Taru Kekoni YTT Yliopistonlehtori ItSuomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Taru Kekoni YTT, Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

§ 17% suomalaista kokeillut joskus § Eniten käyttävät 25– 34 -vuotiaat § 15– 16 -vuotiaista suomalaisista koululaisista 11 % kokeillut, vastaava Euroopan maiden keskiarvo oli 17% (Lähde: ESPAD-tutkimus) § Trendinä mm. kotikasvatuksen yleistyminen sekä asenteiden lieventyminen satunnaista käyttöä kohtaan (nuoremmissa ikäryhmissä) Lähde: Metso, Winter & Hakkarainen 2012: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet : Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992 -2010

§ Puheenvuoron pohjalla väitöskirjatutkimus ’Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen. Kannabisaktivistien näkökulma. ’ Acta Universitatis Tamperensis 2007. § Laadullinen haastattelututkimus, jossa aineistona 36 ”kannabisaktivistien” haastattelua. § Teoreettisena viitekehyksenä yhteiskunnallinen reagointi (marginaalin tutkimus, poikkeavuudentutkimus (erityisesti leimautumisteoriat), sosiaalisten ongelmien tutkimus, riskiyhteiskunnan tutkimus) sekä neuvottelut yhteiskunnalliseen reagointiin vastaamisen tapoina (vastapuheen käsite, alakulttuurien ja yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimus).

§ ’Kollektiiviset tarinat’ : ’väärä ja oikea tieto’ ja ’hyvä alkoholi, paha kannabis’ § Yhteydet, jossa reagointia saadaan osaksi-> § Valtaväestön/läheisten reagointi § Kannabis mediassa § Poliisin ja tulliviranomaisten reagointi § Hoitokokemukset

Kannabiksen käytön pitäminen ”omana asiana” ja sen ilmi tuominen vain yksityisellä elämänalueella: § Käytöstä vaietaan kaikilla muilla paitsi yksityisen elämän alueilla (yksityisen ja julkisen välinen rajanveto) § ”Kertomatta jättämistä”, ”normaalin näyttelemistä”, jopa ”kaapissa elämistä” § Verrattain helppoa koska asiasta vallitsee ”puhumattomuuden kulttuuri” § Osaltaan tuottaa marginaalissa elämisen kokemuksia, sillä omaan elämään liittyvää ”poikkeavuutta” joudutaan tarkoin salailemaan

Prosessi, jossa käyttäjät kiinnittyvät erilaisiin valtakulttuurista poikkeaviin kulttuurisiin keskuksiin (marginalisoiminen vs. omaehtoinen marginaaliin vetäytyminen? ) § Taustalla usein vahvat leimautumisen kokemukset § (Kannabiksen käytön myötä) on ymmärretty valtakulttuurista jotakin (omiin arvoihin sopimatonta), minkä vuoksi siihen kiinnittymistä ei pidetä erityisen tärkeänä tai mielekkäänä § Myös varsinaisia ”syrjäytymisen” kokemuksia esim. rikosoikeudellisin perustein

Kannabiksen käytön yhteiskunnallista asemaa uudelleen määrittämään pyrkiviä neuvotteluja (vrt. kansalaisaktivismi; yhteiskunnallinen liike) § Poikkeaa edellisistä neuvottelun tavoista näkyvyytensä ja avoimuutensa vuoksi (’Julkinen ongelma’ Spector & Kitsuse 1977) § Motiiveina omat ikävät kokemukset yhteiskunnallisesta reagoinnista, käyttäjäksi leimautuminen, vahva näkemys päihdepolitiikan muutospaineista (esim. omakohtaiset kokemukset alkoholin käytöstä johtuvista ongelmista), vapaamman yhteiskunnan puolesta toimiminen

Yhteisen ymmärryksen rakentaminen -reflektoiva kuuntelu -alkuvaiheessa maltilliset kannanotot -luottamuksen rakentamisen vaihe Dialogiin haastaminen -ääneen ihmettely haastaa vuoropuheluun -asioiden yhteinen puntarointi Riittävän ymmärryksen löytyminen -yhdessä oivaltaminen -Oikeutus ottaa kantaa -yhdessä toimimisen mahdollisuus

Kiitos ja onnea 110 vuotiaalle! Käytettyjä lähteitä: Hakkarainen, Pekka & Leena Metso & Mikko Salasuo (2010): Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. YHteiskuntapolitiikka 76 (2011): 4. Metso, Leena & Torsten Winter & Pekka Hakkarainen 2012: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet : Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992 -2010. Raportti/THL Mönkkönen, Kaarina (2007): Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Edita Oy. Spector, Malcolm & John I. Kitsuse (1977): Constructing Social Problems. Cummings, CA: Menlo Park. Tammi, Tuukka (2015): Kannabis valloittaa Yhdysvaltoja. A-klinikkasätiö Tiimi-lehti 2/2015