OIKEUTUS JA RATIONAALISUUS Pyrrhon myrskyss Humanistinen tiedekunta Tietooppi

OIKEUTUS JA RATIONAALISUUS Pyrrhon myrskyssä Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 1

OIKEUTUKSEN NORMATIIVISUUS • Oikeutus on normatiivinen käsite. • Normatiiviset käsitteet (väljässä merkityksessä): 1. Deonttiset käsitteet: pakollinen, sallittu, kielletty, oikein, väärin 2. Aksiologiset käsitteet: hyvä, paha, arvokas, huono, kaunis 3. Areteettiset käsitteet (kr. aretē): hyve, pahe, viisas, rohkea, holtiton • Oikeutetulla uskomuksella on kaksi ominaisuutta: 1. Oikeutus itse (jokin normatiivinen ominaisuus). 2. Ei-normatiivinen ominaisuus, joka tekee uskomuksesta oikeutetun. ‒ supervienienssi Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 2

MITÄ ON OIKEUTUS? A. Deontologismi: Oikeutus on deonttinen ominaisuus. • Oikeutettu uskomus on pakollinen tai sallittu uskomus. B. Konsekventialismi: Oikeutus on aksiologinen ominaisuus. • Oikeutettu uskomus on tiedollisesti hyvä tai arvokas uskomus. ‒ Sillä on joko tiedollista itseisarvoa tai välinearvoa. C. Hyvetieto-oppi: Oikeutus on areteettinen ominaisuus. • Oikeutettu uskomus on hyveellinen tai kompetentti uskomus. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 3

MIKÄ TEKEE USKOMUKSISTA OIKEUTETTUJA? • Internalismi: Sisäiset tekijät määräävät oikeutuksen. a) Mentalismi: Sisäisiä tekijöitä ovat ei-faktiiviset mielentilat tai näitä koskevat tosiasiat. b) Aksessibilismi: Sisäisiä tekijöitä ovat tosiasiat, joihin subjektilla on reflektiivinen pääsy. • Hän pystyy tietämään ne pelkästään introspektion, apriorisen harkinnan (tai näin tiedettyjä tosiasioita koskevan muistin avulla). • Eksternalismi: Oikeutus riippuu lisäksi ulkoisista tekijöistä. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. - 1. 3. 2017 4

PROPOSITIONAALINEN JA DOKSASTINEN OIKEUTUS • • S: llä on propositionaalinen oikeutus uskoa että p, joj S: llä on riittävä oikeutus uskoa että p. • Tämä ei vaadi, että S todella uskoo että p. • Internalismi on teoria propositionaalisesta oikeutuksesta. S: n uskomus että p on doksastisesti oikeutettu, joj S: llä on riittävä oikeutus uskoa että p ja hänen uskomuksensa että p perustuu tähän oikeutukseen. • • Yleinen näkemys on, että tämä perustumis-relaatio on kausaalinen. Sherlock Holmesilla ja tri Watsonilla on hallussaan sama evidenssi, mutta Holmesin uskomus perustuu evidenssiin toisin kuin Watsonin. • Molemmilla on propositionaalinen oikeutus mutta vain Holmesilla doksastinen oikeutus uskomukselleen. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 5

EVIDENTIALISMI VS. RELIABILISMI Evidentialismi: S on oikeutettu uskomaan että p (hetkellä t), joj S: n evidenssi (hetkellä t) tukee p: tä tai S: llä on riittävät perusteet (hetkellä t) uskoa että p. – Internalismi: S: n evidenssi muodostuu hänen ei-faktiivisista mielentiloistaan: kokemuksistaan, uskomuksistaan ja intuitioistaan tai näitä koskevista tosiasioista. – Conee, Feldman, Fumerton, Huemer, Pryor – Eksternalismi: S: n evidenssi muodostuu tosiasioista, jotka S tietää, tai faktiivisista mielentiloista (näen, että p). – Timothy Williamson, John Mc. Dowell Reliabilismi: S: n uskomus on oikeutettu, joj sillä on luotettava kausaalinen alkuperä (se on luotettavien psykologisten prosessien synnyttämä). – Eksternalismi – Alvin Goldman Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 6

MISTÄ TIEDÄT? MIKÄ OIKEUTTAA USKOMUKSESI? • − Kuu kiertää maata? − Mistä tiedät? (Miksi uskot niin? Mitä perusteita sinulla on uskoa niin? ) − Opettajani sanoi niin koulussa, ja opettajani on luotettava. − Mistä tiedät, että opettajasi sanoi niin? Mistä tiedät, että opettajasi on luotettava − Jne. Näyttää siltä, että henkilön uskomuksen tekee oikeutetuksi se, että hänellä on sille on hyviä perusteita ja edelleen hyviä perusteita näille hyville perusteille ja niin edelleen. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 7

OIKEUTUKSEN RAKENNE Oikeutus syntyy perusteiden ketjusta, joka 1. päättyy perususkomukseen (fundamentalismi), 2. jatkuu äärettömyyksiin (infinitismi), 3. muodostaa kehän (kehäinen koherentismi) tai 4. päättyy uskomukseen, joka ei ole oikeutettu (wittgensteinilainen kontekstualismi) • Pyrrhonistisen skeptisismin mukaan mikään ketjuista ei kykene oikeuttamaan uskomuksia. Sitä voidaan puolustaa argumentilla, joka löytyy jo hellenistisestä skeptisismistä. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 8

REGRESSIOARGUMENTTI (AGRIPPAN ONGELMA) 1. Jos uskomus on oikeutettu, se on joko perususkomus (oikeutettu päättelystä riippumatta) tai sen oikeutus perustuu päättelyyn. 2. Perususkomuksia ei ole. 3. Jos uskomus on oikeutettu, sen tekee oikeutetuksi joko (a) ääretön perusteiden ketju, (b) kehäinen perusteiden ketju tai (c) perusteiden ketju, joka päättyy epäoikeutettuun uskomukseen. 4. Ääretön perusteiden ketju ei voi oikeuttaa uskomusta. 5. Kehäinen perusteiden ketju ei voi oikeuttaa uskomusta. 6. Epäoikeutettuun uskomukseen päättyvä ketju ei voi oikeuttaa uskomusta. 7. Siis mitään oikeutettuja uskomuksia ei ole. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 9

FUNDAMENTALISMI • Lat. fundamentum = perusta. • Jokainen oikeutettu uskomus on joko perususkomus tai perususkomuksista päätelty uskomus. • Perususkomus on oikeutettu uskomus, jonka oikeutus ei perustu päättelyyn muista uskomuksista Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 10

PERUSUSKOMUSTEN OIKEUTUS? • Mihin perususkomusten oikeutus perustuu? Mikä tekee ne oikeutetuiksi? • Fundamentalisti, joka on evidentialisti, vetoaa evidenssiin (tai perusteisiin), mutta perususkomusten kohdalla, tämä evidenssi ei voi muodostua muista uskomuksista. • Mistä tämä evidenssi muodostuu ja miten se pystyy oikeuttamaan perususkomuksen? • Reliabilisti ajattelee, että perususkomukset oikeuttaa niiden luotettava kausaalinen alkuperä, johon ei sisälly päättelyä muista uskomuksista. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 11

PERINTEINEN EVIDENTIAALINEN INTERNALISMI • Radikaali (karteesinen) fundamentalismi • Infallibilismi: Perususkomukset oikeuttaa niiden erehtymättömyys (varmuus). Ne eivät voi olla epätosia. 1. Erehtymätön uskomus: Siitä, että S uskoo että p, seuraa loogisesti että p tosi. • Tämän näkemyksen mukaan perususkomus oikeuttaa itsensä. Se on evidenssiä itselleen (self-evident) • Ongelmat: (i) kaikki välttämättä todet propositiot täyttävät tämän ehdon. (ii) Harva kontingentti propositio täyttää sen, kuten propositio <olen olemassa> tai <ajattelen>. 2. Erehtymätön oikeutus: Perususkomuksen oikeutus takaa sen totuuden. • Perususkomuksen oikeuttaa se tosiasia, joka tekee siitä toden. • Esim. uskomukseni, että minulla on kipuja, oikeuttaa se tosiasia, että minulla on kipuja. • • • Ongelma: Miksei tosiasia, että huomenna sataa, oikeuta uskomustani, että huomenna sataa. Perususkomuksen oikeuttaa tietoisuus siitä tosiasiasta, joka tekee siitä toden. Evidenssi empiirisille perususkomuksille muodostuu siis uskojan omia mielentiloja koskevista tosiasioista. Jotta evidenssi oikeuttaisi uskomuksen, sen täytyy olla uskojan hallussa eli hänen täytyy olla tietoinen siitä. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 12

SELLARSIN DILEMMA Wilfrid Sellars: ‘Empiricism and the Philosophy of Mind’ (1956) • Se, että jotkut tosiasiat ovat suoraan tietoisuudelle annettuja, on myytti. (The myth of the given) 1. Jos tietoisuudella ei ole propositionaalista sisältöä, se eivät kykene oikeuttamaan uskomuksia. 2. Jos tietoisuudella on propositionaalinen sisältö, se vaatii itse oikeutuksen. • Perinteinen internalismi hylkää 1. haaran: Tietoisuus kokemuksista on eiintentionaalista ja ei-propositionaalista. • Tietoisuus eli tuttuus (acquaintance) on aito relaatio. • Sen mukaan tietoisuus siitä tosiasiasta, joka tekee uskomuksesta toden, on paras mahdollinen oikeutus uskomukselle. • Koska tässä tietoisuudessa ei ole kysymys (propositionaalisesta) tiedosta, näkemys ei ole altis Williamsonin mielen läpinäkyvyyttä vastustavalle argumentille. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 13

ULKOMAAILMAA KOSKEVIEN USKOMUSTEN OIKEUTUS • Perinteisen internalismin mukaan empiiriset perususkomukset koskevat omia mielentiloja. • Voimme olla suoraan tietoisia vain omaa mieltä koskevista tosiasioista. • Ulkomaailmaa koskevien uskomusten oikeutuksen pitäisi perustua päättelyyn omia aistikokemuksia koskevista perususkomuksista. • Mikä oikeuttaa tällaisen päättelyn? • Suora tietoisuus deduktiivisista suhteista? ‒ Ongelma: Koska mielen ja ulkomaailman välinen suhde on kontingentti, tällaisia suhteita ei mielen ja ulkomaailman välillä ole. • Suora tietoisuus mielen ja ulkomaailman välisistä probabilistisista suhteista? ‒ Ongelma: Emme voi olla suoraan tietoisia näistä. Ks. kuitenkin Hasan & Fumerton. → Ulkomaailmaa koskeva skeptisismi Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 14

DOKSASTISTA OIKEUTUSTA KOSKEVA ONGELMA • Jotta ulkomaailma koskeva uskomus olisi doksastisesti oikeutettu, sen täytyisi perustua (olla päätelty) mielentiloja koskevista perususkomuksista. • Psykologinen ongelma: Näyttää siltä, ettemme muodosta ulkomaailmaa koskevia uskomuksia päättelemällä mieltä koskevista uskomuksista. • Psykologisesti realistisempi kanta: kokemus synnyttää suoraan uskomuksia ulkomaailmasta. → Jos tämä pitää paikkansa, perinteisestä karteesisesta internalismista seuraa, että ulkomaailmaa koskevat uskomukset eivät ole doksastisesti oikeutettuja (eivätkä tietoa). Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 15

M 0 DERNI EVIDENTIAALINEN INTERNALISMI • Empiiriset perususkomukset koskevat ulkomaailmaa eli aineellisia esineitä ja niiden ominaisuuksia. Ts. kokemusta koskeva evidenssi oikeuttaa suoraan ulkomaailmaa koskevia uskomuksia. • Fallibilismi: Oikeutus (evidenssi) ei takaa totuutta. Perususkomukset voivat olla epätosia. • Koska perususkomukset eivät aina ole tosia, meillä voi olla evidenssiä niiden totuutta vastaan. Tällöin niiden oikeutus kumoutuu. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 16

PRIMA FACIE –OIKEUTUS JA KUMOUTUVUUS • Jos evidenssi e oikeuttaa S: n uskomaan että p, niin toinen evidenssi d kumoaa tämän oikeutuksen, jos ja vain jos e ja d yhdessä eivät oikeuta S: ä uskomaan että p. • d voi olla peruste uskoa, että p on epätosi tai että e ei ole luotettavaa evidenssiä p: lle. • d = psykologinen kumoaja (defeater) • e antaa S: lle prima facie –oikeutuksen (pro tanto –oikeutuksen) uskoa että p. • Jos S: llä on prima facie -oikeutus uskoa että p eikä tälle ole kumoajia, niin S: llä on ultima facie –oikeutus uskoa että p. Tällöin S: n kokonaisevidenssi oikeuttaa hänen uskomaan että p. • Prima facie -oikeutus koskee osaa S: n evidenssistä. Ultima facie -oikeutus koskee S: n koko evidenssiä. Siksi edellinen voi kumoutua mutta jälkimmäinen ei. Toki ultima facie –oikeutuskin voi kuomoutua, jos S hankkii lisää evidenssiä Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 17

FENOMENAALINEN KONSERVATISMI • Michael Huemer, Skepticism and the Veil of Perception (2001) • Fenomenaalinen konservatismi: Jos minusta näyttää siltä että p eikä minulla ole kumoajia p: lle (perusteita epäillä p: tä), olen (ultima facie) oikeutettu uskomaan että p. • • Ts. näyttäminen yksin riittää prima facie –oikeutukseen. Perusteluja: 1. p: n uskominen tuntuu tällaisessa tilanteessa järkevämmältä kuin ~p: n uskominen tai uskomuksista pidättäytyminen. 2. Luonteva selitys kaikkien perususkomusten oikeutukselle. • 3. Perseptuaalinen näyttäminen, muistinäyttäminen, älyllinen näyttäminen (intuitio) jne. Antaa kannattajien mielestä uskottavan vastauksen niin pyrrhonistiseen kuin karteesiseen skeptisismiin. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 18

NÄYTTÄMINEN (SEEMING) 1. Näyttäminen on eri asia kuin uskominen. • 2. Havaintovirheet: Veteen työnnetty kynä näyttää katkenneelta, vaikken usko, että se on katkennut. Näyttäminen ei ole sama kuin taipumus uskoa. • Keppi näyttää taipuneelta, vaikkei minulle olisi minkäänlaista taipumusta uskoa sen olevan taipunut. Toisaalta voin olla, esim. toiveajattelun takia, taipuvainen uskomaan jotakin, mikä ei näytä todelta. • Näyttäminen selittää taipumuksen uskoa. 3. Näyttämisellä on assertiivinen fenomenaalinen luonne: näyttäminen esittää proposition totena. • Se muistuttaa tässä suhteessa uskomuksia. Tämä fenomenaalinen luonne näyttää antavan sille oikeuttavaa voimaa. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 19

SELLARSIN DILEMMA Wilfrid Sellars (1912 -1989) 1. Jos kokemuksilla ei ole propositionaalista sisältöä, ne eivät kykene oikeuttamaan uskomuksia. • 2. D. Davidson: Aistikokemukset voivat kausaalisesti aiheuttaa uskomuksia mutteivat oikeuttaa niitä. Jos kokemuksilla on propositionaalinen sisältö, ne vaativat itse oikeutuksen. • Fenomenaalinen konservatismi hylkää 2. haaran: Perususkomuksen oikeuttaa näyttämistila, jolla on propositionaalinen sisältö mutta joka ei itse tarvitse oikeutusta. • Jotkut pitävät näyttämistilaa identtisenä kokemuksen kanssa, jotkut taas kokemuksesta erillisenä tilana. • Mutta miksei näyttäminen tarvitse oikeutusta? Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 20

KOGNITIIVINEN PENETRAATIO • Muut mielentilat vaikuttavat (tunkeutuvat) siihen, miltä jokin näyttää. • • Peter Markie, “The Mystery of Perceptual Justification” (2005) • • Esim. mieliala, uskomukset, halut ja luonteenlaatu. Kultahippu-tapaus Susanna Siegel, ”Cognitive Penetrability and Perceptual Justification” (2012) • Esim. Liisa uskoo ilman perusteita, että Matti on hänelle vihainen, minkä takia Matti näyttää hänestä vihaiselta. ‒ Kehäisyys: epäoikeutettu uskomus → näyttäminen → oikeutettu uskomus ‒ Intuitio: Epäoikeutettu uskomus ei voi tulla tällä tavalla oikeutetuksi, kuten fenomenaalinen konservatismi sanoo. • Sosa: Näyttäminen oikeuttaa, vain jos se on kompetenttia (havaintokompetenssin ilmentymä) • Goldman: Kognitiivinen penetrratio tekee uskomuksen alkuperästä epäluotettavan. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 21

INTROSPEKTIO • Mikä oikeuttaa introspektiiviset perususkomukset? Esim. uskomukseni, että minulla on päänsärky, ja uskomukseni, että ajattelen Wieniä. • Goldmanin kritiikki: Fenomenaalinen konservatismi ei sovellu tähän klassiseen perususkomusten tyyppiin. Sen mukaan pitäisi olla jotain sellaista kuin introspektiivinen näyttäminen, mutta tällaista mielentilaa ei ole. • Huemerin ehdotus: mielentila (päänsärky, uskomukseni, että ajattelen Wieniä) = näyttämistila • Goldman: Tämä ei käy, koska näyttäminen on assertiivinen propositionaalinen asenne. • Päänsärky ei ole propositionaalinen asenne ollenkaan. • Halut, toiveet ja intentiot ovat ei-assertiivisia propositionaalisia asenteita. ‒ Eri sopimisen suunta: Uskomusten ja näyttämistilojen pitäisi sopia maailmaan. Maailman taas pitäisi sopia haluihin, toiveisiin ja intentioihin. • Klassisella tuttuusteorialla ei ole tätä ongelmaa: introspektiivisen uskomuksen oikeuttaa suora tietoisuus mielentilasta. • Suora tietoisuus ei ole propositionaalinen asenne. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 22

HELPON TIEDON ONGELMA (SULKUPERIAATE) • Stewart Cohen, “Basic Knowledge and the Problem of Easy Knowledge” (2002) • Fenomenaalisesta konservatismista seuraa, että seuraava päättely voi antaa tietoa ja oikeutettuja uskomuksia (liian helposti). 1. Tämä pöytä on punainen. (perseptuaalinen näyttäminen) 2. Jos tämä pöytä on punainen, se ei ole valkoinen pöytä, joka näyttää punaisessa valossa punaiselta. (apriorinen intuitio eli näyttäminen) 3. Siis tämä pöytä ei ole valkoinen pöytä, joka näyttää punaisessa valossa punaiselta. • Intuitio: Pelkästään se, että pöytä näyttää punaiselta, ei oikeuta uskomaan, että se ei ole valkoinen pöytä, joka näyttää punaisessa valossa punaiselta. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 23

MYÖS SKEPTISISMIN TORJUMINEN LIIAN HELPPOA • Fenomenaalisesta konservatismista seuraa, että seuraava uusmoorelainen päättely oikeuttaa johtopäätöksen: 1. Minulla on kädet. (perseptuaalinen näyttäminen) 2. Jos minulla on kädet, en ole kädettömät aivot, joista näyttää, että niillä on kädet. (apriorinen intuitio eli näyttäminen) 3. Siis en ole kädettömät aivot, joista näyttää, että niillä on kädet. • Intuitio: Pelkästään se, että minusta näyttää, että minulla on kädet, ei oikeuta uskomaan, etten ole kädettömät aivot, joista näyttää, että niillä on kädet. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 24

DOGMATISMIN YHTEENSOPIMATTOMUUS TODENNÄKÖISYYSTEORIAN KANSSA • Roger White, ”Problems for Dogmatism”, Philosophical Studies 131, (2006), 525 -557. E = Minusta näyttää, että minulla on kädet. K = Minulla on kädet (ja minusta näyttää, että minulla on kädet). A = Olen kädettömät aivot (ja minusta näyttää, että minulla on kädet). P(K | E) > P(K) E lisää K P(A | E) > P(A) E lisää A: n todennäköisyyttä. • : n todennäköisyyttä. Jos E lisää A: n todennäköisyyttä, miten se voisi oikeuttaa uskomaan, että A on epätosi? Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 25

LINTUHARRASTAJAT Kokenut harrastaja: ”Tuo on metsäkirvinen. ” Aloittelija: ”Tuo on metsäkirvinen. ” • Oletetaan, että molemmilla on täsmälleen sama näkökokemus eli molemmista näyttää samalta. • Kokeneen harrastajan uskomus on oikeutettu, mutta aloittelijan uskomus ei ole. • Goldmanin mukaan fenomenaalinen konservatismi ei pysty selittämään tätä eroa. Hänen selityksensä on tämä: • Kokeneella harrastajalla on muistissaan metsäkirviselle tunnusomaisia piirteitä, joita hän vertaa kokemukseensa. • Aloittelija vain arvaa, että lintu on metsäkirvinen. • Kokeneen harrastajan käyttämä kognitiivinen prosessi on luotettava, kun aloittelijan prosessi on epäluotettava. • Sama selitys soveltuu kognitiiivisen penetraation tapauksiin. Pahoissa kognitiivisen penetraation tapauksissa uskomus synnyttänyt prosessi on epäluotettava. • reliabilismi Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16. 1. 1. 3. 2017 26