Uudelleen tyllistymisen edellytykset ja tukitoimien merkitys typaikan menettmisen

Uudelleen työllistymisen edellytykset ja tukitoimien merkitys työpaikan menettämisen jälkeen Tapaustutkimus Perlos Oyj: n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla Irtisanominen riskitilanteena -seminaari 2. 2. 2010 Arja Jolkkonen & Arja Kurvinen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos

Tutkimushanke & tutkimuskohde Vuosina 2007 – 2009 toteutettiin Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa -tutkimushanke, jota rahoittivat Työsuojelurahasto, TEM, Joensuun yliopisto. Loppuraportti ilmestyi TEM julkaisusarjassa joulukuussa 2009. Ilmiö: talouden globalisaatio, yritysten sijaintipäätökset ja niiden seuraukset alueille & työntekijöille Tutkimuksen kohde: Perlos Oyj on mm. elektroniikka- ja lääketeollisuuden tarvitsemia muoviosia valmistava alihankintayritys, joka työllisti enimmillään vuonna 2005 n. 2000 työntekijää Pohjois-Karjalassa Tärkein asiakas 1990 -luvulta lähtien on ollut Nokia, jonka vanavedessä yritys kasvoi nopeasti globaalisti toimivaksi pörssiyhtiöksi, jolla oli tuotantoa neljässä maanosassa ja joka työllisti enimmillään yli 13 000 työntekijää. Lopetti vaiheittain tuotannollisen toiminnan Suomessa 2005 – 2007 ja sulautui osaksi Liteonmobility –konsernia. Tutkimus kohdentuu Joensuun seudun tehtaiden lakkauttamisiin 2007, tukitoimien organisointiin, irtisanottujen uudelleen työllistymiseen, työvoimapoliittisten tukitoimien merkitykseen sekä paikallisten työmarkkinoiden sopeutumiseen.

Tutkimuskysymykset, aineistot ja menetelmät Pääteema: Joustavuuden ja turvallisuuden toteutuminen joukkoirtisanomistilanteessa. Flexicurity – joustoturva: Voidaanko yritysten ja työmarkkinoiden jouston tarpeita ja hyvinvointivaltion turvaa kehittää niin, että työmarkkinat olisivat joustavat, mutta työntekijöiden hyvinvointi olisi turvattu.

Irtisanominen riskitilanteena Joukkoirtisanomistilanne on sosiaalisesti valikoiva ja uudelleen työllistyminen voi eriytyä voimakkaasti. Työllistymiseen vaikuttavat: talouden vaihe, paikallisten työmarkkinoiden asema yhdyskuntajärjestelmässä, rakenne, koko, työvoiman kysyntä, tukitoimet sekä yksilölliset/sosiaaliset tekijät. Irtisanotuksi tuleminen vaikuttaa yksilön myöhempään urakehitykseen, tuloihin ja hyvinvointiin. Urakehitys eriytyy. (Song 2006; Sullivan & von Wachter 2007; Martikainen, Mäki, Jäntti 2007; Lucas, Clark, Georgellis & Diener 2004) Negatiiviset vaikutukset näkyvät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja ne ovat pysyviä ja kumuloituvia. (Malo & Muñoz-Bullon 2007; Klezer 1998; Stevens 1997; Jacobson, La. Londe & Sullivan 1993) Erilaisia tuloksia riippuen aineistosta, tarkasteluajasta ja maasta/ sosiaaliturvajärjestelmästä

Oletuksia työmarkkinoille sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä Perloksen tapauksessa Talouden nousuvaihe, työvoiman hyvä kysyntä + Pienet ja erilliset työmarkkinat Resursseja ja tukitoimia + (muutosturva, EGR, äkillisen rakennemuutoksen alue) Yksilölliset tekijät: ◦ Ikä vaikuttaa uudelleen työllistymiseen niin, että nuoret työllistyvät iäkkäämpiä todennäköisemmin. Yli 40 -vuoden ikä vaikuttaa epäsuotuisasti työllistymiseen. ◦ Koulutus vaikuttaa työllistymiseen niin, että korkeamman tasoisen tutkinnon suorittaneet työllistyvät muita helpommin. ◦ Pitkä työura saman yrityksen palveluksessa vaikuttaa epäsuotuisasti uudelleen työllistymiseen. Yksipuolinen ja vaikeasti muualle siirrettävissä oleva ammattitaito haittaa uudelleen työllistymistä. ◦ Toimihenkilöasema on etuna työllistymisessä (toimihenkilöitä n. kolmasosa). ◦ Muuttoalttius edesauttaa uudelleen työllistymisessä. Toimihenkilöt muuttavat työntekijäasemassa olevia enemmän. ◦ Omistusasunto ja perhe vähentävät muuttoalttiutta ja ovat siten epäsuotuisa uudelleen työllistymisen kannalta.

Irtisanottujen työllistyminen Vuonna 2007 YT-neuvottelujen piiriin kuuluneita Perloksen Pohjois. Karjalan tehtailla oli 1243 henkilöä, joista irtisanotuksi tuli 975 henkilöä. Irtisanotuista työvoimatoimiston asiakkuuteen tuli 921 henkilöä. Työvoimatoimiston asiakkaiksi tulleista irtisanotuista 57 % oli vuoden jälkeen työssä, ja suurin osa oli löytänyt työpaikan itse (työllistyneistä 69%). Työllistyneistä 8 % työllistyi henkilöstövuokrausyritysten kautta. Työttömänä vuoden kuluttua oli irtisanotuista 18 % ja koulutuksessa 22 %. Suurin osa irtisanotuista ja työnhakijaksi ilmoittautuneista oli ollut työttömänä jossain vaiheessa seuranta-aikana 2007 -2008. Työttömien määrä ja osuus kääntyi kesän 2008 aikana nousuun ja kesäkuussa -09 työttömänä oli 27 % työnhakijaksi tulleista irtisanotuista. Talouden kasvun vaihe, työvoiman eläköityminen, työvoiman hyvä kysyntä sekä panostus tukitoimiin, erityisesti koulutukseen edesauttoi irtisanomisen jälkeistä nopeaa sijoittumista. Kesällä 2009 työvoimatoimiston asiakkuuteen tulleista irtisanotuista 46 % oli edelleen työnhakijana. Monen työllistyminen vaikeutui taloustilanteen muuttuessa ja työvoiman kysynnän heikentyessä, ja osa joutui toistamiseen lomautetuksi tai irtisanotuksi.

Kyselyaineisto Kysely tehtiin vuosina 2006 ja 2007 Perloksen Pohjois-Karjalan tehtailla työskennelleille Kemianliiton (811), Toimihenkilöunionin (336) ja UIL: n (69) jäsenille. Kysely lähetettiin yhteensä 1217 henkilölle (postikyselynä ja sähköisenä kyselynä). Vastauksia saatiin yhteensä 519, joista 508 henkilön vastaukset voitiin hyväksyä. Vastausprosentti oli 42, 6 %. Kyselyllä haluttiin tavoittaa sellaisia ryhmiä kuten itse vapaaehtoisesti irtisanoutuneet, jatkaviin yrityksiin työllistyneet sekä määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleet, joista ei rekisteri- tai dokumenttiaineistojen perusteella saataisi tietoa. Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin, sillä kyselyyn vastanneista irtisanotuksi tulleita oli 355 henkilöä, itse irtisanoutuneita 63 henkilöä, jatkaviin yrityksiin työllistyneitä 60 ja määräaikaisessa työsuhteessa olleita 21 henkilöä. Kyselyyn vastanneiden pääasiallinen työmarkkina-asema: ◦ ◦ Työllisiä 305 (61 %), joista 16 % oli määräaikaisissa työsuhteissa. Koulutuksessa 101 (20 %) Työttömiä 70 (14 %) Työvoiman ulkopuolella 25 (5 %) Maakunnan ulkopuolelle oli muuttanut 37 vastaajaa (7, 3 %) ja maakunnan sisällä kunnasta toiseen oli muuttanut 23 henkilöä (4, 5 %). Kyselyyn vastanneista työntekijäasemassa oli 64, 4 %, toimihenkilöitä 28, 8 % ja ylempiä toimihenkilöitä 6, 8 %. Naisia kyselyyn vastanneista oli puolet. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 39, 8 vuotta. Kyselyssä naiset olivat yliedustettuina ja vastanneiden keski-ikä oli korkeampi verrattuna vuoden 2007 Perloksen koko henkilöstörakenteeseen.

Perloksessa irtisanomisuhan kohteeksi joutuneiden työllistymistä ennustavat tekijät (kysely) (logistinen regressioanalyysi/ pakottava malli). Työllistymistä ennustavat tekijät Sukupuoli -Nainen -Mies Ikä -Alle 35 v -35 – 49 v -yli 50 v Muutto -muutto P-K: n ulkopuolelle -ei muuttoa Asema Perloksessa -Työntekijä -Toimihenkilö Työsuhteen kesto Perloksessa -1 -3 vuotta -4 -9 vuotta -10 v Omistusasunto -Ei ole -Kyllä on Perhe -Ei alle 16 v lapsia -On alle 16 v lapsia Koulutus -Ei ammatillista koulutusta -Ammattikoulu tai opisto -Korkeakoulututkinto Exp(B) + sig. /Odds ratio + sig. Luottamusväli 95 % 1 2, 98*** (1, 96 -4, 54) 1** 0, 74 0, 35** (0, 42 -1, 30) (0, 17 -0, 71) 1 0, 69 (0, 29 -1, 66) 1 2, 84*** (1, 66 -4, 84) 1* 2, 38** 1, 92 (1, 31 -4, 30) (0, 98 -3, 76) 1 1, 56 (0, 92 -2, 62) 1 0, 79 (0, 50 -1, 25) 1 1, 19 1, 66 (0, 65 -2, 19) (0, 69 -3, 97)

Perloksessa irtisanomisuhan kohteeksi joutuneiden koulutuksessa tai työttömän oloa ennustavat tekijät, kun vertailuryhmänä ovat työllistyneet (multinominaalinen regressioanalyysi) Selittävät tekijät Koulutuksessa vs. työssä Työttömänä vs. työssä Sukupuoli: Nainen 3, 30*** 1 1, 57 1 Ikä: Alle 35 v 0, 60 0, 88 1 0, 09*** 0, 31** 1 Perhe: Ei alle 16 v lapsia 0, 87 1 1, 21 1 Muutto P-K: n ulkopuolelle Ei muuttoa 0, 21* 1 0, 55 1 Omistusasunto: Ei ole 1, 61 1 2, 3* 1 Koulutus: Ei ammatillista koulutusta 2, 12 1, 69 1 0, 72 0, 84 1 Asema Perloksessa: Työntekijä 4, 05*** 1 2, 38* 1 Työsuhteen kesto: 1 -3 vuotta 2, 21* 0, 98 1 2, 47* 0, 64 1 Mies 35 – 49 v Yli 50 v On alle 16 v lapsia Muutto: On Ammattikoulu tai opisto Korkeakoulu Toimihenkilö 4 -9 vuotta 10 v - Merkitsevyystaso: * p<. 05 **p<. 01 ***p<. 001

Uudelleen työllistymistä ennustavat tekijät – tulosten pohdintaa Parhaiten mallit pystyivät ennustamaan työllistymistä. Työllistymistä ennustivat parhaiten sukupuoli ja aiempi ammattiasema. Miesten työllistymisen todennäköisyys oli lähes kolme kertaa suurempi kuin naisten ja toimihenkilöiden työllistymisen todennäköisyys 2, 8 kertaa suurempi kuin työntekijöiden Kun vertailukohtana olivat työlliset, niin naisten todennäköisyys olla koulutuksessa oli 3, 3 kertainen miehiin verrattuna. Työntekijöiden todennäköisyys olla koulutuksessa oli yli neljäkertainen vrt. toimihenkilöihin. Työttömyyden ennustamisessa ikä oli tärkein selittäjä. Yli 50 -vuotiaiden riski olla työttömänä oli 11 kertaa suurempi kuin alle 35 -vuotiaiden. Tulokset suhteessa ennakko-oletuksiin: ◦ Ammattiaseman merkitys työllistymisessä oli odotusten mukainen, mutta sukupuoli nousi sen rinnalla tärkeäksi työllistymistä ennustavaksi tekijäksi. ◦ Perloksen työkokemusta muut työnantajat arvostivat: vastoin odotuksia vaikutus oli myönteinen. ◦ Koulutus, muuttoalttius ja perheellisyys eivät muodostuneet tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi. ◦ Ikä oli odotusten mukaisesti merkittävin työttömäksi jäämistä ennustava tekijä. Valikoituminen oli voimakkainta uudelle työnantajalle työllistymisessä vrt. jatkaviin yrityksiin työllistyneet.

Työllisten ansiotulojen muutos ammattiaseman mukaan • Ammattiasemaan mukaan tarkasteltuna työntekijöiden ansiotulot olivat laskeneet selvästi useammin kuin toimihenkilöiden. Työntekijöistä lähes puolella tulotaso oli laskenut ja toimihenkilöistä neljäsosalla. Toimihenkilöistä yli puolet ilmoitti ansiotulojensa nousseen uudessa työssä, kun taas työntekijöistä tulot olivat nousseet vain 10 %: lla.

Työllistyneiden ansiotason muutosta ennustavat tekijät (multinominaalinen regressioanalyysi, riskisuhteet ja tilastolliset merkitsevyydet). Selittävät tekijät Ansiot laskeneet vs. säilyneet ennallaan Ansiot nousseet vs. säilyneet ennallaan Sukupuoli: Nainen 2, 30* 1 0, 57 1 Ikä: Alle 35 v 2, 16 2, 08 1 6, 03* 5, 40* 1 2, 14 1 5, 43 1 8, 85 1, 12 1, 66 1 2, 13 5, 13 3, 86 1 0, 88 1 1, 84 1 Asema Perloksessa: Työntekijä 1, 24 1 0, 07*** 1 Työsuhteen kesto: 1 -3 vuotta 1, 26 1, 36 1 4, 43* 2, 01 1 Mies 35 – 49 v Yli 50 v Muutto: Muutto P-K: n ulkopuolelle Ei muuttoa Työsuhteen päättymissyy: Irtisanottu Itse irtisanoutunut Määräaikainen työsuhde Jatkavassa yrityksessä työssä Koulutus: Yleissivistävä tai väh. ammattikoulu Väh. opistotasoinen Toimihenkilö 4 -9 vuotta 10 v -

Ansiotason muutosta ennustavat tekijät Ansiotason laskua selittivät parhaiten: ◦ Sukupuoli - uudessa työssä naisilla ansiot putosivat yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miehillä. ◦ Työsuhteen päättymissyy - itse irtisanoutuneet saivat irtisanottuja todennäköisemmin paremmin palkattua työtä. Ansiotason nousua selittivät parhaiten: ◦ Asema Perloksessa – toimihenkilöasemassa olleiden todennäköisyys saada Perlosta parempaa palkkaa uudessa työssään oli n. 14 kertaa todennäköisempää työntekijöihin nähden. ◦ Ikä ja työsuhteen kesto siten, että suhteellisen lyhyen aikaa Perloksessa työssä olleet ja nuoret työntekijät saivat todennäköisemmin työllistyessään Perlosta parempaa palkkaa kuin iäkkäämmät ja pidemmän työuran omanneet henkilöt. Ansiotason muutoksen suhteen voittajia olivat nuoret toimihenkilöt, joilla oli suhteellisen lyhyt työhistoria Perloksessa ja joiden osaamisesta muut työnantajat olivat valmiita palkitsemaan Perlosta paremmilla palkoilla.

Ansiotason muutosta ennustavat tekijät – pohdintaa tuloksista Toimihenkilöiden ja työntekijöiden ansiotason muutoksen eroja voidaan selittää inhimillisen pääoman teorialla. Toimihenkilöille oli koulutuksen ja työkokemuksen kautta kertynyt sellaista osaamista, joka oli siirrettävissä muualle ja josta muut työnantajat olivat valmiita maksamaan. Työntekijöiden osaaminen oli toimihenkilöitä selvemmin yrityskohtaista. Työntekijöiden ansiotason laskua selittää myös siirtyminen vuorotyöstä pois. Ansiotason muutoksen perusteella häviäjiä olivat naiset ja irtisanotuksi tulleet. Siirtymisellä pois vuorotyöstä koettiin olevan myös positiivisia puolia. Irtisanomistilanteen valikoivuus kohdentuu paitsi uudelleen työllistymiseen, niin myös sellaisiin työn laatua kuvaaviin tekijöihin kuten ansiotason kehitykseen, työhön tyytyväisyyteen ja muutostilanteen kokemiseen.

Irtisanomistilanteen valikoivuus & tukitoimet Tukitoimilla ja työvoimapoliittisilla toimilla on tärkeä merkitys työn menetyksestä aiheutuvien riskien tasoittamisessa. Perloksen joukkoirtisanomisen jälkihoitotoimien organisointiin, mm. irtisanottujen uudelleen työllistymisen tukemiseen ja korvaavien työpaikkojen luomiseen, osallistui monia toimijoita ja niiden organisointi edellytti laajaa yhteistyötä (työhallinto, kunnat, maakuntaliitto, elinkeinoyhtiöt, oppilaitokset, järjestöt jne. ) Virallisten (julkinen) tukitoimien ohella epävirallisilla (vapaaehtoinen) tukitoimilla (seurakuntien työpaikkatyö, ammattiliitot, pankit, yrittäjäjärjestöt jne. ) on tärkeä merkitys työllistämisen edistämisessä ja irtisanottujen tukemisessa. Laajan joukkoirtisanomistilanteen hoitamisessa virallinen taho tarvitsee epävirallisia toimijoita ja tältä osin tukitoimien resursointia tulisi kehittää edelleen. Joukkoirtisanomistilanteessa tehdaspalvelut ovat tärkeitä ja tavoittavat koko henkilöstön. Työvoimatoimiston tehdaspalveluilla oli tärkeä merkitys muutosturvamallin toteutumisessa ja henkisessä tukemisessa. Työllistymisen tukeminen ja henkinen tukeminen limittyivät toisiinsa.

Joukkoirtisanomistilanteessa ymmärrettävän, oikein ajoitetun ja täsmällisen informaation sekä lähelle tuotujen palvelujen merkitys on suuri. Muutosturvan toimintamallin toteuttaminen edellyttää erityisesti alkuvaiheessa tietoa, neuvontaa, tukea ja ohjausta. Perloksen tapauksessa henkilöstö- ja ammattijärjestöt toimivat poikkeuksellisen aktiivisesti uudelleen työllistymisen edistämiseksi. (neuvonta- ja ohjauspalvelut, käänteinen rekrytointi) Yritys toimi joustavasti, avoimesti ja aloitteellisesti tukitoimien organisoimiseksi, mutta sen omat toimet rajoittuivat ylimääräisen erorahan maksamaiseen. Tukitoimista kokivat hyötyneensä eniten työllistymisen suhteen ns. riskiryhmiin kuuluneet työntekijät (työntekijäasemassa olevat, yli 50 vuotiaat, ilman ammatillista koulutusta olevat, naiset).

Työvoimapoliittisten tukitoimien merkitys irtisanomistilanteessa (1) Irtisanotut hakeutuivat nopeasti TE-toimistojen asiakkaiksi ja osallistuivat aktiivisesti työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Tämän mahdollistivat TE-toimistojen palvelujen siirtäminen tehtaille ja myös muiden toimijoiden infotilaisuudet (koulutus, yrittäjyys jne. ) tehtailla. Tukitoimet olivat kattavat, peräti 63 % osallistui johonkin toimenpiteeseen. Tosin osa vain osallistui orientoivaan koulutukseen, sai liikkuvuusavustuksia tai suoritti lupakortteja. Valmentava työvoimakoulutus toimi irtisanomistilanteessa muutokseen valmentavana koulutuksena, johon myös toimihenkilöt osallistuivat. Ammatillinen työvoimakoulutus toimi irtisanomistilanteessa sekä aikaisempien ammatillisten kvalifikaatioiden täydentäjänä ja päivittämisen välineenä (60 %) että ammatin vaihdon (40 %) väylänä. Päivitys- ja täydennyskoulutuksessa oli usein kysymys paluusta ammattiin, johon oli koulutus, mutta mitä työ Perloksessa ei ollut vastannut. Päivitys- ja täydennyskoulutusten alat määrittyivät näin pitkälti irtisanottujen aiemmasta koulutusta (esim. sosiaali- ja terveydenhoitoala, sähköala, autonasennus) käsin.

Työvoimapoliittisten tukitoimien merkitys irtisanomistilanteessa (2) Ammatin vaihtoon tähtäävässä koulutuksessa myös ammattikorkeakoulututkintoihin tähtäävä koulutus oli merkittävässä asemassa. Aikaisemmalla koulutuksen ja työssä oppimisen kautta kertyneellä ammattitaidolla oli suuri merkitys uudelleensijoittumisessa, kun irtisanoneessa yrityksessä kertyneiden ammatillisten kvalifikaatioiden siirrettävyys ja kysyntä olivat rajalliset. Ne, jotka sijoittuivat samankaltaisiin tehtäviin kuin missä olivat irtisanoneessa yrityksissä, eivät välttämättä tarvinneet koulutusta. Ja ikä, sukupuoli tai koulutus eivät olleet ratkaisevia tekijöitä työllistymisessä. Kysyntälähtöiset toimenpiteet, kuten koulutuksesta rekrytointikurssit ja oppisopimuskoulutus, osoittautuivat tehokkaiksi työllistämisen väyliksi. Myös yksityiselle sektorille palkkatuella sijoitetut työllistyivät hyvin, mutta palkkatukea käytettiin vähän. Liikkuvuusavustukset osoittautuivat tehokkaaksi ja halvaksi työllistymisen tukemiseksi. Esim. työnhakumatkojen korvaaminen johti varsin usein työllistymiseen maakunnan ulkopuolelle. Mitä todennäköisemmin muuttokustannusten korvaus ei ole ratkaiseva tekijä muuttopäätöksessä, mutta kuitenkin moni työnhakumatka saattaisi jäädä tekemättä ilman matkakustannusten korvaamista.

Työvoimapoliittisten tukitoimien merkitys irtisanomistilanteessa (3) Ammatillinen työvoimakoulutus näytti soveltuvan paremmin työntekijän asemassa oleville kuin toimihenkilöille Työvoimapoliittiset toimenpiteet toimivat osalla nopeana uudelleen työmarkkinoille sijoittamisen väylänä (liikkuvuusavustukset, päivitys- ja täydennyskoulutus, rekrytointikurssit) ja osalla hitaana ammatin vaihdon väylänä (ammattikorkeakoulututkinnot)

Lisäresurssien merkitys & uusien työpaikkojen luominen Alueen elinkeinoelämää tuettiin rakennemuutosrahoituksella ja yritystuilla, mutta rahoitukselta puuttui uusi sisältö. Uusien työpaikkojen luominen on hidasta ja vaikeaa eikä välttämättä suoraan kohdennu irtisanottujen työllistämiseen. Perlokselta vapautunut työvoima sai aikaan uusia työpaikkoja synnyttäneen efektin alueella. Parasta työllisyysturvaa irtisanotuille on hyvä työvoiman kysyntä. Työvoimapoliittiset toimet apuna uudelleen työllistymisessä. Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) toi lisäresursseja yksilölliseen palveluun ja ohjaukseen sekä koulutukseen. EGRtuen hakemiseen ja käyttöön liittyi myös paljon rajoitteita. Julkista rahoitusta vaikea saada paikalliselta tasolta (alueen ja työvoiman markkinointi) ja ruohonjuuritasolta (henkilöstön omat toimet) lähteviin toimiin.

Paikallisten työmarkkinoiden sopeutuminen Perloksen tuotannollisen toiminnan lakkauttamisen vaikutukset Joensuun seudun työttömyyteen olivat nähtävissä jo välittömästi toukokuussa 2007, jolloin puolet uusista työttömistä oli Perloksesta irtisanottuja. Muihin maakuntakeskuksiin ja kuntiin, joissa on työvoiman määrä ylittää 20 000 henkilöä, on Joensuun työttömyysaste ollut muita korkeammalla tasolla kesästä 2007 lähtien Joensuun seudun työttömyyden kasvuun Perloksen lopettaminen on vaikuttanut viipeellä. Heinäkuussa 2009 Joensuun työttömyysaste oli Suomen kunnista neljänneksi suurin. Myös lähtömuuton kasvu näkynee viipeellä talouden laskukauden päätyttyä.

Joustavuuden ja turvallisuuden toteutuminen Perloksen tapauksessa Irtisanotut toimivat aktiivisesti työllistyäkseen uudelleen. Uudelleen työllistymiseksi oltiin valmiita joustamaan palkkauksessa ja työsuhteiden laadussa. Naiset joustivat miehiä enemmän. Työntekijäasemassa olleet käyttivät palkkajoustavuutta työllistyäkseen uudelleen. Alemmat toimihenkilöt yhtäältä joustivat muita enemmän niin, että siirtyivät työntekijäasemaan, mutta toisaalta osa eteni ylemmiksi toimihenkilöiksi uudessa työssä. Ammatillinen joustavuus oli yksi käytetty keino – täydennettiin ja päivitettiin entistä ammattitaitoa, palattiin ennen Perlosta hankittuun ammattiin sekä vaihdettiin ammattia. Alueellisen liikkuvuuden avulla haettiin uudelleen työllistymistä ja liikkuvuusavustuksilla on tässä merkitystä. Muutto jäi kuitenkin etukäteisarvioita vähäisemmäksi. Joukkoirtisanomistilanteen voimakkaat valikoivat piirteet jakavat irtisanottuja voittajiin ja häviäjiin. Irtisanomistilanteiden riskien ja riskiryhmien tunnistaminen sekä tukitoimien oikea kohdentaminen on tärkeää.

Joustavuuden ja turvallisuuden toteutuminen Perloksen tapauksessa Hyvä työvoiman kysyntä ja talouden nousun vaihe on irtisanotuille parasta työllisyysturvaa – elinkeinopolitiikan rooli tärkeä. Hyvästä työvoiman kysynnästä huolimatta koulutus muodostui tärkeäksi vaihtoehdoksi irtisanotuille. Muutosturva kannustaa erityisesti koulutukseen ja on siten optioturvaa tulevaan työllistymiseen. Tukitoimet ja muutosturvan toimintamalli osoittivat toimivuutensa, mutta kehittämistarpeita ilmeni riskiryhmien tukemisessa ja työstä – työhön mallin edelleen kehittämisessä. Merkittävää toimeentuloturvaa irtisanotuille tarjosivat muutostilanteessa yrityksen ylimääräinen eroraha ja muutosturvan työllistymisohjelmalisä. Rakennemuutosrahoituksesta oli vain välillistä hyötyä irtisanottujen uudelleen työllistymiseen. Päävastuun tuotannon lopettamisen hoidosta kantoi yhteiskunta – miten yritysten vastuuta irtisanottavan henkilöstön uudelleen työllistämisestä ja uusien työpaikkojen luomisesta voitaisiin lisätä? Tehtaan lakkauttamisella on pitkäaikaisia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia irtisanotuille, alueelle ja yhteiskunnalle.

Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Karjalan tutkimuslaitos (etunimi. sukunimi@uef. fi) 013 251 2474 tai 013 251 4063 Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa - Tapaustutkimus Perlos Oyj: n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 72/2009 Edita Publishing Oy