Synnytysvalmennus Kempeleen neuvola Synnytysvalmennus Kempeleen neuvola Kempeleen neuvolassa

Synnytysvalmennus Kempeleen neuvola

Synnytysvalmennus Kempeleen neuvola • Kempeleen neuvolassa järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perhevalmennusmessut kolmesti vuodessa. Perheet kutsutaan tapahtumaan kirjeitse yleensä viimeisen raskauskolmanneksen aikana • OYS järjestää kaikille avoimia ”Tervetuloa synnyttämään OYS: iin” valmennustilaisuuksia noin 2 -3 kertaa kuukaudessa. Valmennukseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Neuvolasta saat tarkemmat tiedot ajankohdista. • Hyvää tietoa raskaudesta ja synnytyksestä saat esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta: • OYS Palvelut Raskaus ja synnytys https: //www. ppshp. fi/Toimipaikat/Raskaus-ja-synnytys/Pages/default. aspx • Terveyskylä Naistalo Raskaus ja synnytys https: //www. terveyskyla. fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys

Tärkeitä yhteystietoja • Kempeleen terveysasema • • • Neuvola ajanvaraus ma-pe klo 8. 00 – 11: 00 08 558 72137 Neuvola neuvonta Länsipuhelin ma-pe 11. 30 – 12. 30 040 358 9115 Neuvola neuvonta Itäpuhelin ma-pe 11. 30 – 12. 30 040 357 7032 Terveyskeskus kiireellinen vastaanotto ma-to klo 8. 00 -16. 00 ja pe 8. 00 -15. 00 08 558 72102 Terveyskeskus kiireetön vastaanotto ma-to klo 8. 00 -16. 00 ja pe 8. 00 -15. 00 08 558 72140 • OYS • synnyttäjien vastaanotto 24 h 08 315 3198 • kätilön puhelintunti neuvonta ma-pe klo 14: 00 – 15: 00 040 192 0822 • vinkkinä; Oys Synnytys -sivut facebookissa ja instagramissa @oyssynnytys

Synnytyksen käynnistyminen • Suurin osa synnytyksistä käynnistyy supistuksilla Synnytyksen käynnistäminen [LUOKAN NIMI] • 10 - 12 % synnytyksistä käynnistyy lapsivedenmenolla [LUOKAN NIMI] • 26, 6 % synnytyksistä käynnistetään • 6, 7 % synnytyksistä on suunniteltuja sektioita

Supistukset • Synnytyksen käynnistymistä edeltää usein latenssivaihe, jolloin kohtu supistelee jo tuntuvasti, mutta supistukset eivät jatku säännöllisinä ja voimistuvina • Synnytyksen katsotaan käynnistyneen, kun supistukset tulevat korkeintaan 10 min välein ja yksi supistus kestää noin minuutin • Synnytyksen ollessa käynnissä supistukset muuttuvat voimakkaammiksi, tiheämmiksi ja säännöllisemmiksi • Voit olla kotona yleensä vielä useita tunteja säännöllisten supistusten alkamisesta • Voit ottaa paracetamolia 1 g: n ja käyttää lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä avuksesi • Sopiva aika lähteä sairaalaan on, kun supistukset tulevat vähintään alle 10 minuutin välein, ovat säännöllisiä, napakoita, kivuliaita, poltonomaisia ja kaipaat kätilön tukea • Mikäli olet epävarma sairaalaan lähtemisen ajankohdasta, voit aina soittaa synnyttäjien vastaanotolle eli SVO: lle ja kysyä neuvoa puh. 08 315 3198

Lapsivedenmeno • Yleensä kalvojen puhjetessa lapsivettä tulee reilusti. Ns. korkeassa vedenmenossa lapsivettä tulee lorahdellen esimerkiksi liikkuessa ja asentoa vaihtaessa. Ota tällöin yhteyttä neuvolaan tai päivystysaikana SVO: lle • Normaali lapsivesi on väriltään kirkasta tai vaaleanpunertavaa. Haju voi olla hieman imelä. Jos lapsivesi on poikkeavaa, esimerkiksi selkeästi veristä tai vihertävää, ota yhteys SVO: lle lisäohjeiden saamiseksi. • Lapsiveden mennessä ennen h 37+0, vauvan ollessa perätilassa tai kiinnittymättömänä lantioon; mene kylkimakuulle ja soita ambulanssikyyti sairaalaan • Jos raskaus on täysiaikainen, vauva liikkuu hyvin, lapsivesi on normaalia ja loppuraskaudessa otettu streprokokkinäytteen eli GBS-näytteen vastaus on ollut negatiivinen; voit rauhassa odotella kotona synnytyssupistusten alkamista. Sairaalaan tulee hakeutua kuitenkin saman päivän aikana. Mikäli GBS- vastaus on ollut positiivinen, tulee sairaalaan hakeutua kahden tunnin kuluessa lapsivedenmenosta • 60 - 80%: lla synnytys käynnistyy lapsivedenmenon jälkeen spontaanisti 1 -2 vrk kuluessa. Tarvittaessa synnytys käynnistetään.

Synnytyksen käynnistäminen • Synnytys voidaan käynnistää äidistä tai lapsesta johtuvista syistä, kun riskit raskauden jatkamiseen ovat suuremmat kuin synnytyksen käynnistämiseen liittyvät riskit. Synnytyksen käynnistystä muista kuin lääketieteellisistä syistä ei suositella ennen 40. raskausviikkoa • Yleisimmät käynnistyksen syyt ovat yliaikainen raskaus ja lapsivedenmeno ilman spontaanin supistustoiminnan alkamista. Nämä yhdessä ovat noin 50 - 60 prosenttia kaikista käynnistyksistä • Synnytys voidaan joskus käynnistää psykososiaalisista syistä, kuten pakottava perhetilanne, äidin synnytyspelko tai uupumus • Synnytyksen käynnistystarve ja mahdollinen käynnistysmenetelmä arvioidaan aina yksilöllisesti huomioiden äidin ja sikiön vointi, raskauden kesto, riskitekijät ja kohdunkaulan kypsyys. Ennen käynnistyspäätöstä synnyttäjän tulee tietää miksi synnytys käynnistetään, mitkä ovat käynnistyksen vaihtoehdot ja käynnistykseen liittyvät riskit

Synnytyksen vaiheet (Latenssivaihe) Synnytyksen käynnistymistä voi edeltää latenssivaihe, jolloin supistukset voivat tuntua jo kipeinä, mutta ovat vielä epäsäännöllisiä tullen noin 1012 min välein Latenssivaiheen kesto voi vaihdella tunnista jopa vuorokausiin Voit helpottaa supistuskipua kotona esimerkiksi lämmöllä Tässä vaiheessa on hyvä yrittää myös levähtää Avautumisvaihe (Siirtymävaihe) Ponnistusvaihe Jälkeisvaihe Supistukset voimistuvat, niiden kesto pitenee ja ne tulevat alle 10 min välein Kohdunsuu on täysin avautunut, mutta vauvan laskeutumista odotellaan vielä ennen, kuin on aika aloittaa aktiivisen ponnistamisen vaihe Kohdunsuu on täysin auki ja vauva laskeutunut; on aika ponnistaa supistusten tullen. Usein ponnistamisen tarve tuntuukin jo voimakkaana tai siten kuin olisi kova kakkahätä Ponnistusvaiheen lopuilla kätilöitä on synnytyssalissa kaksi. Tarvittaessa myös lääkäreitä voi olla paikalla Synnytyksen katsotaan käynnistyneen tästä säännöllisten supisten alkamisen ajankohdasta Yleensä kotona voi olla vielä useita tunteja Supistuessaan kohtulihas painaa vauvan päätä kohdunsuuta vasten, kohdunkaulakanava lyhenee ja kohdunsuu avautuu 0 cm-10 cm Lapsivesi voi olla tallella tai lapsivedet ovat voineet jo mennä Sairaalaan hakeutuminen saatujen ohjeiden mukaan Sairaalassa kätilö seuraa perheen vointia ja synnytyksen etenemistä Synnyttäjä saattaa tuntea olonsa levottomaksi tai hänellä voi tulla olo, ettei enää jaksa. Tämä on normaali vaihe ja adrenaliinihormonin lisääntyminen valmistelee vauvaa syntymähetkeä varten Kumppanilta, tukihenkilöltä tai kätilöltä saatu tsemppaus on tärkeä Siirtymävaihe voi kestää muutamasta minuutista noin tuntiin Kätilö on koko ponnistusvaiheen kanssanne ja voi auttaa esimerkiksi sopivan ponnistusasennon tai ponnistustekniikan löytämisessä Ponnistusvaihe voi kestää minuutista pariin tuntiin Ponnistusvaiheen lopuilla kätilöitä on synnytyssalissa kaksi. Tarvittaessa myös lääkäreitä voi olla paikalla Vauva syntyy Vauva on nyt syntynyt ja jos jaksatte hyvin, niin vauva pääsee rintakehällesi ihokontaktiin Äidille annetaan kohtua supistavaa lääkettä. Istukka syntyy ja kohtu supistuu. Vauva saa Kvitamiinipistoksen Joskus vauvaa täytyy auttaa sopeutumaan kohdunulkopuoleiseen elämään. Tällöin vauvaa saatetaan käyttää toisessa huoneessa. Teitä pidetään ajan tasalla vauvan voinnista Synnytykseen liittyy usein jonkin verran verenvuotoa, tavallisesti alle 500 ml

Synnytyksen fysiologiasta • Tarkkaa tietoa siitä, mikä käynnistää synnytyksen ei ole. Tiettyjä asioita kehon valmistautumisesta synnytykseen ja toiminnasta synnytyksen aikana on kuitenkin tiedossa. Relaksiinihormoni löystyttää lantion liitoksia ja tekee lantiosta joustavan. Myös vauvan pään avoimet luustosaumat antavat myöten, mikä helpottaa vauvan matkaamista luisen lantion läpi maailmaan. Progesteronihormoni rentouttaa sileät lihassolut ja prostaglandiini pehmentää kohdunkaulaa, joka alkaa lyhenemään. • Loppuraskaudessa oksitosiinin määrä äidin verenkierrossa kasvaa. Synnytyksen aikana oksitosiini kiinnittyy kohtulihaksen reseptoreihin ja saa sen supistelemaan. Myös näiden reseptorien määrä lisääntyy synnytyksen lähestyessä. • Kohtulihaksessa on pitkittäisistä ja poikittaisista lihaksia. Poikittaiset lihakset sijaitsevat kohdun alaosassa ja supistuessaan nostavat kohdun yläosaan lihaskudosta. Ponnistusvaiheessa kohdun yläosassa on siis paksulti lihasta, mikä edesauttaa vauvan ponnistamista ulos. Jokainen supistus tekee siis tärkeää työtä, vaikkei kohdunsuun sentit kuulostaisikaan vauhdilla aukeavan. • Synnytyssupistusten myötä kohdunkaulakanava lyhenee ja lähtee aukeamaan. Ensisynnyttäjillä järjestys on tämä, mutta uudelleensynnyttäjillä lyheneminen ja aukeaminen saattavat tapahtua samanaikaisestikin.

Synnytyksen fysiologiasta • Synnytyksen kannalta edullisia hormoneja ovat oksitosiini ja endorfiini. Oksitosiinihormonia erittyy, kun synnyttäjällä on hyvä ja turvallinen olo. Oksitosiinin erittymistä voit siis lisätä kaikella, mikä tuo sinulle hyvää oloa. Näitä keinoja voit miettiä jo odotusaikana. Oksitosiini vaikuttaa myös lisäten kehon oman kivunlievityksen eli endorfiinien tuotantoa. • Adrenaliini on oksitosiinin vastavaikuttajahormoni, joten sen erittymistä on hyvä pyrkiä hillitsemään. Adrenaliinia erittyy ihmisen ollessa peloissaan, jännittynyt tai kovissa kivuissa. Adrenaliini ei ole kuitenkaan pelkästä pahasta, vaan sillä on myös positiivinen merkityksensä synnytyksen loppuvaiheessa. Luontainen adrenaliiniryöppy, joka tapahtuu tavallisesti juuri ennen ponnistusvaihetta, valmistaa vauvaa sopeutumaan kohdun ulkopuoleiseen elämään. Tähän hetkeen voi liittyä synnyttäjällä tunne siitä, että haluaa paeta tilanteesta. • Supistusten vaikutuksesta vauvan pää painaa lantionpohjan lihaksia vasten. Kohdunsuu avautuu ja vauva painuu yhä alemmas synnytyskanavassa. Edetessään luisessa lantiossa vauva tekee kiertoliikkeet synnytyskanavan muotoa mukaillen. Vahvat supistukset ovat tärkeä apu sopivien kiertojen aikaansaamiseksi. Myös pystyasennot, joissa luinen lantio on avoinna, ovat hyväksi. • Kun kohdunsuu on täysin auki ja vauvan pää on painunut riittävän alas synnytyskanavassa, on ponnistusvaiheen aika. Äiti ponnistaa supistuksen aikana auttaen vauvan maailmaan. Ponnistusvaiheen kesto vaihtelee minuuteista muutamaan tuntiin. Voit kokeilla eri asentojen vaikutuksia myös tässä synnytyksen vaiheessa. Synnytyskanava on kaikkein tilavimmillaan kontallaan ollessa.

Synnytyssupistukset Mitä supistuskipu on ja mistä se johtuu? Miltä supistuskipu tuntuu? • Synnytyskivun erityispiirre on sen rytmisyys; kipua on vain supistuksien aikana, eli supistusten välissä oleva aika on kivutonta. • Kipu on aallonomaista; supistuksen alkaessa se hiljalleen voimistuu, saavuttaa huippunsa, lievittyy ja loppuu kokonaan ennen seuraavan alkua. Aluksi supistusten välissä voi olla useiden minuuttien tauko, mutta loppua kohden supistukset yleensä tihenevät ja voimistuvat. Onko supistuskivusta hyötyä tai haittaa? Voiko sitä lievittää? • Kipu on merkkinä kohdun normaalista toiminnasta • Kivun tehtävänä on herkistää mieli kehon viesteille. Se ohjata synnyttäjää hakeutumaan synnytyksen edistymisen kannalta edullisiin asentoihin. • Kipu antaa tietoa synnytyksen etenemisestä • Kohdun supistuessa kohdun pitkittäiset ja poikittaiset lihakset tekevät työtä supistuen ja taas rentoutuen. Kipuaistimusta välittyy kohdunsuulta, kohdun alaosista, luisen lantion luukalvoista ja emättimen seinämästä supistuksen paineen auttaessa vauvaa yhä edemmäs synnytyskanavassa. • Synnytyskivun voimakkuuteen vaikuttavat äidin yleisvointi, synnytyksen käynnistyminen ja edistyminen, sikiön koko ja asento suhteessa lantioon, synnyttäjän tieto tulevasta, motivaatio, mieliala, yleistila, ennakko-odotukset ja suhtautuminen kipuun. • Hyvin voimakkaana koetulla synnytyskivulla voi olla kielteisiä vaikutuksia; avoin mieli ja yhteistyö kätilön kanssa auttavat sinua saavuttamaan toiveidesi mukaisen synnytyskokemuksen. • Synnytyskivun lievitykseen on olemassa runsaasti erilaisia keinoja; lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä. Myös raskaudenaikaisella valmistautumisella on merkitystä.

Lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät • pystyasennot (keinutuoli, terapiapallo, säkkituoli, puolisoon/tukihenkilöön tukeutuminen) • liikkuminen (lantion keinuttelu, tanssiminen, riippuminen ja roikkuminen, kyykkiminen, portaiden kävely, kävely) • lämpö (suihku, amme, sauna, lämpövyö, jyvätyynyt) • tens- laite • kumppanin tai tukihenkilön tuki (kosketus, läheisyys, hieronta, läsnäolo, hoiva) • gua-sha- eli kiinalainen kampahieronta • aqua- rakkulat • rebozo- liina • rauhallinen hengitys yhteistyössä supistusten kanssa, rentoutuminen, mielikuvat, voimalauseet, tuoksut • akupunktio, vyöhykepainanta ja magneetit • synnytyslaulu eli rentouttava äänenkäyttö • hypnosynnytys Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät • Vahvat kipulääkkeet eli opioidit • Ilokaasu • Paraservikaalipuudutus eli PCB; kohdunkaulakanavan puudutus • Epiduraalipuudutus • Spinalipuudutus • Pudendaalipuudutus eli häpyhermon puudutus

Lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät • perustuvat kehon omien kipua lievittävien hormoneiden lisäämiseen, synnyttäjän rentoutumiseen, luisen lantion tilavuuden lisäämiseen ja painovoiman hyödyntämiseen • helppo toteuttaa • kaikkien saatavilla kotona ja sairaalassa • turvallisia sekä äidille, että vauvalle • eivät poissulje lääkkeellisiä menetelmiä tai toisinpäin

Pystyasento ja liikkuminen • Synnytyksen käynnistymisen syytä ei ole pystytty tutkimuksin selvittämään. Pystyasennon on kuitenkin todettu edistävän synnytyksen etenemistä. Esimerkkejä avautumis- ja ponnistusvaiheen pystyasennoista seuraavissa dioissa. • Hyödyt: + supistukset työskentelevät samansuuntaisena voimana painovoiman kanssa + auttaa vauvaa laskeutumaan ja hakeutumaan otollisimpaan asentoon synnytyskanavassa edetessään, sillä luisen lantion mitat ovat näin suurimmillaan + lantion avoimuus vähentää myös kipuja, luustoon kohdistuva paine pienempää • Ideoita toteutukseen: terapiapallo, säkkituoli, puolisoon/tukihenkilöön tukeutuminen, puolapuut, liinat, riippuminen ja roikkuminen, lantion keinuttelu, tanssiminen, kyykkiminen, portaiden kävely, kävely (kuvia seuraavissa dioissa)

Pystyasentoja avautumisvaiheessa

Pystyasentoja ponnistusvaiheessa

Lämpö • Esim. amme, suihku, lämpövyö, jyvätyyny tai sauna • Lämpö rentouttaa synnyttäjää ja lievittää supistukipua • Synnytystä edistävää oksitosiinihormonia erittyy, kun synnyttäjällä on hyvä, turvallinen ja rento olo • Mikäli toivot ammetta käyttöösi synnytyssalin yhteyteen, ilmoita toiveestasi etukäteen Ipanan kautta tai saapuessasi synnyttäjien vastaanotolle. • Veteen synnyttäminen on ollut OYS: ssa mahdollinen 2018 -2019 vuodenvaihteesta alkaen. Sairaalassa on olemassa ohjeistukset siitä, missä tilanteissa vesisynnytys on mahdollinen, ja mitkä tekijät puolestaan poissulkisivat tämän mahdollisuuden. Voit kysyä näistä kriteereistä tietoa äitiysneuvolakäynnin yhteydessä

TENS-laite • TENS (Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation, Transkutaaninen hermostimulaatio) tarkoittaa heikkojen sähköimpulssien lähettämistä hermokudokseen elektrodityynyjen, alaselkään kiinnitettävien teippilappujen, kautta. Sähköstimulaatio estää kipuimpulssin kulkeutumista kehossa ja saa kehon vapauttamaan kipua lievittäviä kemikaaleja • Käytön voi aloittaa rv 37 alkaen. Supistuskivun lisäksi TENS-laitetta voi käyttää myös esimerkiksi kuukautiskipujen tai niska- ja selkäkipujen lievittämiseen • Sähköstimulaation voimakkuutta voi säätää tuntemustensa mukaan • TENS- laitteita on saatavilla sairaalassa. Osa synnyttäjistä ostaa tai vuokraa laitteen jo loppuraskaudessa kotiinsa. Parhaan tehon saa aloittamalla käytön mahdollisimman pian synnytyssupistusten alkaessa

Kumppanin tai tukihenkilön tuki • Kumppanin osallistumisen synnytykseen on todettu vaikuttavan myönteisesti synnytyksen kulkuun, parisuhteeseen sekä vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Myös kiputuntemukset ovat olleet lievempiä. Merkittävää on myös se, että vanhemmat kokevat yhdessä lapsen syntymän ja ensikontaktin. • Joskus pelkästään hiljaa vierellä oleminen tai kädestä kiinni pitäminen ovat äidille riittävä tuki. Synnyttävä äiti tietää itse parhaiten, miten kumppani/tukihenkilö voi olla apuna ja tukena. Esimerkiksi hieronta, kosketus ja hoiva voivat tuntua hyvältä. Apuna voi olla myös toteuttamassa lääkkeettömiä kivunlievitysvaihtoehtoja tai tunnistamassa, milloin on sopiva hetki aloittaa ilokaasun hengittäminen. • Ensisynnyttäjän synnytys voi olla hyvinkin pitkäkestoinen. Kipeät supistelut voivat heikentää sekä synnyttäjän, että kumppanin unta jo useina öinä ennen synnytyksen käynnistymistä. Onkin tärkeää, että molemmat koettavat levähtää jos avautumisvaihe kestää pitkään. Paras aika levähtämiseen on silloin, kun synnyttäjä on saanut hyvän kivunlievityksen. Puolison kannattaa huolehtia myös omasta syömisestään, jotta hän jaksaa olla synnyttäjän tukena ja seurana läpi synnytyksen. • Synnytykseen osallistuminen auttaa vanhemmuuteen kasvussa. Siksi molempien vanhempien osuus synnytyksessä on tärkeä paitsi synnyttäjälle, myös toiselle vanhemmalle. Jollei toinen vanhemmista osallistu synnytykseen, synnyttäjä voi ottaa halutessaan mukaan tukihenkilön.

Akupunktio, akupainanta, vyöhyketerapia, magneetit • Heijastepisteitä stimuloimalla hallitaan kipua ja/tai • Pisteet sijaitsevat välittömästi pakaravaon yläpuolella selkärangan molemmin puolin vahvistetaan supistustoimintaa. Lisäkoulutuksen lantionluiden sisäpuolella. Akupisteen painanta saanut kätilö toteuttaa akupunktiot tai asettaa tuntuu mojovana tuntemuksena, muttei terävänä synnyttäjälle vyöhyketarapiamagneetit kipuna. Terävä kipu ilmaisee osumisesta lantion korvanlehtiin. Akupisteiden painamista voi luihin, jolloin painantakohtaa tulee siirtää hieman toteuttaa myös kumppani tai tukihenkilö. lähemmäs rankaa. Näiden akupisteiden painaminen vähentää kipua ja edistää kohdunsuun avautumista. • Mikäli vuorossa sinua hoitava kätilö ei ole saanut aiheen tiimoilta koulutusta, voit kysyä olisiko vuorossa joku, joka olisi ja voisi käydä esimerkiksi magneetit asettamassa. • Tässä esimerkki akupisteiden rivistä BL 32. Synnytyksen alkuvaiheessa kumppani tai tukihenkilö voi painaa peukaloillaan rivistön ylimpiä akupisteitä, ja siirtyä synnytyksen edistyessä alemmas.

Rentoutuminen (tehtävä) • Rentoutuminen edistää synnytyksen etenemistä ja lievittää kipua. Rentoutunut keho päästää syntyvän lapsen paremmin laskeutumaan synnytyskanavassa. Kirjoita tähän omat ehdotuksesi rentoutumiseen, kokeile jo odotusaikana, jotta voit toteuttaa synnytyksen käynnistyessä.

Synnytyslaulu • Synnytyslaululla sillä tarkoitetaan rentouttavaa äänenkäyttöä synnytyksen aikana • Synnyttäjä tuottaa äännettä, äänneyhdistelmää tai matalaa hyminää leuka rentona. Hyviä äänteitä ovat esimerkiksi Aaa, Ooo ja Mmm. Äänneyhdistelmänä toimiva voisi olla esimerkiksi aaoouummm. • Mitä voimakkaampi supistus, sitä voimakkaampi äänenvoimakkuus. Uskalla heittäytyä. • Hyödyt: • leuan alueelta on hermoyhteys lantion alueelle ja kohdunsuulle. Leuan ollessa rentona kohdunsuu rentoutuu, avautuminen helpottuu ja kipu lievenee • äänten resonointi eli pieni tärinä rentouttaa kehoa. Matalat äänet resonoivat alempana kehossa ja siksi ovat toimivimpia synnytyslaulutarkoituksessa • synnytyslaulu rauhoittaa mieltä, syventää hengitystä ja edistää synnyttäjän yhteyden- ja hallinnantunnetta kehoonsa • syvennetty hengitys on hyväksi syntyvän lapsen voinnille (happirikas verenkierto)

Hypnosynnytys • Hypnosynnytysmetodi tähtää lempeään ja stressittömään synnytyskokemukseen. Synnytys otetaan vastaan rauhallisena, tiedostavana ja luottavaisena. Olotila on miellyttävä ja luonnollinen, syvästi rentoutunut • Hypnosynnytykseen kuuluvat erilaiset hengitys- rentoutus- ja mielikuvaharjoitteet, sekä voimalauseet eli affirmaatiot • Syvärentoutumisen avulla hengitys on rauhallista ja verenkierto kohtulihakseen ja vauvalle lisääntyvät • Synnyttäjä osaa toimia yhteistyössä synnyttävän kehonsa kanssa rennoin ja luottavaisin mielin. Supistukset mielletään voimallisina tuntemuksina. Ne otetaan vastaan positiivisessa ja rentoutuneessa mielentilassa paineen tai aaltojen kaltaisina tuntemuksina • Hypnosynnytysvalmennuksia järjestävät esimerkiksi yksityiset kätilöt

Rebozo-liina • Rebozo on tukevasta ja kestävästä kankaasta tehty joustamaton huivi/liina. Robozoliinaa voidaan käyttää sekä raskausaikana, että synnytyksen aikana. Rebozon käyttö on mukavaa ja rentouttavaa • Avustaja tekee liinalla pientä, hienovaraista liikettä liikuttamalla käsiään hitaasti vuoron perään ylös alas tai sivusuunnassa, äidin asennosta riippuen. Liikenopeutta voi muuttaa sen mukaan, mikä tuntuu äidistä hyvältä. Liikerata ei kuitenkaan kasva. Jos tunne on epämiellyttävä, tulee äidin asentoa, liinan liikettä tai liinan paikkaa muuttaa ja tarvittaessa lopettaa rebozon käyttö • Sopivia asentoja ovat esimerkksi etunoja tukea vasten tai seisaillaanolo seinää vasten. Liina asetellaan äidin ympärille vatsan tai lantion kohdalle joko leveänä tai rullattuna • Synnytyksen aikana rebozoa käytetään supistusten välillä. Supistuksen aikana liinaa pidetään napakkana, mutta liike tauotetaan • Rebozon heiluttelu on raskasta, ja avustajan on tärkeä huolehtia siitä, että on hyvässä, tukevassa asennossa, eikä rebozon käyttö rasita liikaa esimerkiksi selkää tai ranteita. Hyvässä asennossa ranteet ovat suorassa, polvet hieman koukussa ja keskivartalossa säilyy hyvä tuki

Gua-sha hierontalasta • Gua sha on perinteinen kiinalainen hierontamuoto, jossa ihoa ”kammataan” gua sha hierontalastalla • Guā tarkoittaa raappaamista tai kaapimista ja shā hiekkaa. Termillä viitataan jälkiin, joita käsittely iholle toisinaan jättää • Gua sha -hierontalastan avulla voidaan nopeuttaa synnytyksen käynnistymistä, edistää synnytyksen kulkua ja lievittää synnytyskipuja. Gua sha -käsittelyt voi aloittaa raskausviikolta 37 alkaen. • Käsiteltävät ihoalueet öljytään ja alueita kammataan symmetrisesti pitäen hierontalastaa noin 30 asteen kulmassa. Käsittelyn aikana iho saattaa tuntua kiristävältä tai kuumottavalta, muttei kuitenkaan kivuliaalta • Synnytyksen käynnistymisen nopeuttamiseksi tai synnytyksen kulun edistämiseksi gua sha -hierontalastalla sivellään hartioita niskasta olkapäähän päin. • Synnytyskivun lievityksessä hierontalastalla käsitellään alaselkää sivelemällä ylhäältä alaspäin selkärangan molemmin puolin

Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät • Synnytyskipua ei voida aina täydellisesti poistaa, mutta sitä voidaan lievittää tehokkaasti. Lääkkeellisiä menetelmiä voidaan käyttää yksin, tai yhdessä lääkkeettömien menetelmien kanssa. Kätilö auttaa sopivan kivunlievitysmenetelmän valitsemisessa synnytyksen eri vaiheissa. • Osa lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä soveltuu erityisen hyvin synnytyksen alkuvaiheeseen, kun taas osaa voidaan käyttää synnytyksen edettyä jo pidemmälle. • Synnytyskivun hoidossa käytössä olevat lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät voidaan jakaa koko kehoon vaikuttaviin menetelmiin (ilokaasu ja vahvat kipulääkkeet) ja vain osaan kehoa vaikuttaviin menetelmiin (epiduraali- ja spinaalipuudutus tai näiden yhdistelmä, sekä paraservikaali- ja pudendaalipuudutus).

Ilokaasu • Ilokaasun ja hapen seos • Kätilö valmistelee käyttöön • Hengitetään maskin avulla heti supistuksen alusta tai supistusta ennakoiden ohi huippukohdan, tai koko supistuksen ajan • Parhaan vaikutuksen saa aikaan, kun ilokaasun hengittäminen aloitetaan juuri supistuksen alkaessa; ennakointi on tärkeää ja tukihenkilöstä voi olla hyvä apu ajankohdan löytämiseksi • Lyhytvaikutteinen, joka supistukselle uusi annos, haihtuu nopeasti, joten on hyvin turvallinen sekä äidille, että lapselle • Tavallisimpia sivuvaikutuksia pahoinvointi, huimaus, tokkuraisuus

Vahvat kipulääkkeet eli opioidit • Käytetyimpiä petidiini, oksikodoni ja tramadoli • Annetaan synnytyksen alkuvaiheessa yleensä injektiona lihakseen, kätilö laittaa • Kipua vähentävän vaikutuksen lisäksi ne aiheuttavat myös raukeutta ja sopivat siten synnyttäjälle, joka kaipaa lepoa synnytyksen alkuvaiheessa • Sivuvaikutuksena saattaa ilmetä pahoinvointia • Petidiini voi vaikuttaa myös vastasyntyneeseen ja hidastaa imetyksen käynnistymistä, mikäli lääkkeenannosta vauvan syntymään on kulunut alle neljä tuntia. Kätilö arvioi onko ajankohta sopiva

PCB eli kohdunkaulakanavan puudute • Synnytyslääkäri laittaa • Kohdunkaulan hermopunos puudutetaan sisätutkimuksen yhteydessä kohdunkaulan molemmin puolin • Sopii erityisesti synnyttäjälle, jonka synnytyksen keston arvellaan olevan lyhyehkö • Laitetaan kun kohdunsuu on auki 4 -5 cm ja synnytys hyvin käynnissä • Sikiön voinnin tarkempi seuranta kohdunsisäisen valvonnan avulla • Joskus harvoin puudutus voi aiheuttaa sikiön sydänäänten harvenemista • Vaikutus kestää 60 -90 min, puudutus voidaan tarvittaessa uusia jo noin tunnin kuluttua

Epiduraalipuudutus • • • Selkäydinpuudutus; anestesialääkäri laittaa Voidaan laittaa, kun synnytys hyvin on käynnissä Tehokas ja pitkäkestoinen vaikutus Puudutuksen vaikutus vastasyntyneeseen on hyvin vähäinen ellei olematon. Riskit myös äidille hyvin vähäisiä. Äiti makaa puudutuksen laiton aikana kyljellään kippurassa. Ristiselän nikamavälistä ujutetaan selkäytimen epiduraalitilaan ohut muovikatetri, jonka kautta lääkkeen annostelua jatketaan niin kauan kuin on tarvetta. Puuduttava vaikutus alkaa hiljalleen, yleensä 5 -15 min kuluessa. Puudutetta edeltävästi synnyttäjälle asetetaan suonensisäinen nesteyhteys (tippa), sillä selkäpuudutukset yleensä alentavat hieman verenpainetta. Joskus nopea kivunlievitys saattaa aiheuttaa hetkellisen sikiön sykkeen hidastumisen. Verenpaineiden laskusta tai syketason tilapäisestä hidastumisesta on harvoin haittaa, mutta näistä synnyttäjän verenpaineiden seuranta ja sikiön valvonta ovat tärkeitä puudutusten aikana Puuduttaa vyötärötasolta reisien yläosaan, mutta ei ulkosynnyttimiä. Liikkumien ei yleensä esty. Joskus puudutus voi jäädä toispuoleiseksi, mutta yleensä anestesialääkäri saa tämän korjattua katetria hieman liikuttamalla. Tarvittaessa voidaan asettaa uusi katetri. Suhteellisen harvoin; noin 1/100: sta selkäydinkalvon puhkaisu aiheuttaa pystyasennossa pahenevan päänsäryn (postspinaalipäänsärky)

Spinaalipuudutus • Selkäydinpuudutus; anestesialääkäri laittaa • Pistetään ohuella neulalla selkäydinnestetilaan • Laitetaan yleensä vain kerran • Tehokas puudutus, vaikutus alkaa heti ja kestää noin 1 -2 h. Voidaan myös yhdistää epiduraalipuudutuksen kanssa, jolloin mahdollisuus lisätä puudutetta epiduraalitilaan jätetyn katetrin kautta • Sopii sekä avautumis- että ponnistusvaiheen kivunlievitykseen • Äidin ja sikiön riskit vähäiset ja seuranta samoin kuin epiduraalipuudutuksessa • Joskus voi aiheuttaa voimakasta kutinaa, tai jälkiseurauksena voi tulla kovaa päänsärkyä (postspinaalipäänsärky)

Pudendaalipuudutus eli häpyhermon puudutus • Synnytyslääkäri laittaa • Käytetään kohdunsuun ollessa täysin auki ja sikiön pään ollessa vielä riittävän ylhäällä • Ponnistusvaiheen puudutus • Äidin ja sikiön riskit ovat vähäiset

Kohti hyvää synnytyskokemusta • Ei ole oikeaa tai väärää tapaa valmistautua synnytykseen; etsi rohkeasti omasi. Toinen hakee tieteellistä tietoa, toinen kokemusperäistä. Osa kokee käytännön valmistautumisen omanaan; tekee musiikkilistaa, venyttelee ja tekee rentoutusharjoituksia tai pakkaa sairaalakassin hyvissä ajoin • Kuuntele itseäsi ja kehoasi ja toimi tuntemustesi mukaisesti • Avoimuus ja yhteistyö auttavat sinua saavuttamaan toiveidesi mukaisen synnytyskokemuksen

Hyvää synnytystä ja vauva-aikaa toivottaen; Kempeleen neuvolan henkilökunta