Sosiaalihuoltolain mukainen tukiperhetukihenkil valmennus Lasten Kaste hanke Lapin

  • Slides: 29
Download presentation
Sosiaalihuoltolain mukainen tukiperhe/tukihenkilö valmennus Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu 2016

Sosiaalihuoltolain mukainen tukiperhe/tukihenkilö valmennus Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu 2016 / kehittäjäsosiaalityöntekijä Nina Peronius, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

DIOJEN SISÄLTÖ 1) SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET TUKIHENKILÖ JA TUKIPERHEPALVEUT 2) TUKIHENKILÖ JA TUKIPERHE 3) LASTENSUOJELUILMOITUS

DIOJEN SISÄLTÖ 1) SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET TUKIHENKILÖ JA TUKIPERHEPALVEUT 2) TUKIHENKILÖ JA TUKIPERHE 3) LASTENSUOJELUILMOITUS Materiaalit pääsääntöisesti STM, THL ja Sosiaaliportti. Materiaalit käytettävissä käyttäjän vastuulla.

Sosiaalihuoltolain mukaiset tukihenkilö ja tukiperhepalvelut Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu

Sosiaalihuoltolain mukaiset tukihenkilö ja tukiperhepalvelut Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu 2016 / kehittäjäsosiaalityöntekijä Nina Peronius, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Sosiaalihuoltolaki määrittää periaatteet Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) määrittelee ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa

Sosiaalihuoltolaki määrittää periaatteet Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) määrittelee ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään sekä sosiaalihuollon toteuttamisen keskeisiä periaatteita. Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun siten, että hänen tarpeensa, toiveensa ja odotuksensa täytetään mahdollisuuksien mukaan. Kohtelun tulee olla yhdenvertaista. Laadukkaan ja asianmukaisen sosiaalihuollon järjestämisessä on toisaalta kyse riittävistä toimintaedellytyksistä ja toisaalta toimintaa ohjaavasta kulttuurista ja asenteista, käytöksestä. Sosiaalihuollon järjestämisen näkökulmasta keskeisiä sosiaalihuollon laadukkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat asiantunteva ja riittävä sosiaalihuollon henkilöstö, johtaminen sekä käytettävissä olevat toimitilat ja välineet.

Lähtökohtana asiakkaan etu Selvitysvelvoite alkaa, kun sosiaalihuolto saa tiedon palvelun tarpeessa olevasta asiakkaasta. Asiakkailla

Lähtökohtana asiakkaan etu Selvitysvelvoite alkaa, kun sosiaalihuolto saa tiedon palvelun tarpeessa olevasta asiakkaasta. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä (erityistä tukea tarvitsevalle) nimetty omatyöntekijä. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa ja sitä koskevia päätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä on otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan etu.

 Kunnat järjestävät sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat. Ne voivat tuottaa sosiaalipalvelut yksin, tai

Kunnat järjestävät sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat. Ne voivat tuottaa sosiaalipalvelut yksin, tai muodostaa keskenään kuntayhtymiä tai yhteistoiminta alueita. Kunta voi myös ostaa sosiaalipalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä, yksityisiltä palveluntuottajilta tai valtiolta Päätös sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä on tehtävä kirjallisesti ja annettava sosiaalihuollon asiakkaalle. Sosiaalihuoltoa koskeviin päätöksiin on oikeus hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnallisen sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta hallinto oikeudelta. Asiakkaalla on oikeus tutustua hänestä kirjattuihin tietoihin. Asiakkaalla on myös oikeus saada tieto asiakirjasta, joka on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Lapsi ja erityistä tukea tarvitseva lapsi sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18 -vuotiasta henkilöä

Lapsi ja erityistä tukea tarvitseva lapsi sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18 -vuotiasta henkilöä ja nuorella 18– 24 vuotiasta. Sosiaalipalveluissa erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta on kyse silloin, kun Lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään tai lapsi on erityisen tuen tarpeessa, koska hänellä on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden päihteiden ongelmakäytön tai usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai syyn vuoksi.

Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelun piiriin hakeutuminen Palvelujen piiriin hakeudutaan oma aloitteisesti Perhe itse katsoo tarvitsevansa

Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelun piiriin hakeutuminen Palvelujen piiriin hakeudutaan oma aloitteisesti Perhe itse katsoo tarvitsevansa apua Neuvola, koulu, nuorisotoimi (etsivä nuorisotyö) tai vastaava usein ohjaa hakemaan tukea Perheestä tehdään palvelutarpeen arviointi perheen elämäntilanteen mukaan yhteistyössä perheen kanssa. Perheen toiveet ja perustelut kirjataan. Arvioinnin perusteella perheelle tarjotaan niitä sosiaalihuollon palveluita, joita lain edellytysten ja velvoitteiden sekä ammatillisen harkinnan perusteella perheelle tarjotaan Päätös tehdään kirjallisesti ja siihen voi hakea oikaisua

Lapsen tai perheen oikeus saada tukihenkilö tai tukiperhe Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle

Lapsen tai perheen oikeus saada tukihenkilö tai tukiperhe Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle voidaan järjestää tukihenkilö tai perhe, jos perheenjäsenellä on pitkäaikainen sairaus perheenjäsenellä on pitkäaikainen vamma perheessä on muu vastaavanlainen tilanne. Tukihenkilön tai perheen tarkoitus on turvata lapsen terveyttä ja kehitystä. Palvelun saaminen ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 28 § (Finlex

Lastensuojelun asiakkuus Aloitetaan sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen piirissä oleville, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu

Lastensuojelun asiakkuus Aloitetaan sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen piirissä oleville, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu JA perhepalvelut eivät riitä TAI perhepalveluja ei haluta ottaa vastaan Tai selvitetään tarve lastensuojeluilmoituksen perusteella Lapsen tilanteesta tehdään lastensuojelutarpeen selvitys ja sen perusteella päätös asiakkuudesta. Palveluja toteutetaan yhteistyössä laaditun asiakassuunnitelman mukaisesti Tukea tarjotaan ensisijaisesti avohuollon palveluina. Huostaanotto viimesijainen toimintamuoto, jos avohuollon palvelut eivät riitä tai perhe ei suostu ottamaan niitä vastaan

Tukihenkilö ja tukiperhe Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu 2016 /

Tukihenkilö ja tukiperhe Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu 2016 / kehittäjäsosiaalityöntekijä Nina Peronius, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Tukihenkilö tukee lasta tämän arjessa Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat lapsen omassa elinympäristössä yhteisen

Tukihenkilö tukee lasta tämän arjessa Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat lapsen omassa elinympäristössä yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä. Tapaamiset ovat noin parin tunnin mittaisia esimerkiksi viikon tai kahden välein. Tukisuhteen tavoitteista ja tapaamisten tiheydestä tehdään kirjallinen sopimus. Tukihenkilö ja tukea tarvitseva lapsi tai perhe tapaavat yleensä 1 4 kertaa kuukaudessa. Tukisuhteella on oltava aina alaikäisen lapsen huoltajien hyväksyntä. Tukihenkilöllä on moninaisia rooleja: hän voi olla elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja, arjen opastaja tai rajojen asettaja. Konkreettinen toiminta vaihtelee tuettavan tarpeiden mukaan.

Tukihenkilönä toimimisen vaatimukset Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sopii luotettava ja turvallinen aikuinen, joka haluaa toimia tukihenkilönä.

Tukihenkilönä toimimisen vaatimukset Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sopii luotettava ja turvallinen aikuinen, joka haluaa toimia tukihenkilönä. Täysi ikäisyys on ehdoton edellytys, mutta tukihenkilönä voi toimia myös nuori henkilö, jolloin yhteinen tekeminen nuoren kanssa voi olla helpompaa Tukihenkilöllä on oltava riittävän tasapainoinen elämäntilanne, tarpeeksi aikaa tukihenkilötoiminnalle ja motivaationa vilpitön halu toimia maallikkoauttajana. Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä, josta voidaan maksaa palkkio ja/tai kulukorvaus. Ammatillinen tukihenkilö on sosiaali , terveys tai kasvatusalan ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.

Tukihenkilön tehtävä on olla aikuinen Tukihenkilön tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä arkisilla

Tukihenkilön tehtävä on olla aikuinen Tukihenkilön tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä arkisilla asioilla. Lapsen tarpeista riippuen tukihenkilö esim. kuuntelee huolet ja murheet, kannustaa harrastuksiin, tukee koulunkäyntiä, on leffaseurana, toimii "isosiskona" tai "isoveljenä", vie luontoretkelle tai jääkiekko otteluun yms. Nuori, joka muuttaa asumaan itsenäisesti, tarvitsee asunnon lisäksi myös turvallisen aikuisen tukea. Jos lähiverkostosta ei löydy riittävää tukea, sen voi tarjota tukihenkilö. Tukihenkilö voi toimia myös koko perheen tai perheen aikuisen tukena. Esimerkiksi nuori yksinhuoltajaäiti, mielenterveyskuntoutuja tai päihdeongelmainen vanhempi voi hyötyä tukihenkilöstä, joka on puhekumppanina ja arkisten asioiden hoitamisen tukena ja jonka kanssa voi keskustella myös lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista.

Tukiperhe on tavallinen perhe, jolla on aikaa ja tilaa vieraallekin lapselle kykyä ja halua

Tukiperhe on tavallinen perhe, jolla on aikaa ja tilaa vieraallekin lapselle kykyä ja halua vastata lapsen tarpeisiin, joskus vaativiinkin tilanteisiin kykyä toimia yhteistyössä lapsen perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa kykyä kohdata erilaisuutta myönteisyyttä ja avoimuutta joustavuutta ja sitoutuneisuutta. (Jyväskylän kaupungin tukiperheohjeistus)

Tukiperhe on usein viikonloppuperhe Tukiperhe on perhe, jossa lapsi käy säännöllisesti ja sovitusti ja

Tukiperhe on usein viikonloppuperhe Tukiperhe on perhe, jossa lapsi käy säännöllisesti ja sovitusti ja sosiaalitoimi maksaa tästä toiminnasta tukiperheelle sopimuksen mukaisen korvauksen. Kulukorvaus vaihtelee kuntakohtaisesti. Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi osallistuu tukiperheen arkeen ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa.

Tarvitaan monenlaisia tukiperheitä Tukiperhettä tarvitaan monenlaisille lapsille ja erilaisissa elämäntilanteissa, joten tarvitaan myös erilaisia

Tarvitaan monenlaisia tukiperheitä Tukiperhettä tarvitaan monenlaisille lapsille ja erilaisissa elämäntilanteissa, joten tarvitaan myös erilaisia tukiperheitä. Tukiperhe voi olla lapseton pariskunta, jo aikuiseksi omat lapsensa kasvattanut "varamummola" , yksinasuvan aikuisen perhe, jolla on resursseja ja halua tarjota huolenpitoa ja turvaa lapsille, kahden vanhemman lapsiperhe tai yksinhuoltajaperhe.

Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Perhehoitoa käytetään sosiaalihuollon tukimuotona sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja sijaishuoltona huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Perhehoito voi myös olla osa nuoren jälkihuoltoa 21 ikävuoteen saakka. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto

Ilmoitus- ja luvanvaraisuus ja rekisterinpitovelvoite Tukiperheenä tai henkilönä voi toimia siihen soveltuva henkilö Rikosrekisteriote,

Ilmoitus- ja luvanvaraisuus ja rekisterinpitovelvoite Tukiperheenä tai henkilönä voi toimia siihen soveltuva henkilö Rikosrekisteriote, riittävä koulutus ja tuki, vaitiolositoumus Tukiperheistä ja henkilöistä syntyy rekisteri toiminnan yhteydessä kuntiin tai toiminnan muulle organisoijalle (yhdistys) Sijoituskunnalla tulee olla rekisteri kunnan alueelle perhehoitoon sijoitetusta lapsista(perhehoitolaki) Sijoittavan kunnan velvollisuus tiedottaa asiasta virkateitse Aluehallintovirastojen (AVI) tulee seurata ja valvoa luvanvaraista laitosmuotoista toimintaa Ammatillinen perhekotityö sekä lastensuojelulaitos

Palkkio ja kulukorvaus Lainsäädännössä ei ole määräyksiä koskien tukiperheille maksettavien hoitopalkkioiden ja kulukorvausten määrää.

Palkkio ja kulukorvaus Lainsäädännössä ei ole määräyksiä koskien tukiperheille maksettavien hoitopalkkioiden ja kulukorvausten määrää. Joissakin kunnissa tukiperhetoiminnasta maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset on määritelty suhteessa perhehoidosta suoritettaviin korvauksiin. Tukiperhetoiminnan sujuvuuden kannalta on tärkeää, että korvauksista sovitaan tukisuhdetta perustettaessa riittävän selkeästi.

Lastensuojeluilmoitus Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu 2016 / kehittäjäsosiaalityöntekijä Nina

Lastensuojeluilmoitus Lasten Kaste –hanke, Lapin hankeosio, Luoteis Lapin pilotti Helmikuu 2016 / kehittäjäsosiaalityöntekijä Nina Peronius, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Milloin syntyy ilmoitusoikeus tai velvollisuus Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää

Milloin syntyy ilmoitusoikeus tai velvollisuus Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Kaikilla on oikeus tehdä ilmoitus ja sen voi tehdä nimettömänä niin halutessaan Tietyillä henkilöillä on velvollisuus tehdä ilmoitus. Tällöin asianomaiselle perheelle kerrotaan aina tieto siitä, mistä ilmoitus on tullut. Nimi salataan vain, jos sen kertomisella voi olla vakavaa haittaa lapsen tai ilmoittajan hyvinvoinnille, terveydelle tai turvallisuudelle Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian ja huolimatta siitä, että olettaa jonkun muun tehneen ilmoituksen tai tietää lapsen olevan jo tukitoimien piirissä Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä.

Mistä asioista huoli on voinut herätä? Kaikki asiat, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon

Mistä asioista huoli on voinut herätä? Kaikki asiat, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen, esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia. lapsesta huolehtivan aikuisen päihde tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäyn nin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi. perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa tai kehitystä, jolloin lapsen tilannetta parannetaan antamalla taloudellista tukea esimerkiksi lastensuojelullisin perustein. muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää.

Oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että lapsi voi huonosti.

Oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että lapsi voi huonosti. Lapsen läheiset tai esimerkiksi naapuri voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen. Edellä mainituilla henkilöillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta. Ilmoituksen voi aina tehdä salassapitosäännöksien estämättä. Ilmoituksen voi tehdä myös lapsi itse tai hänen vanhempansa Henkilö, joka työskentelee lasten kanssa, mutta jolla ei ole työnsä puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voi tehdä ilmoituksen kuten muutkin henkilöt. Tällöin hänkin voi antaa tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä.

Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus Sosiaali ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa

Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus Sosiaali ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat, Rikosseuraamuslaitoksen sekä palo ja pelastustoimen palveluksessa olevat sekä muun sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat opetuksen tai koulutuksen järjestäjät, terveydenhuollon ammattihenkilöt, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö, koululaisten aamu /iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat, turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät, hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat, Tullin, rajavartiolaitoksen ja ulosottoviranomaisen palveluksessa olevat henkilöt. Ilmoitusvelvollisuus liittyy tehtävän hoitamisessa saatuihin tietoihin riippumatta siitä, onko tiedot saatu virka tai työsuhteessa taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee luottamustointa hoitavia henkilöitä tai vastaavissa toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia henkilöitä. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei saa viivästyttää delegoimalla ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiehelle. Ilmoituksen tekemiseen on velvoitettu se henkilö, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta.

Minne ilmoitus tehdään? Ilmoitus tehdään aina ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisissä tilanteissa tai virka

Minne ilmoitus tehdään? Ilmoitus tehdään aina ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisissä tilanteissa tai virka ajan ulkopuolella ilmoitus voidaan tehdä sosiaalipäivystykseen (112). Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Ilmoituksen tekemistä varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta lomakkeen käyttäminen ei ole edellytyksenä ilmoituksen tekemiselle. Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä ja että ilmoitusvelvolliset tahot antavat ilmoituksen tehdessään yhteystietonsa, jotta tietoja voidaan tarpeen mukaan täydentää. Erityisen nopeasti tieto on välitettävä sellaisissa tapauksissa, joihin liittyy rikos. Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle). Lisäksi voidaan kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä.

Tukihenkilön ja tukiperheen ilmoitusvelvollisuus Jos huoli herää Keskustele puolisosi kanssa, ovatko havaintonne yhdenmukaiset Kuvaa

Tukihenkilön ja tukiperheen ilmoitusvelvollisuus Jos huoli herää Keskustele puolisosi kanssa, ovatko havaintonne yhdenmukaiset Kuvaa huolesi lapsen perheelle ja kysy selitystä. Kerro samalla, että sinun täytyy ilmoittaa asiasta sosiaalityöntekijälle Kiireettömän asian voi ottaa esille myös arviointipalaverissa tai vastaavassa Jos huoli on vakava ja epäilet lapsen välitöntä vaaraa Mieleesi voi kohota epäilys perhe tai lähisuhdeväkivallasta tai seksuaalirikoksesta Kuule lasta, älä kuulustele! Soita hätäkeskukseen (112) ja he välittävät ilmoituksen poliisille ja sosiaalipäivystäjälle