsomusperinteestä: kurssin tavoitteet liittyvät erilaisten elämänkatsomusten luonteen ja perusteiden ymmärtämiseen sekä oman katsomuksen selventämiseen.

8 Identiteetti, samuus ja minuus • • • Olioidentiteetti - samuus (idem) Persoonien identiteetti - minuus (ipse) Numeerinen identiteetti: mikä tai kuka olen Laadullinen identiteetti: millainen olen Ajallinen identiteetti: miten tulen minuksi ja miten pysyn minuna vaikka muutun • Narratiivinen identiteetti: miten ylläpidän jatkuvaa kokemusta itsestä, toisista ja maailmasta

9 Minuuden rakentumisesta • Itse kukin kasvaa itsekseen suhteissa toisiin ja toisten varassa tietyn asetelman puitteissa. • Minuutta erillisenä toisesta ei alun perin ole, vaan se syntyy varhaisessa vuorovaikutuksessa. Minuus on kehityksellinen saavutus. • Persoonallisuushäiriöt (esim. vaikea narsismi) ovat pysähtymiä eriytyneen ja yksilöllisen minän kehityksessä. • Minuus on kehittyvää suhdetta toiseen (objektiin) itsessä ja toisissa ihmisissä. • Minuuden rakentuminen jatkuu aikuisikään saakka.

10 Minuuden rakentumisesta • Minuuden rakentumisessa läheiset ja tunnevaltaiset suhteet ovat aluksi hallitsevia. Vähitellen lapsen ja nuoren lapsen elämänpiiri laajenee. • Lähisuhteiden rinnalle tulee muita ihmissuhteita ja itsesuhteita, jotka liittyvät erilaisiin rooleihin ja elämänalueisiin. • Murrosiässä varhaiset tunnevaltaiset suhteet eletään uudelleen ja tehtävänä on itsenäistyä niistä siten, että kykenee uusiin rakkaussuhteisiin sekä erilaisiin sosiaalisiin rooleihin.

11 Minuuden ulottuvuuksia • Minuus muodostuu yksilöllisistä tavoista kokea asioita, itseä ja toisia merkityksellisinä. • Minuus on dynaaminen, haluamiseen ja tyydytyksen tavoitteluun ja tyydytyksen näyttämöiden hahmottamiseen kuuluva rakenne. • Minuus on sekä ajatuksellinen ja tiedollinen että affektiivinen ja emotionaalinen rakenne. Persoonallisuus ja luonne kuuluvat minuuteen. • Minuuden tärkeitä ulottuvuuksia ovat mm. ruumiillisuus ja seksuaalisuus, ihmissuhteet ja sosiaaliset roolit, kulttuuriset merkitykset, moraalisuus.

12 Minuus ja sosiaaliset suhteet • Voidaan erottaa useita ihmissuhteiden ja vastaavien itsesuhteiden tyyppejä: ▫ A. Tunnesuhteet vanhempiin, sisaruksiin, sukulaisiin, kavereihin, ystäviin, rakastettuun. Nämä muodostavat minuuden ytimen. ▫ B. Harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvät kaveruussuhteet. Näissä haetaan hyväksyntää ja opitaan hyväksymään itseä ja toisia.

13 Minuus ja sosiaaliset suhteet ▫ C. Kouluun, opiskeluun, työhön ja erilaisiin suorituksiin liittyvät ihmissuhteet. Näissä itse kukin oppii arvostamaan toisia ja itseä osaajana. ▫ D. Oikeudelliseen ja poliittiseen järjestelmään liittyviä suhteissa, joissa itse kukin oppii tunnistamaan itsensä ja toiset oikeushenkilöinä ja kansalaisina. ▫ E. Moraaliin ja etiikkaan liittyviä ihmissuhteita, joissa itse kukin oppii hahmottamaan toisia ja itseä yhdenveroisena moraalisena persoonana.

14 Minuus ja sosiaaliset suhteet ▫ F. Elämän suuriin merkitys- ja tarkoituskysymyksiin liittyviä ihmissuhteita, joissa itse kukin oppii hahmottamaan itseä ja toisia ainutkertaisina yksilöinä. • Elämänkatsomustiedossa ihmissuhteita, niihin kuuluvia käytäntöjä, instituutioita jne. tarkastellaan minuuden rakentumisen kannalta. • Läpäisevä näkökulma on suhde itseen ja sen kehittyminen.

15 Elämänkatsomustieto ja elämän mielekkyys • Elämänkatsomus ja elämän mielekkyyden kokemus liittyvät läheisesti toisiinsa. • Mielekkyys on henkilökohtainen asia, joka ei voi opettaa, mutta kylläkin tukea ja edistää. • Lapsuuden tausta, yksilöllinen kehitysvaihe, esikuvat ja ihanteet ovat keskeisiä mielekkyyden kannalta. • Opettajan tulisi olla herkkä oppilaiden tavoille kokea elämää, itseä ja toisia.

16 Et: n ja uskonnon erilaisuudesta • Kotien katsomus ei ole käytännössä mahdollinen opetuksen perustana, koska uskontokuntiin kuulumattomuus ei ole katsomus (ei oman uskonnon/katsomuksen opetusta). • Epäsymmetria oman uskonnon opetukseen, jossa usein argumentoidaan, että opetus ei ole mahdollista, jos ei lähdetä omasta traditiosta • ET: n suhteellisen väljä katsomuksellinen kehys on (sekulaari) humanismi.

17 Miten ET: ssa käsitellään elämän mielekkyyttä? • Elämänkatsomustiedon humanistinen lähtökohta on, että elämälle voi löytää merkityksen ja tarkoituksen tästä elämästä. • Mielekkyys rakentuu yksilöllisistä ja yhteisöllisistä kokemuksista ja tunteista, niiden jäsentämisestä kokonaisuuksiksi, juonellisiksi kertomuksiksi. • Kokemus, että toteuttaa ja kehittää itseään osallistumalla tärkeisiin asioihin, on elämän mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden keskeinen ehto.

18 Humanismi ja elämän mielekkyys • Ei-uskova käsittelee mielessään samoja perimmäisiä mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden kokemuksia kuin uskovakin, osallistuu taiteen ja kulttuurin muihin kertomuksiin jne. • Syvällisyys, henkisyys, luottavaisuus, totuudellisuus, autenttisuus eivät ole yksinomaan uskovien omaisuutta – ei-uskovan mielestä asia on itse asiassa pikemminkin päinvastoin. • Ei-uskova voi pitää uskonnollista uskoa irrationaalisena, mutta myös hänelle itselleen elämä voi olla arvoitus, salaisuus, jopa mysteeri.

19 Et ja elämän mielekkyyden lähteet • Elämänkatsomustiedossa tulisi avoimesti ja totuudellisesti pohtia elämän mielekkyyden perimmäisiä lähteitä ja haasteita: ▫ ▫ ▫ ▫ tarkoitusta ja tarkoituksettomuutta hyvyyttä ja pahuutta välttämättömyyttä ja sattumaa välttämättömyyttä ja vapautta elämää ja kuolemaa äärellisyyttä ja äärettömyyttä arvoja ja arvottomuutta optimismia ja pessimismiä

20 Et ja elämän mielekkyyden lähteet • Elämän kokeminen mielekkääksi perustuu läheisiin ihmissuhteisiin, itseen ja toisiin kohdistuvaan luottamukseen, mielenrauhaan, tyytyväisyyteen… • Elämä on mielekästä kun kokee saavansa ja antavansa rakkautta, arvostusta ja kunnioitusta. Pohja rakentuu lapsuudessa ja täydentyy myöhemmin- tai sitten ei. • Elämän mielekkyys edellyttää myös kykyjä hahmottaa yhteistä todellisuutta ja siihen sisältyviä merkityksiä ja arvostuksia.

21 Et ja erilaiset katsomukselliset sisällöt • Kirjallisilla ja muilla kulttuurin kertomuksilla on tärkeä asema etenkin ala-asteen opetuksessa. • Myös Raamatun ja muiden uskontojen kertomuksia voidaan pohtia, mutta elämänkatsomustiedossa ne nähdään ihmisten laatimina kertomuksina muiden joukossa. • Yhteisiä kertomuksia omaksumalla ja sisäistämällä itse kukin rakentaa omaa narratiivista identiteettiään. • Aluksi kertomukset ovat konkreettisempia, myöhemmin abstraktimpia ja ajatuksellisempia.

22 Et: n arvolähtökohtia • Elämänkatsomustieto on lähtökohdiltaan sekulaari ja humanistinen • Elämänkatsomustieto antiikista, renessanssista ja valistuksesta periytyvälle optimistiselle käsitykselle ihmisen kyvyistä ja mahdollisuuksista. • Keskeisiä arvoja ovat ▫ yksilöllinen vapaus sekä negatiivisessa että positiivisessa (eli autonomian) merkityksessä

23 Et: n arvolähtökohtia ▫ ▫ ▫ ihmisoikeuksien ja tasa-arvoisuuden korostaminen tietämisen ja uuden tiedon hankinnan korostaminen sellaisten nautintojen vaaliminen, jotka eivät vahingoita toisia kulttuurin ja taiteen arvon korostaminen monikulttuurisuuden korostaminen

24 Opettajan haasteita ▫ Tärkeää on, että opettaja panee itsensä ja oman elämänkatsomuksensa likoon. ▫ Uskova opettaja ei elämänkatsomustiedossa voi opettaa kristinuskon pohjalta, mutta hän ei voi myöskään täysin salata omaa katsomustaan. ▫ Olennaista on tukea oppilaiden yksilöllisen identiteetin ja elämänkatsomuksen rakentumista antamalla sen kehitykselle aineksia, tilaa ja haasteita.