Vanhemmuuden antoisa pesti mit lapsi tarvitsee hyvn kasvuun

Vanhemmuuden antoisa pesti - mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto

Kasvattajan tehtävä • Auttaa lasta tunteiden säätelyssä • ”Mentalisoida” lapsen ajatuksia, tunteita ja pyrkimyksiä • Hyvä kasvattaja ei tiedä asioita etukäteen lapsen puolesta vaan menee ”ongelle” • Jotkut asiat kuuluvat välttämättä vanhemmille • Monissa asioissa voi tehdä parhaansa • Sitten on niitä asioita, joille ei voi mitään…

Varhainen vuorovaikutus • Reflektio, mentalisointi empatiakyky • Turvallinen kiintymyssuhde perustuu oikeaan tietoon ja oikeaan tunteeseen • Turvallinen kiintymyssuhde on ”elämän valttikortti” • Varhainen vuorovaikutus on yhteydessä keskushermoston kehitykseen

Vastasyntynyt vauva • Kuulee hyvin; kuuloaisti toimii jo kohdussa • Näkee lähelle hyvin, kauas huonosti • Haistaa ja maistaa; erottaa jo muutaman päivän iässä oman äidin maidon • On alusta asti aktiivisesti suuntautunut toisiin ihmisiin • Rakentaa strategioita, jotka suojaavat vaaroilta

Vastasyntyneen keskushermosto • Syntyessä aivot painavat alle puoli kiloa • Vuoden ikäisen lapsen aivot painavat jo kilon • Keskushermosto kehittyy huimaavaa vauhtia: synapseja syntyy ja häviää tuhansia sekunnissa • Riittävän hyvä vuorovaikutus on keskushermoston häiriöttömän kehityksen edellytys

Millaista on riittävän hyvä vuorovaikutus? • Sensitiivistä lapselta tuleville viesteille • Tukee lasta löytämään sopivan arjen rytmin: uni/valve; nälkä/kylläisyys jne. • Tasoittaa normaalielämään kuuluvia stressihuippuja kyllin nopeasti • Heijastaa lapseen päin myönteisiä – jopa hurmaantuneita – tunnelmia • Virittäytyy lapsen tarpeisiin

Leikin ja luovuuden merkitys • Leikin siemen on olemassa lapsessa, mutta se on • • herätettävä vuorovaikutuksessa Kaikki alkaa ns. siirtymäobjektista, joka avaa symbolien maailman Leikin, luovuuden ja taiteen maailmassa mikään ei koskaan kuole eikä mene rikki Rikas ja monipuolinen mielikuvamaailma on tehokas väkivaltaisen käytöksen este Taide on aivojen ”megavitamiini” ja tekee elämästä elämisen arvoista

Vuorovaikutus ja aivot • Sanallinen, tietoinen ja sarjallinen tiedonkäsittely • • • tapahtuu vasemmassa aivopuoliskossa Tiedostamaton, ei-kielellinen ja emotionaalinen tiedonkäsittely tapahtuu pääosin oikeassa aivopuoliskossa Vauvan ja hoivaajan oikeat aivopuoliskot ”keskustelevat” keskenään Ns. orbitofrontaalinen aivokuori (keskushermoston ”toimitusjohtaja”) kehittyy vuorovaikutuksessa

Orbito-frontaalinen aivokuori

Leikki-ikä • Äitiriippuvuudesta irtautuminen • Uhma, valtataistelu, ambivalenssi miten rajat asetetaan, kuka on pomo • Sukupuoli-identiteetin kehitys: miten tukea tytön feminiinisyyttä ja pojan maskuliinisuutta ja välttää samalla stereotypioita

Kahdenkeskisyys vs. kolmenkeskisyys Nykyisin korostetaan äärimmäistä individualismia, jolle sitoutuminen on vierasta Ns. ydinperhe sen hyvässä muodossa tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea naisen ja miehen epäseksuaalista rakkautta Lapsi joutuu sietämään pienuuden ja ulkopuolisuuden tunteita suhteessaan vanhempien väliseen liittoon Yksinhuoltajavanhemman lapsen hyvälle kehitykselle vanhemman ”triadinen kyky” on tärkeää, so. kyky nähdä lapsi kolmiossa

Oidipaali-ikä • Vanhempien parisuhteen erikoislaatu valkenee lapselle: syntyy sukupolvien välinen raja, ”rajojen raja” • Perheromanssi • Luovuuden, satujen, roolileikkien aikaa (lapsi ”teleskopoi tulevaisuuden nykyhetkeen”)

Latenssi-ikä (ikävuodet 7 -12) • Koti on turvallinen perusta, josta käsin lapsi tutkii maailmaa • Samaa sukupuolta oleva vanhempi ja muut aikuiset ovat erikoisasemassa • Toverisuhteista tulee entistä tärkeämpiä • Lapsi alkaa harrastaa vakavissaan • Nykyajan riskit: netti ja väkivaltaiset pelit

Keskilapsuus • Isä on idealisoitu, hän tietää ja osaa (”meidän isä on vahvempi kuin teidän isä”) • Hyvä isä tukee lapsen oppimista ja harrastuksia • Poika ”tankkaa” hyvän isän miehisyyttä ja samastuu isään; tyttö samastuu hyvän isän visioon, rohkaisuun ja luovuuteen • Isän puuttuessa isoisästä, enosta, harrastuksen ohjaajasta, mieskaverista, tukiperheen isästä ym. voi olla suurta hyötyä

Peleistä, netistä ja pornostakin • Yhä useamman alakoululaisen (varsinkin pojan) elämä • • • pyörii pelien ja netin ympärillä On olemassa kiistaton riippuvuuden syntymisen riski Suuri osa pikkupojista pelaa K 18 -pelejä Monet osaavat mennä sivustoille ”incognito” niin että sivuhistoriaan ei jää jälkiä Osa netin aineistosta on lapsille traumaattista Vanhemmat palkitsevat ja rankaisevat pelien avulla On suositeltavaa pitää taukoja pelaamisessa – yhteistyö koulun kanssa auttaa!

Väkivaltaiset pelit ovat haitallisia • Pelien sisältö on usein väkivaltainen • Monet alaikäiset lapset (pojat) pelaavat K-18 pelejä, • • joissa asetutaan rikollisen asemaan ja mm. surmataan poliiseja Tutkimuksessa ei ole voitu eettisistä syistä altistaa alaikäisiä hyvin väkivaltaisille peleille joita he kuitenkin pelaavat arjessa Pelkkä pelaamiseen käytetty aika ei ole paras mahdollinen kriteeri, sillä mieli askartelee pelimaailmassa väliaikoinakin

Mitä tutkimukset sanovat? • Löydökset eivät ole aivan yksiselitteisiä • Anderson ym. 136 tutkimuksen meta-analyysi jossa • • 130. 000 lasta ja nuorta (Psychological Bulletin 2010) Väkivaltaisten pelien pelaaminen on yhteydessä väkivaltaiseen käytökseen, turtumiseen ja empatiakyvyn heikkouteen Fysiologinen vireystila kohoaa verenpaine nousee, unen laatu kärsii, makeannälkää Arkiliikunta vähenee, fyysinen kunto rapistuu Mitä kaikkea voisikaan tehdä peleihin kuluneena aikana?

Riippuvuuden merkit (Jensen 2015) • • • Suurin osa vapaa-ajasta kuluu netissä Nuori on koulussa unelias ja saattaa nukahdella Ei pysy aikataulussa ja arvosanat huononevat Pelaa mieluummin kuin tapaa kavereita Harrastukset jäävät Ärtyy ellei pääse nettiin/pelaamaan Valehtelee pelaamisesta ja siihen käytetystä ajasta Unettomuutta, päänsärkyä, niska- ja selkäsärkyjä Hygienian laiminlyöminen

Nuoruusikä • Säännöistä ja sanelupolitiikasta neuvotteluun ja sopimuksiin • Aikuisten tuki, välittäminen ja rajat ovat edelleen tärkeitä • Ylilyöntien jarruttaminen, jotta nuori säästyisi kolhuilta

Nuoruusiän psyykkinen tehtävä • Nuoruusiän tehtävät: integroida siihenastinen psyykkinen kehitys muuttuneeseen ruumiiseen ja kuohuvaan seksuaalisuuteen • Irtautua kodin riippuvuussuhteista • Tehtävä ei juuri koskaan suju kitkatta, mutta jos se osoittautuu ylivoimaiseksi, kehityslinja murtuu (”developmental breakdown”) psyykkinen oireilu

Kun kaikki on ”sairaan noloa” • Nuori on samanlaisessa tilanteessa kuin • • • uhmaikäinen eli hän ailahtelee kahden kehitysvaiheen välillä Varhaisnuori ei enää tyydy vanhemmilta saatuun palautteeseen vaan sitä on saatava ikätovereilta Tästä seuraa suuri haavoittuvuus kaikelle arvostelulle paine olla samanlainen kuin toiset, harrastaa muiden hyväksymiä asioita, käyttää samanlaisia vaatteita kuin toisetkin Nuori häpeää vanhempiaan, perheen autoa, kotia, vanhempien ammatteja ym. koska on itse kaikesta niin epävarma

Varhaisnuoren haavoittuvuus • Varhaisnuori on kaikesta epävarma, mutta ennen kaikkea • • • seksuaalisesta kehityksestään Hän seuraa ikätovereita, mittailee ja vertailee Iho, paino, pituus, luomet, näppylät, pahanhajuinen hengitys, jalkahiki kiusaavat Pojat kantavat huolta kehittymättömistä genitaaleista, ahtaasta esinahkasta, erektiossa vinosta peniksestä Tytöt kantavat huolta erisuuruisista rinnoista, liian pienistä tai suurista rinnoista, takamuksesta, ”läskeistä” Kun kehitys etenee eikä mitään dramaattista takapakkia tule, nuori rauhoittuu ja huomion keskipiste siirtyy vähitellen ”oman navan” ympäriltä kauemmaksi

Vanhemmuuden kriisi? • Lapsemme elävät eri kulttuurissa kuin me itse omassa lapsuudessamme • Kasvukeskuksiin muutto verkostot hajoavat ja perheet ovat yksin • Perheet hajoavat ja isät katoavat • Kasvatuskulttuurin muutos liian kireästä liian sallivaksi

Mitä kaikkea ”tunnehäiriöinen” voisi tarkoittaa? • Tärkeää ymmärtää, että valtaosa lapsen ongelmalliseksi koetusta käyttäytymisestä on yritystä sopeutua • Mitä vaikeammissa oloissa lapsi elää, sitä vähemmän hänellä on liikkumavaraa • Lapsi joutuu turvautumaan sellaisiin sopeutumiskeinoihin, jotka auttavat lähiympäristössä, mutta aiheuttavat muualla ristiriitoja ja hankaluuksia

Esimerkki: kiintymyssuhde • Kyse on eräänlaisista vuorovaikutuksen • • työskentelymalleista, jotka lapsi omaksuu jo 1. ikävuotensa aikana ja työstää niitä lopun ikänsä Malli rakentuu sen mukaan, miten hoivaaja käyttäytyy: milloin hän tulee vauvan lähelle, milloin taas loittonee Vauva oppii suosimaan käyttäytymistä, joka tuo äidin lähelle ja estämään käytöstä, joka vie äidin pois hänen luotaan

Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet I • Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi elää • ennakoitavassa maailmassa ja voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa tarvitsematta pelätä hylätyksi tulemista tai muuta rangaistusta Välttelevä k-suhde syntyy, kun lapsi rakentaa vuorovaikutusstrategiansa kognition varaan ja estää voimakkaiden tunteiden ilmaisemista riskeinä mm. liiallinen toisten ehdoilla toimiminen, alavireisyys, itsetunto-ongelmat, psykosomaattiset oireet

Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet II • Turvallisesti kiintyneellä lapsella – nuorella – • • • aikuisella – on hyvä ”tunneäly” eli hän osaa käyttää ihmissuhteissaan sekä älyä että tunnetta Turvallinen k. on tutkimusten mukaan hyödyksi oppimisessa; oppiminen edellyttää turvallisuuden kokemusta Turvaton lapsi keskittyy varmistamaan selustaa eikä energiaa riitä muuhun Tästä syystä traumatisoituneella ja kaltoin kohdellulla lapsella on ”oppimisvaikeuksia”

Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet III • Ristiriitainen k-suhde syntyy, kun hoivaaja on • ailahteleva ja epäjohdonmukainen lapsi kokee, että ei pysy aikuisen mielessä manipuloi, käyttäytyy tunnepitoisesti käytösongelmia, raivokohtauksia, uhmaa jne. Ns. organisoitumaton k-suhde syntyy oloissa, joissa hoivaaja on joko pelokas tai pelottava tai vuorotellen kumpaakin yhteys moniin mielenterveyden häiriöihin (persoonallisuuden kehityksen häiriöt, depressio, erilaiset riippuvuudet jne. )

”Rajattomat” lapset • Päiväkodeissa ja kouluissa on yhä enemmän lapsia, joille ei ole asetettu rajoja • Lapsi ei ole ”pikku tyranni”, vaan hänen käyttäytymisensä on sopeutumista epäjohdonmukaiseen kasvatukseen, jossa lapsen ihannointi ja emotionaalinen hyljeksintä vuorottelevat • Rutiinit, ennakoitavuus ovat avuksi • Valtataisteluihin joutumista kannattaa välttää

Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun 1. Riittävän hyvää varhaista vuorovaikutusta Mitä se on? Lapsen ehdoilla elämistä – mitä pienempi lapsi, sitä ehdottomammin suorat yhteydet keskushermoston kehitykseen. Avainsanat: reflektiivinen kyky, virittäytyminen, stressin torjunta, leikki

Mitä lapsi tarvitsee… II 2. Äidin ja isän Äidin tarpeellisuus on itsestään selvää – mutta miten on isän laita? Paljon puhetta isän merkityksestä, pehmoisyydestä ym. mutta keinohedelmöityskeskustelun aikana isä lakkasi olemasta tärkeä… Täysin kiistaton tutkimusnäyttö hyvän isäsuhteen merkityksestä lapsen emotionaaliselle ja tiedolliselle kehitykselle

Mitä lapsi tarvitsee… III 3. Turvallisuuden kokemuksen Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi a) elää ennakoitavassa maailmassa b) voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa – myös raivon, pettymyksen ym. c) voi luottaa siihen, että aikuinen auttaa häntä selviämään tunnekuohustaan hylkäämättä lasta tai tulemalla niin vihaiseksi, että ainoastaan lisää lapsen kokemaa ahdinkoa

Mitä lapsi tarvitsee… IV 4. Rutiineja ja säännönmukaisuutta Järventien (1999) mukaan 362 alakoululaisen ravinnon saannissa, hygieniassa ja yöunen määrässä oli suuria puutteita. Viidennes lapsista valvoi viikon aikana > 3 iltana myöhempään kuin klo 23: een Rutiinit – ruokailut, nukkumaanmenoajat jne. luovat elämään ennakoitavan rytmin, mikä säästää voimavaroja

Mitä lapsi tarvitsee… V 5. ”Rajoja” ”Rajan” pehmomääritelmä: rajojen asettaminen lapselle on yritys suojella häntä pulaan joutumiselta ”Ei”-alue on aluksi suuri siksi, että pienen lapsen valmiudet ovat vähäiset, mutta se kasvaa iän myötä. Hyvät tavat ovat sellaisten strategioiden joukko, jotka antavat välineitä selviytymään erilaisissa tilanteissa

Mitä lapsi tarvitsee… VI 6. Ikätovereita Jo vauvaiässä lapsi ottaa eri tavalla kontaktia vauvoihin kuin aikuisiin ja osoittaa kiinnostusta Leikki-iästä latenssiin ja nuoruusikään mentäessä toveriseuran merkitys vain kasvaa Ikätoverit ovat välttämättömiä lapsen sosiaalistumiselle, ryhmässä olemisen taidoille, itsetunnolle ja sukupuoli-identiteetille Tyhmyyskin voi tiivistyä joukossa, ja lapsi saattaa tehdä asioita, joita ei ikinä tekisi yksinään

Mitä lapsi tarvitsee… VII 7. Suvun ja juuret Identiteetin muodostumiselle on tärkeä tietää, mistä on tullut, keitä omat vanhemmat, isovanhemmat ym. Ovat, ja millaiset heidän vaiheensa ovat olleet Monet nykyajan lapset tietävät em. asioista hämmästyttävän vähän historiattomuus, ”kelluminen” ei-missään Isovanhempien ja heidän kertomustensa merkitys; valokuvat, sukukokoukset ja –juhlat; myös negatiiviset tarinat

Mitä lapsi tarvitsee… VIII 8. Tunteen, että tuottaa vanhemmilleen ja muille läheisille iloa juuri sellaisena kuin on Hyvä itsetunto pohjautuu siihen, että on kokenut olevansa varauksetta rakastettu ilman mitään suorituksia.

Mitä lapsi tarvitsee… IX 9. Paljon rakkautta Rakkaus lapseen on sitä, että antaisi vaikka henkensä lapsen puolesta, mutta myös sitä, että osaa ja uskaltaa päästää hänestä otteensa. Lasten on voitava tuntea olevansa äidin ja isän ikiomia ja kuuluvansa heille. Vasta sitten on mahdollista irrottautua ja itsenäistyä.