TIETO JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tilannekatsaus Hyvinvointiteknologian

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tilannekatsaus

Hyvinvointiteknologian kokeilujen määrälliset tiedot /tutkinnoittain 2014 -2019 17. 3. 2016 Sivu 2

Työllistämiskyselyn tuloksia 2016 • Työllistymiskysely tavoitti vuonna 2016 hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan suorittaneista n = 15 alan ammattilaista. Vastausprosentti oli 60 %. Työllistyminen • Vastanneista yksi oli jatkanut opintojaan ammattikorkeakoulussa (sairaanhoitajaopiskelijana). • Kokeilusta valmistuneista 15 ammattilaisesta työskenteli vain 2 hyvinvointiteknologian alan työtehtävissä. • Valmistuneista seitsemän (7) ammattilaista oli työllistynyt muihin, kuin hyvinvointiteknologian osaamista vastaaviin työtehtäviin (esim. tietoliikenneasentaja, ammatinohjaajaksi ICT ja turva-alalle, sairaanhoitajana kotihoidossa). • Hyvinvointiteknologian kokeilun tuottama osaamisen katsotaan kuitenkin edistäneet alalle työllistymistä joiltakin osin. • Kaikkiaan kuusi (6) vuonna 2016 valmistuneista olivat työttömänä, yksi heistä työeläkkeellä. (Näistä työttömistä lähes kaikki olivat olleet valmistumisesta asti työttöminä. Vain yksi työttömistä oli ollut 2 kuukautta hyvinvointiteknologian kokeilua vastaavissa työtehtävissä lääkintälaitehuollossa. Heidän lisäkseen kaksi vuonna 2016 valmistunutta oli ollut puolesta vuodesta vuoteen työttömänä, jonka jälkeen olivat työllistyneet. ) 17. 3. 2016 Sivu 3

Työllistämiskyselyn tuloksia 2016 Työsopimuksen luonne • Hyvinvointiteknologian kokeilun mukaisiin työtehtäviin työllistyneillä kahdella (2) työntekijällä oli vakituinen työsuhde. Muille aloille työllistyneistä vain muutama ilmoitti työsopimuksen luonteen olevan kokoaikainen, määräaikainen tai “satunnainen kiireapulainen”. 17. 3. 2016 Sivu 4

Hyvinvointiteknologian koordinoinnista (Koulutuksen järjestäjien kierros) • Koulutuskeskus SEDU (Lapua) 31. 10. 2017, Sasky koulutuskuntayhtymä (Sastamala) 4. 10. 2017, Savon ammatti- ja aikuisopisto (Kuopio) 11. 10. 2017 , Etelä-Savon ammattiopisto (Mikkeli) 12. 10. 2017, Koulutuskeskus Salpaus (Lahti) 1. 11. 2017, Keski -Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Nurmijärvi 1. 11. 2017 Tieto- ja tietoliikennetekniikka • Koulutuksen järjestäjät esittävät yksimielisesti tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon osaamisalaksi hyvinvointiteknologiaa. • Pakollisiksi tutkinnon osiksi hyvinvointiteknologian osaamisalalla esitetään lähes yksimielisesti: • Elektroniikan ja ICT: n perustehtävät • Turvalaitteiden- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus: • Kokeiluissa tutkinnon osan nimi on hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus. Tutkinnon osan nimen muutosta turvalaitteiden- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennusta pidetään hyvänä, koska kuvaa paremmin alan tehtävää. • Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen seuraavin muutoksin • Ammattitaitovaatimukset ja kriteerit tulee tarkistaa suhteessa ammatin vaatimaan työympäristöön siten, että opiskelijalla on riittävät valmiudet työskennellä asiakastyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä • Tutkinnon osan laajuudeksi esitetään 10 osp 17. 3. 2016 Sivu 5

Hyvinvointiteknologian koordinoinnista (Koulutuksen järjestäjien kierros) Tieto- ja tietoliikennetekniikka (jatkuu) • Robotiikka (? ) • Robotiikan tulemista tulevaisuudessa myös painotettiin. Tämän hetkinen robotiikan tutkinnon osa ei sisällöltään vastaa työelämäosaamista. Sisältöön kaivataan laajempaa näkökulmaa teollisuus- ja palveluroboteista. Perustetyön ammattitaitovaatimuksissa/arviointikriteereissä huomioitavaa hoitopuolen näkökulma esimerkiksi kuljetusrobotit. 17. 3. 2016 Sivu 6

Hyvinvointiteknologian koordinoinnista (Koulutuksen järjestäjien kierros) Sähkö-automaatiotekniikka/Kone- ja metallitekniikka • Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon tulisi sisällyttää valinnaisia tutkinnon osia liittyen hyvinvointiteknologiaan • Sähkö- ja automaatiotekniikassa pakolliset ns. sähköasennuspätevyyteen tähtäävät tutkinnon osat ovat sen verran laajoja, että hyvinvointiteknologian tutkinnon osille ei ole opetussuunnitelmassa riittävästi ”tilaa”. Suositus on, että hyvinvointiteknologian tutkinnon osat sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnossa ovat valinnaisina. • Tutkintonimike turvalaiteasentaja? • Kone- ja metallialan perustutkintoon sisällytettävästä hyvinvointiteknologiasta on vähän näkemystä kokeilun puitteissa; mahdollisesti valinnaiset tutkinnon osat olisivat perusteltuja 17. 3. 2016 Sivu 7

Hyvinvointiteknologian koordinoinnista (Koulutuksen järjestäjien kierros) Muuta • Tieto- ja tietoliikennetekniikan tutkintoimikunnalta yrityksien kautta tulevat terveiset: Tutkinnon osat ovat liian laajoja hallittaviksi. Yrityselämän suositus on, että perustetyössä otetaan tämä huomioon ja pilkotaan tutkinnon osia pienemmiksi kokonaisuuksiksi. • ST-3 esitetään sisältyväksi hyvinvointiteknologian osaamisalaan - mahdollistaa laajemman sijoittumisen työelämään • Lisäksi kokeiluverkostossa on noussut toive, että ensi vuonna alkavassa tutkinnon perustetyössä tulisi pohtia kaikille tekniikan aloille yhteistä pakollista tutkinnon osaa asiakaspalvelussa toimiminen (kts. kiinteistöalan perustutkinto, sisältäisi asiakaspalvelun perustietotaidot, julkisuus lainsäädännön, sopimusehdot, reklamaatiot yms. ) • Hyvinvointiteknologian osaamisalan tulisi olla SORA -lainsäädännön alainen • Hyvinvointiteknologian alalle valintamenettelyä tulisi tarkistaa 17. 3. 2016 Sivu 8

KIITOS! juha. saarikoski@osao. fi anna. levy@osao. fi 17. 3. 2016 Sivu 9