TIETOOPPI TIETO JA TIEDOLLINEN NORMATIIVISUUS FILK229 FILM310 FTE120

TIETO-OPPI TIETO JA TIEDOLLINEN NORMATIIVISUUS FILK-229, FILM-310, FTE-120, FTE 340. 1 e Markus Lammenranta Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 1

KURSSISIVUT • Korvaavuus: FILK-229, FTE-220, FILM-310 ja FTE 340. 1 e • Powerpoint-materiaali • Pakollinen ja suositeltu oheiskirjallisuus • Videot • Kurssi suorittaminen: loppukoe 1. 3. + n. 1500 sanan essee (deadline 23. 3. ) Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 2

KURSSIN SISÄLTÖ A. TIETO JA TIETOVÄITTEET 1. Kolme tieto-opin ongelmaa: Tiedon luonne, arvo ja mahdollisuus 2. Hyvetieto-oppi ja tiedolliset hyveet 3. Kontektualismi ja pragmaattinen invariantismi 4. Tieto ensin B. TIEDOLLINEN OIKEUTUS JA RATIONAALISUUS 1. Evidentiaalinen internalismi 2. Reliabilistinen eksternalismi 3. Evidentiaalinen eksternalismi (faktualismi) Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 3

KOLME TIETO-OPIN ONGELMAA 1. Mitä on tieto? • Platonin Theaitetos-dialogin ongelma: Miten tieto eroaa todesta uskomuksesta? • Gettier-ongelma • Arpajaisongelma 2. Miksi tieto on arvokasta? • 3. Platonin Menon-dialogin ongelma: Miksi tieto on arvokkaampaa kuin tosi uskomus? Miten tieto on mahdollista? • Agrippan ongelma eli regressio-ongelma (pyrrhonistinen skeptisismi) • Descartesin ongelma (karteesinen skeptisismi) Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 4

KARTEESINEN TIETO-OPPI • S tietää että p, jos ja vain jos (1) p on tosi, (2) S uskoo että p ja (3) S on oikeutettu uskomaan että p. • • • Oikeutus = hyvät tiedolliset perusteet = evidenssi Internalismi: Oikeutus riippuu S: n sisäisistä tiloista (kokemuksista, uskomuksista). Infallibilismi: Oikeutus (perusteet, evidenssi) takaa totuuden, eli tieto on varmaa. • • P(p | e) = 1 (p: n todennäköisyys suhteessa evidenssiin e on 1) Oikeutettu uskomus ei voi olla epätosi. Tieto-oppi/ Markus Lammenranta Humanistinen tiedekunta 16. 1. 1. 3. 20175

KARTEESINEN SKEPTISISMI • Tieto ulkomaailmasta on mahdotonta. • Perustuu skeptisiin hypoteeseihin, jotka kuvaavat erehtymisen mahdollisuuksia, joita evidenssimme ei sulje pois. • Unihypoteesi ja ilkeä demoni hypoteesi Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 6

AIVOT ALTAASSA Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 7

HYVÄ JA PAHA TILANNE • • Kuvitellaan kaksi tilannetta, joissa minulla on täsmälleen samat kokemukset ja uskomukset: • Hyvä tilanne: Minulla todella on kädet, ja minusta myös näyttää, että minulla kädet. • Paha tilanne: Olen kädettömät aivot, ja minusta pelkästään näyttää, että minulla on kädet. Internalismi: Minulla on hyvässä ja pahassa tilanteessa sama evidenssi. (Evidenssi muodostuu tai riippuu ei-faktiivisista mielentiloista. ) ‒Evidenssini ei sulje pois mahdollisuutta, että olen pahassa tilanteessa. ‒Se ei sulje pois skeptisiä vaihtoehtoja, eikä siis takaa ulkomaailmaa koskevien uskomusteni totuutta. • Infallibilismi: Tieto vaatii evidenssiä, joka sulkee pois kaikki vaihtoehdot (erehtymismahdollisuudet) eli takaa totuuden. • Infallibilismi ja internalismi johtaa karteesiseen skeptisismiin: Tieto ulkomaailmasta on mahdotonta. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 8

REAKTIOITA KARTEESISEEN SKEPTISISMIIN 1. Fallibilismi a) Evidentialinen internalismi: Oikeutus riippuu sisäisistä mielentiloista, mutta sen ei tarvitse taata totuutta. ‒ Voin tietää, että minulla on kädet, vaikkei evidenssini sulje pois sitä, että olen kädettömät aivot. b) Reliabilismi: Tieto on tosi ja luotettavalla syntynyt uskomus. 100 %: n luotettavuutta ei tarvita. ‒ Hyvässä tilanteessa voin tietää, että minulla on kädet, koska uskomukseni, että minulla on, on syntynyt luotettavalla. 2. Infallibilismi c) Evidentiaalinen eksternalismi: Hyvässä tilanteessa evidenssini muodostuu tosiasiasta, että minulla on kädet. Pahassa tilanteessa se muodostuu tosiasiasta, että minusta näyttää siltä, että minulla on kädet. ‒ Hyvässä tilanteessa olen oikeutettu uskomaan, että minulla on kädet, koska evidenssini takaa sen, että minulla on. Luonnollisesti myös tiedän, että minulla on kädet. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 9

FALLIBILISMIN EPÄINTUITIIVISUUS • David Lewis, “Elusive Knowledge” (1996) • Fallibilismi: a) S voi tietää että p, vaikkei S: n evidenssi takaa p: n totuutta. b) S voi tietää että p, vaikkei S: n uskomus että p ole syntynyt täysin luotettavalla. • Jos fallibilismi pitäisi paikkansa, seuraavien lauseiden pitäisi tuntua hyväksyttäviltä, miltä ne eivät kuitenkaan tunnu: • ”Tiedän että p, mutta p voi olla epätosi. ” • ”Tiedän että p, mutta on mahdollista että q” (q: sta seuraa ei-p). • Infallibilismin mukaan ne eivät tunnu hyväksyttäviltä, koska ne ovat epätosia ja sisäisesti ristiriitaisia. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 10

ARPAJAISONGELMA • Falliblismi: S voi tietää että p, vaikka P(p | e) ˂ 1. • 10 000 arpaa. Vain yksi arpa voittaa. Todennäköisyys, että arpani ei voita, on 0, 9999. • Intuitio: En tiedä, että arpani ei voita. • Jos tietäisin tämän, tietäisin saman jokaisesta muusta arvasta, joka ei voita. Näitä arpoja koskevasta tiedosta voisin sitten päätellä deduktiivisesti, että jäljellä oleva arpa voittaa, ja tietää tämän, mikä on absurdia. • Koska tietoon että p ei riitä, että P(p | e) ˂ 1, fallibilismi on väärässä. • Ongelma koskee myös reliabilismia, koska siinä p: n todennäköisyys riippuu evidenssin sijasta prosessin luotettavuudesta. Jos luotettavuus ˂ 100%, p: n todennäköisyys ˂ 1. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 11

KYNNYSONGELMA • Kuinka vahvaa evidenssiä (tai luotettavuutta) tieto vaatii asteikolla 0 - 1? • Mikä tahansa aste alle 1: n tuntuu mielivaltaiselta. • Jos 0, 95 on kynnysarvo, joka riittää tietoon, miksei 0, 94 riitä? • Kontektualismi ja pragmaattinen invariantismi: Kynnysarvo riippuu käytännöllisistä panoksista eli siitä kuinka tärkeää kyseisessä kontekstissa on olla oikeassa. • Tämän mukaan tiedon vaatimukset vaihtelevat siis kontekstista toiseen. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 12

SULKUPERIAATE Tieto on tiedettyihin loogisiin seurauksiin nähden suljettu. Yhden premissin sulkuperiaate: Jos S tietää että p ja että p: stä seuraa q, niin S kykenee tietämään että q. Usean premissin sulkuperiaate: Jos S tietää että p ja että q ja että p: stä ja q: sta seuraa r, niin S kykenee tietämään että r. • Sovelsimme arpajaisongelmassa tätä periaatetta fallibilismia vastaan. • • • Itse asiassa fallibilismista seuraa, että periaate on epätosi. Ol. P(p) = 0, 9, P(q) = 0, 9 (P(p) ja P(q) ovat toisistaan riippumattomia. ) Tällöin P (p & q) = 0, 81 Jos tietoon riittävän todennäköisyyden kynnys on 0, 85, S tietää että p ja että q muttei tiedä että p & q. • Molemmat periaatteet ovat kuitenkin hyvin uskottavia. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 13

SULKUPERIAATE JA SKEPTISISMI (1) Jos tiedän, että minulla on kädet, tiedän myös, etten ole kädettömät aivot. (2) En tiedä, etten ole kädettömät aivot. (J) En siis tiedä, että minulla on kädet. • 1. premissi perustuu infallibilismin sijasta (yhden premissin) sulkuperiaatteeseen. Voimme olettaa, että tiedän, että siitä, että minulla on kädet, seuraa, etten ole kädettömät aivot. • Myös 2. premissi on intuitiivisesti uskottava. Jos minulla on sama evidenssi sekä hyvässä että pahassa tilanteessa (internalismi), on vaikea nähdä, miten voisin evidenssin perusteella tietää, etten ole pahassa tilanteessa (kädettömät aivot), vaikka fallibilismi pitäisi paikkansa. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 14

SULKUPERIAATTEESEEN NOJAAVA SKEPTINEN PARADOKSI (1) Jos tiedän, että minulla on kädet, tiedän myös, etten ole kädettömät aivot. (2) En tiedä, etten ole kädettömät aivot. (~J) Tiedän, että minulla on kädet. • Skeptikko: 1, 2, J • Moore: 1, ~2, ~J • Dretske, Nozick: ~1, 2, ~J • Cohen, De. Rose, Lewis: Jossain kontekstissa skeptikko on oikeassa, jossain taas Moore (kontektualismi). Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 15

GETTIER-ONGELMA • Fallibilismi: Oikeutettu uskomus voi olla epätosi. • Tieto = tosi ja oikeutettu (tai luotettavalla syntynyt) uskomus. • Gettier-vastaesimerkit ovat kuviteltuja tapauksia, joissa henkilöllä on tosi ja oikeutettu uskomus, joka ei ole tietoa. • Nämä ovat tapauksia, joissa oikeutettu uskomus on tosi hyvän onnen tai sattuman takia. • Infallibilismilla ei ole Gettier-ongelmaa. • Jos oikeutus takaa totuuden, ei ole sattumaa, että oikeutettu uskomus on tosi. • Gettier-tapauksissa henkilön uskomus ei infallibilismin mukaan ole oikeutettu, mikä voi kuitenkin tuntua epäintuitiivista. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 16

GETTIER-VASTAESIMERKKI: FORD S tietää että p, jos ja vain jos (1) p on tosi, (2) S uskoo että p ja (3) S on oikeutettu uskomaan että p. (q) Hra Nogot työskentelee toimistossani ja omistaa Fordin. (p) Joku toimistossani omistaa Fordin. • Olen oikeutettu uskomaan q: hun. • p seuraa loogisesti q: sta. • Päättelen p: n q: sta, ja olen oikeutettu uskomaan myös p: hen. • q on epätosi, ja p on tosi. En tiedä, että p. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2018 17

GETTIERIN OPETUS • Linda Zagzebski, ”The Inescapability of Gettier Problems” (1994) • Gettier-tapaukset ovat huonon onnen ja hyvän onnen yhdistelmiä: Huonoksi onnekseni kello on pysähtynyt. Hyväksi onneksi se sattuu näyttämään oikeaa aikaa. • Oikeutettu uskomus, joka on onnekkaasti tai sattumalta tosi, ei voi olla tietoa. • Ehdon, joka tekee todesta uskomuksesta tietoa, täytyy taata uskomuksen totuus. • Tämän ei tarvitse kuitenkaan olla oikeutusehto. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 18

MIKSI TIETO ON ARVOKASTA? • • • Tiedolla on arvoa, koska tosilla uskomuksilla on arvoa. • Tosilla uskomuksilla on välinearvoa: ne auttavat saavuttamaan muita arvokkaita asioita. • Tosilla uskomuksilla on itseisarvoa. • Ongelma: Kaikilla tosilla uskomuksilla ei näytä olevan arvoa. Miksi tiedolla on enemmän arvoa kuin todella uskomuksella? • Sokrates Platonin Menon-dialogissa: tosi uskomus oikeasta tiestä Larissaan näyttää vievän yhtä varmasti perille kuin tieto oikeasta tiestä. • Sokrateen vertaus Daidaloksen patsaista, jotka pitää sitoa kiinni, etteivät ne karkaisi. • Tieto on stabiilimpaa kuin tosi uskomus, koska sitä pitävät kiinni perusteet. • Tämä näyttää merkitsevän sitä, että tiedolla on kuitenkin enemmän välinearvoa kuin todella uskomuksella: Se, joka tietää, löytää varmemmin perille, koska hän ei luovu niin helposti uskomuksestaan, että tie vie perille, vaikka se veisi välillä väärään suuntaan. • Ongelma: Ei ole selvää, että tieto olisi aina pysyvämpää kuin tosi uskomus. Harhaanjohtava evidenssi voi saada molemmat katoamaan. Myös tieto katoaa mielestä (unohtuu) – usein hyvin nopeasti. Riippumatta siitä, onko tieto aina arvokasta tai onko se aina arvokkaampaa kuin tosi uskomus, on olemassa erityisiä tiedollisia arvoja erotuksena esim. moraalisista, esteettisistä ja kulinaarisista arvoista. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 19

TIEDOLLINEN ARVO • Tieto-oppi on normatiivinen tutkimusala (kritiikin alue), jolla on omat erityiset arvonsa ja norminsa (Sosa). • Tiedollinen arvomonismi I: Tosi uskomus on ainoa perustava tiedollinen arvo. • Oikeutuksella ja luotettavuudella on tiedollista välinearvoa, koska ne auttavat muodostamaan tosia uskomuksia. • Tiedollinen arvomonismi II: Tieto on ainoa perustava tiedollinen arvo. • Tieto ensin -lähestymistapa • Tiedollinen arvomonismi III: Oikeutus on ainoa perustava tiedollinen arvo. • Richard Feldman, Mark Kaplan • Tiedollinen arvopluralismi: On useita perustavia tiedollisia arvoja, kuten tosi uskomus, tieto, oikeutus, ymmärrys ja viisaus. • Miksi tiedolla on enemmän tiedollista arvoa kuin todella uskomuksella? Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 20

KAHDEN KRITIIKIN ALUEEN VERTAILU Tieto-oppi Kahvikritiikki Uskomukset Nestemäinen kahvi Käsitteet Jauhettu kahvi, kahvipavut, kahvikoneet Uskojat ja heidän tapansa muodostaa uskomuksia Koulut, opetusmenetelmät, laboratoriot, tutkimusmenetelmät ja –yhteisöt Todet uskomukset ja teoriat Humanistinen tiedekunta Baristat ja heidän tapansa tehdä kahvia Kahviplantaasit, sadot, jauhatustavat, maaperä, ilmasto Herkullinen, aromaattinen nestemäinen kahvi Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2018 21

MENON-ONGELMA Epäluotettava prosessi Luotettava prosessi Kahvi on molemmissa kupeissa täysin yhtä hyvää. Miten se, että toisen kupin kahvi tulee paremmasta kahvikoneesta, tekisi siitä yhtään parempaa. Kahvikoneella ei itsessään ole kulinaarista arvoa. Tämä arvo tulee täysin sen kyvystä tuottaa hyvää kahvia. Tosi Sama koskee kognitiivisia prosesseja: uskomus luotettavuudella ei ole itsessään tiedollista arvoa, vaan prosessin luotettavuus riippuu sen tuottamien tosien uskomusten arvosta. Jos meillä jo on loistava tuote, tämä ei saa lisäarvoa siitä, sen on tuottanut prosessi, joka saa Tosi uskomus luotettavasti aikaan tällaisia tuotteita. • Arvomonismi I on epätosi. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 22

HYVETIETO-OPPI RATKAISEE TIEDON ARVON ONGELMAN • Linda Zagzebski, ” ”From Reliabilism to Virtue Epistemology” (2000) • Yksinkertainen reliabilismi: Tietoa on tosi uskomus, joka on luotettavan kognitiivisen prosessin tuottama. • • Funktionaalinen reliabilismi: Tietoa on tosi uskomus, joka on oikein toimivien älyllisten kykyjen tuottama (nämä toimivat oikein, kun ne toimivat totuuteen tähtäävän tehtävänsä tai suunnitelmansa mukaisesti asianmukaisessa ympäristössä). • • Prosessi ei lisää tuotteen (toden uskomuksen arvoa). Se saa itse kaiken arvonsa tuotteelta. Vrt. kahvikone! Se, että kahvikone toimii suunnitellusti eli tarkoituksensa mukaisesti, tekee siitä hyvän kahvikoneen, mutta sen hyvyys on jotakin tuotetun kahvin ulkopuolista eikä lisää tämän hyvyyttä. Hyvetieto-oppi: Tieto on uskomus, joka on tosi, uskojan hyveellisen toiminnan ansiosta. • Agentin hyvyys voi lisätä hänen tekonsa hyvyyttä. Kun toden uskomuksen lähde on uskojan älyllisissä hyveissä, se saa tästä lisäarvoa. Se on arvokkaampi kuin uskomus, joka on tosi hyvän onnen tai sattuman takia • Arvopluralismi: Tiedolla on totuuden lisäksi perustavaa tiedollista arvoa (ML). Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 23

RATKAISUEHDOTUKSIA 1. Tieto = tosi uskomus + X • X = oikeutus + ei kumoajia • X = herkkyys (Jos p olisi epätosi, S ei uskoisi että p. ) • X = turvallisuus (Jos S uskoisi että p, p olisi tosi. ) • X = relevanttien vaihtoehtojen poissulkeminen • X = luotettavuus + herkkyys/turvallisuus/relevanttien vaihtoehtojen poissulkeminen • X = tosi koska kompetentti (hyve-ehto) 2. Kontekstualismi ja pragmaattinen invariantismi • 3. Tieto-lauseiden totuusehdot tai tiedon ehdot vaihtelevat kontekstista toiseen. Tieto ensin! • Tieto on primitiivinen peruskäsite (-ominaisuus), jonka avulla määritellään mm. uskominen, väittäminen, oikeutus, rationaalisuus jne. • Timothy Williamson, Alan Millar, Chris Kelp, Clayton Littlejohn, Lisa Miracchi Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi/ Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 24