YHTEIS KASVATUS Yhteiskasvatuksen erilaisia periaatteellisia muotoja Menetelm menettelytapa

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen erilaisia periaatteellisia muotoja Menetelmä, menettelytapa, ohjelma: Prosessi, jonka puitteissa tietty tavoite pyritään saavuttamaan määräajassa Ongelmanratkaisukeino: Yhteisön jäsenten tukeminen tietyn ongelman tunnistamisessa ja sen ratkaisemisessa Voimavarojen ja resurssien tunnistaminen: Tietoisuuden lisääminen yhteisössä piilevistä voimavaroista Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Yksilön kehityksen tukeminen: Yhteisön kehittäminen siinä toimivien yksilöiden avulla

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen kolme ulottuvuutta pitkittäinen: oppiminen, oppimisaktiviteetit ja kasvatus elämänpituinen prosessi – kehdosta hautaan poikittainen: oppiminen ja kasvatus elämän keskiössä, elämän eri alueita yhdistävänä linkkinä (työ, perhe, vapaa-aika, ihmistenvälinen kanssakäyminen, kulttuuri, politiikka y. m. ) kontekstuaalinen: ollakseen relevanttia kas- vatuksen tulee kytkeytyä osallistujien sosiokulttuuriseen kontekstiin (osallistuijen tarpeet ja elämän olosuhteet) Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Mark K. Smith 1997

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatukseen vaikea löytää yksiselitteistä ja yhteneväistä näkemystä. Yhteisökasvatuksen puitteissa esiintyy monia erilaisia käytäntötöjä ja lisäksi käytännön toiminta ja retoriikka kulkevat vain harvoin käsi kädessä. Yhteisökasvatuksessa käsitellään monia eriasioita ja ongelmia sekä pyritään moniin erilaisiin tavoitteisiin. Seuraavat piirteet tunnistettavissa useissa yhteisökasvatuksen toteuttamismuodoista: 1. Yhteisöllisyyden aikaansaaminen ja vahvistaminen on on toiminnan sosiaalinen ideaali 2. Yhteisö muodostaa sen ihanteellisen sosiaalisen toi minnan yksikön, jonka puitteissa yksilöt voivat par haalla mahdollisella tavalla osallistua päätöksentekoon 3. Yhteisökasvatukseen liittyvä aktiivinen osallistuminen tekee siitä aikuiskoulutusta mielekkäämmän ja relevan timman vaihtoehdon Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen 4. Yhteisökasvatuksessa osallistumiskynnys on matala ja näin ollen se edistää tasa-arvoa paremmin kuin aikuis koulutus psalo@abo. fi Lawson, K. H. 1998

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen eri muotoja Vapaa yhteisökasvatus Liberal models of community adult education Vapauttava yhteisökasvatus Liberating models of community adult education a) Olemassa olevan aikuiskoulutuksen laajentaminen ja kohdentaminen Adult education of the community b) Yhteisön tarpeisiin perustuva yhteisökasvatus ja siihen liittyvä paikallistason toiminta Adult education for the community Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi c) Yhteisön aktiiviseen toimintaan ja sosiaaliseen muutokseen tähtäävä yhteisökasvatus Adult education in the community Brookfield 1983

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen eri muotoja Vapaa yhteisökasvatus lähtökohtana yksilön vapaus, mahdollisuus, halu ja kyky toimia tilanteen muuttamiseksi ja parantamiseksi yhteisö orgaaniseen harmoniaan perustuva kokonaisuus aikuiskoulutus hyvinvointipalvelua – antaa välineet vaikuttaa omaan tilanteeseensa sosiaalisen muutoksen välineet annettuina yhteisön ulkopuolelta – ei konfliktia !! Vapauttava yhteisökasvatus yhteisön vaikutusmahdollisuudet ja toiminta sosiaalisten ja valtarakenteiden määrittämää – eriarvoisuus, epäoikeudenmukaisuus sosiaaliseen muutokseen tähtäävää poliittista toimintaa Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi aikuiskasvatuksen kompensoiva tehtävä – yhteisöille välineitä vaikuttaa omaan tilanteeseensa aikuiskasvatus oleellinen osa yhteisön kehitykseen ja muutokseen tähtäävää yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa Brookfield 1983

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen eri toteuttamismuotoja a) Olemassa olevan aikuiskoulutuksen laajentaminen ja kohdentaminen koulutusinstituutiossa vallitseva normatiivinen käsitys tavoitteet ja sisällöt määritellään yhteisön ulkopuolella koulutustoiminnan muotoja pyritään sopeuttamaan yhteisössä vallitseviin lähtökohtiin ja tarpeisiin b) Yhteisön tarpeisiin perustuva yhteisökasvatus ja siihen liittyvä paikallistason toiminta lähtökohtana yhteisössä suoritettu tarveanalyysi Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi koulutustoiminta pääosin institutionaalista koulutustoiminnan tavoitteena aktivoida yhteisö toimimaan kokonaisuutena koulutustoiminnan tehtävänä on luoda resursseja ja mahdol lisuuksia yhteisön oppimisella ja toiminnalle koulutus kytkeytyy muuhun viranomaistoimintaan

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen eri toteuttamismuotoja c) Yhteisön aktiiviseen toimintaan ja sosiaaliseen muutokseen tähtäävä yhteisökasvatus lähtökohtana yhteisö ja paikallistason ongelmat vallitseva tilanne ja olemassa oleva kulttuuri tärkein oppimisresurssi - yhteiset informaalit, arkipäiväiset ja spon taanit oppimiskokemukset aikuiskasvattajat resurssihenkilöinä – toiminta määritellään ja ohjataan yhteisön sisältä tavoitteena on luoda olemassa oleville instituutioille vaihtoehtoisia rakenteita ja toimintamuotoja, joiden avulla pystyttäisiin vastaamaan paikallisiin tarpeisiin sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia koskevan tietoisuu den lisääminen pyrkimys vaikuttaa paikallistasolla yhteisön toimintaa määrittäviin yhteiskunnallisiin tekijöihin Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen orientoituminen ja suhde vallitsevaan järjestelmään (arvoihin, kulttuuriin jne. ) (Nordhaugia 1986 mukaillen) Suhde olemassaolevaan järjestelmään Muuttava Kollektiivisesti suuntautunut Ylläpitävä Yhteisökasvatus Vapauttava Vapaa (c) (b) (a) Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Yksilöllisesti suuntautunut Aikuiskoulutus

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen käytännön merkitys yhteisön toiminnan kehittämiselle • Yhteisökasvatus voi olla harrastuksellista ja tarjota tietyn yhteisön jäsenille mahdollisuuden mielekkääseen ja hyödylliseen vapaa-ajan käyttöön. • Yhteisökasvatuksen avulla voidaan pyrkiä koordinoimaan ja kohdentamaan paikallista koulutustarjontaa ja madaltamaan etenkin opiskeluun tottumattomien osallistumiskynnystä. • Yhteisökasvatus voi tarjota yhteisön jäsenille epävirallisen foorumin, jossa he voivat kohdata toisia yhteisön jäseniä ja keskustella henkilökohtaisista, sosiaalisista ja moraalisista ongelmistaan. • Aikuiskasvatuksellisten menetelmien (m. m. tiedostava, reflektiivinen ja emansipatorinen oppiminen) avulla voidaan lisätä yhteisön jäsenten tietoisuutta yhteisössä ja sen ulkopuolella vallitsevista kulttuurisista ja sosiaalisista rakenteista, sekä kehittää heidän kykyään näiden rakenteiden kriittiseen tarkasteluun. Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi • Yhteisön jäsenten mahdollisuuksia yhteistyöhön, yhteiseen päätöksentekoon, vastuun jakamiseen ja muutokseen tähtäävään toimintaan voidaan edesauttaa erilaisten koulutuksellisten sisältöjen, toimintamuotojen ja työtapojen avulla. Lovett (1982, 52 -53) ja Williams ja Robins (1980)

YHTEISÖ KASVATUS Käytännössä yhteisökasvatusprojektin toteutus voidaan usein jakaa kolmeen vaiheeseen: 1. Tutkimus- ja selvitysvaihe; jonka aikana tutustutaan ihmisiin ja heidän ongelmiinsa osallistumalla niihin toimintoihin, jossa yhteisön jäsenet ovat eri tavoin osallisina. Tämän vaiheen aikana otetaan myös yhteys niihin viranomaisiin ja organisaatioihin, jotka jo ovat kanssakäymisissä yhteisön ja sen jäsenten kanssa. 2. Kokeilu- ja arviointivaihe; jonka aikana kokeillaan ja arvioidaan niitä toimintamalleja ja koulutuksellisia ratkaisuja, joihin tutkimusten ja selvitysten perusteella päädytty. 3. Vakautusvaihe; toimintaa, oppimistilaisuuksia ja koulutusta järjestetään niiden toimintamallien mukaan, jotka edellisissä vaiheissa on todettu toimiviksi. Vakautusvaihe edellyttää kuitenkin luodun verkoston, yhteistyön ja toimintamuotojen jatkuvaa kriittistä tarkastelua muuttuvien olosuhteiden pohjalta. Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Esim. Educational Priority Area -projekti 1970 -luvun alun Liverpoolissa Lovett 1982

YHTEISÖ KASVATUS Esimerkkejä yhteisökasvatuksen toteuttamistavoista A. Koulu yhteisössä B. Yhdyskuntatyö C. Yhteisötelevisio/-radio D. Yhteisöteatteri E. Hakeva toiminta Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja A YHTEISÖ KASVATUS Koulu yhteisössä (community school/college) - USA, Iso-Britannia 1920 - ja 1930 -luvuilla - koulun ovien avaaminen kaikille lähiyhteisön asukkaille iltaisin ja viikonloppuisin - koulussa olevien fyysisten resurssien hyödyntäminen (voimistelusalit, askartelutilat) - erilaisten kurssien ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen - toimintatilat paikallisille organisaatioille ja yhteisöille - kohtaamispaikka eri ryhmille ja ikäpolville - kirjasto - Yhteisö/asukasneuvosto, -komitea (yhteisön tarpeiden määrittely, toimenpiteiden ja projektien käynnistäminen) Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi lähiympäristön huomioiminen ja hyödyntäminen resurssina kouluopetuksessa (koulukohtaiset opetussuunnitelmat), projektityöskentely ajankohtaisten teemojen ja haasteiden pohjalta, opettajat ja oppilaat ulos koulusta yhteisöön Brookfield 1983

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja A Koulu yhteisössä (community school/college) Yhteisökasvatuksen toiminnallinen määritelmä: - paikallisten koulujen ja yhteisön välinen kumppanuus - yhteisön tarpeiden tunnistaminen - olemassa olevien voimavarojen hyödyntäminen - koulutusta/kasvatusta koskevan päätöksenteon demokratisoiminen - oppimisen tunnistaminen elinikäiseksi prosessiksi Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi - olemassa olevien palvelujen kokonaisvaltainen hyödyntäminen Community education: An Action Handbook 1979 (Brookfield 1983, 76)

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja A Koulu yhteisössä (community school/college) Tanskalaiset päiväkorkeakoulut (daghöjskoler) - kaupungissa, lähiössä toimiva internaatiton kansanopisto - työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen, sosiaalisten jän nitteiden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen - tarjota työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneille mahdollisuus aktiiviseen ja merkitykselliseen elämään - toiminnan lähtökohtana arkeen tietyssä elämäntilanteessa (työttömyys) ja elinympäristössä liittyvät ongelmat/tarpeet eristäytyminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tukiverkostojen puute Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi - toiminnassa pyritään luomaan mahdollisuus tarkastella omia kokemuksia ja tilannetta yhdessä muiden kanssa ja suhteessa laajempiin, yhteiskunnallisiin rakenteisiin - sisältöinä sosiaaliset/yhteiskunnalliset teemat, kulttuuri harrastukset, käden taidot (3 -5 kk) Pedersen 1987, Roth 1995

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja B YHTEISÖ KASVATUS Yhdyskuntatyö (community work) Lähtökohdat - pyritään huomioimaan ympäristön vaikutus ihmisen kaikinpuoliseen hyvinvointiin, sosiaaliseen kanssa käymiseen, turvallisuuden tunteeseen sekä oppimis- ja kehityskykyyn - yhdyskunnalla ihmisen elinympäristönä sekä alueel lisena, sosiaalisena ja toiminnallisena yksikkönä on niin yksilöille kuin heidän muodostamilleen ryhmille taloudellisista realiteeteista riippumatonta käyttöarvoa Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Tavoite - pyritään aktivoimaan tietyn yhdyskunnan jäsenten omia resursseja ja omaehtoista toimintaa yhdyskunnan kehit tämiseksi sekä mukauttamaan yhdyskunnan rajaamaa järjestelmää ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavaksi. Yhdyskunta ymmärretään sosiaalisena yksikkönä, jolla on paikallista, sosiaalista, sivistyksellistä ja taloudellista yhtenäisyyttä

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja B Yhdyskuntatyö (community work) Keskeisiä sisältötekijöitä: - tietoisuuden lisääminen - yhteistoiminta - toimintaedellytysten luominen - tarpeitten välittäminen suunnitteluun ja päätöksentekoon - väestön resurssien aktivointi - kollektiivisen toiminnan edistäminen - sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen - vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Keskeiset periaatteet tiedostaminen + mobilisointi + osallistuminen + konfliktien hyväksikäyttö + luovuus = emansipatorinen oppiminen !! Koskinen 1980

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja B YHTEISÖ KASVATUS Käytännön yhdyskuntatyö Tavoite kehittää tiettyä yhdyskuntaa ulkoisilta puitteiltaan ja sosiaalisilta vuorovaikutusrakenteiltaan sellaiseksi, että yhdyskunnan jäsenten elämälaatu ja viihtyvyys paranee ja yhdyskunnan kyky toimia yksikkönä kehittyy. Toiminnan lähtökohta yhdyskunnan asukkaat ovat omien ongelmiensa parhaita Yhdyskuntatyötä kolmella eri tasolla/lohkolla Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi 1. Naapuruustyö: yhdyskunnan jäsenten välisten vuorovaikutusverkostojen ja keskinäisen yhteistyön parantaminen ja kehittäminen 2. Yhdyskunnan organisointi: yhdyskunnan toimintaan kytkeytyvien organisaatioiden ja viranomaisten toiminnan koordinointi ja yhteistyön kehittäminen 3. Suunnitteluun vaikuttaminen: yhdyskunnan jäsenten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen suh- teessa paikallisiin päättäjiin ja viranomaisiin. Koskinen 1980

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja B YHTEISÖ KASVATUS Yhteisön/yhdyskunnan tutkiminen 1 Yhteisön toiminnan merkityksen ja tarkoituksen ymmärtäminen Demokraattisen osallistumisen ja osallisuuden edistäminen Yhteisön rakenteen, toiminnan ja arvojen selvittäminen Rakenne: virallinen/epävirallinen viranomaistahot ja palvelut/”luokkarakenne” tuttavuus- ja ystävyyssuhteet, epäviralliset ryhmät; toiminta ja vaikutus Toiminta: Miten päätöksiä tehdään ja niiden pohjalta toimitaan perheissä, naapurustoissa, harrastustoiminnassa, viranomaistahoilla Arvot ja asenteet: Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Mille perusperiaatteilla toiminta yhteisössä pohjautuu ? Mitkä ovat yhteisöä koossapitävät ja sitä hajottavat periaatteet ja arvot Minkälaisia arvoja ja asenteita erilaiset toimintamuodot välittävät ? Missä ja miten arvoristiriidat ilmenevät ?

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja B YHTEISÖ KASVATUS Yhteisön/yhdyskunnan tutkiminen 2 Tutkimuskohteet Paikalliset organisaatiot ja viranomaistahot: Miten ja missä toimivat ? Miten toiminta ja merkitys ymmärretään ? Paikallishistoria: Olemassa olevan tilanteen hahmottaminen ja ymmärtäminen. Minkälainen kehityskaari ? Millaisia muutoksia ja murroksia ? Mistä syystä ? Ajankohtaiset teemat ja ongelmat: Mistä puhutaan ? Mistä ollaan samaa mieltä ja eri mieltä ? Mikä jakaa tai pitää yllä yhteisöllisyyttä ? Mitkä ovat ne syvärakenteet joille yhteisymmärrys tai erilaisuus perustuu ? Sosiaalinen muutos: Mitkä toiminnot ja rakenteet ovat muutoksessa? Miten muutosta selitetään ? Paikalliset palvelut: Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Työvoiman rakenne, elinkeinoelämä, koulutus- ja terveyspalvelut, vapaa-ajanvietto mahdollisuudet, kulttuurielämä, tiedotusvälineet jne. Miten toimivat ja miten hyödynnetään ? Connel, W. F. , Hoban, C. A. & Koopman, C. M. 1978. Studying the local community. Education in action.

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja B YHTEISÖ KASVATUS Kaupunginosan kehittämistutkimus Päämäärä: Aktivoida asukkaat parantamaan omaa elinympäristöään ja elinolosuhteitaan > Kehittämistyöstä kiinnostuneiden asukkaiden etsiminen (potentiaalisten henkisten resurssien kokoaminen) > Alueen ympäristöresurssien ja kehittämisen edellytysten kartoittaminen > Tärkeimpien ongelmien, kehittämisen esteiden ja potentiaa listen ratkaisujen kartoittaminen yhdessä asukkaiden kanssa > Selvittää asukkaiden asenteita ja ajatuksia koskien aktiivista osallistumista, alueen kehittämistä > Alueella toimivien asukkaiden ja järjestöjen tukeminen ja neu vominen > Tuloksista ja ratkaisuista tiedottaminen (viranomaiset, asukkaat) Kasvu-/oppimisnäkökulma Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi yhteistoimintaan kasvaminen + asenteiden muuttaminen + omaa ympäristöä käsittelevien kysymysten opiskelu yhdessä muiden kanssa + sisäinen tiedon välitys Hautamäki, Laaksonen & Virtanen 1980

YHTEISÖ KASVATUS Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja C Yhteisötelevisio/-radio (internet) - Televisio ja radio (media) arkielämän keskiössä (vaikutus kokemus- ja elämismaailmaan, maailmankuvaan) - Sisällöt usein vieraantuneet arkielämästä (monikansalliset konseptit, saippuaoopperat/docusoapit) - Ohjelmien sisältönä paikalliset ongelmat ja haasteet (arkielämän pienet ja suuret haasteet, ilot ja surut, ongelmat) - Ohjelmien tuottajina paikalliset intressiryhmät/yhteisöt (viranomaiset, järjestöt, koululaiset, ammattiryhmien edustajat jne. ) - Ohjelmien dialoginen tai interaktiivinen luonne (moniäänisyys, mahdollisuus oman äänen esiin tuomiseen, paneelikeskustelut, gallupit, mielipide-/purnausohjelmat) - Paikallisen kulttuuritoiminnan ja –persoonien esittely Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi tavoitteina tietoisuuden lisääntyminen, osallistumis-/ vaikuttamiskynnysten madaltuminen, uusien, paikallisten sisältöjä tuominen arkipäivän kanssakäymiseen Harris 1997

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja D YHTEISÖ KASVATUS Yhteisöteatteri (community/educational theatre) - yhteisiä kokemuksia, arvoja ja intressejä voidaan jakaa, pohtia ja työstää teatterin/taiteen keinojen avulla - aiheet arkielämästä ja ympäröivästä todellisuudesta - katsojat osallistuvat, eläytyvät, vaikuttavat tarinan tai juonen kulkuun fiktiivisessä (toisen) roolissa arkkityyppi - kollektiiviset muistot, jaetut kokemukset, visiot - olemassa olevan tilanteen ja siihen liittyvien arvojen, asenteiden ja uskomusten tutkiminen /tiedostaminen - pyrkimys toiminnalliseen, kokemukselliseen, elämyk selliseen ja keholliseen oppimiseen - tiedon levittäminen Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo. fi Rainio 1996

Yhteisökasvatuksen toteuttamistapoja E YHTEISÖ KASVATUS Hakeva/herättävä toiminta (outreach work) - niiden ihmisten tavoittaminen, jotka eivät hakeudu oma- ehtoiseen aikuiskoulutukseen oveen koputtaminen, kapakassa samaan pöytään istuminen uteliaisuuteen tai olemassa oleviin intresseihin turvautuminen, - perinteisistä institutionaalisista lähtökohdista, periaatteis- ta, toimintamuodoista, rooleista ja auktoriteeteista irtau tuminen - kasvatustoiminta toissijaista – ensisijaisena päämääränä ihmisten tavoittaminen, kontaktin luominen, kuuntelemi nen, ymmärtäminen - kasvatustoiminnassa lähdettävä liikkeelle täysin ihmisten ja tilanteen ehdoilla ilman kauaskantoisia, yleviä tavoitteita Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen - jokaisesta yhteisöstä löytyy muutama keskeinen henkilö, joka tuntee useimmat, joka pitää yhteyttä muihin, joka organisoi johon luotetaan, jota kuunnellaan … psalo@abo. fi