LnsiPohjan soteyhteistoimintaalue selvitys Meri Lapin kehittmiskeskus 31 3

Länsi-Pohjan sote-yhteistoimintaalue selvitys Meri - Lapin kehittämiskeskus 31. 3. 2014 Leena Leväsvirta Seija Parviainen

Miksi Länsi-Pohjaan tarvitaan oma sote- yhteistoiminta-alue? Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiuudistus 23. 3. 2014 hallitus- ja oppositiopuolueiden sopimus → sote- palvelujen järjestäminen viidelle Erva- sote- alueelle → kunnat mukana palvelujen tuottamisessa Esitys valmiiksi toukokuussa 2014 Lausuntokierrokselle kesäkuussa 2014 Uusien sote- alueiden toiminta alkaa 1. 1. 2017

Länsi-Pohjan sote-yhteistoimintaalueen merkitys Tarvitaan kehittämään palvelujen alueellista integraatiota Alueen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ja palvelujen tuottaminen 1. 1. 2017 alkaen Alueen kuntien kaikkien sote- palvelujen tuottaminen yhteen organisaatioon Turvaamaan asukkaille sote- palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Mahdollistamaan henkilöstön osaamisen monipuolinen käyttö Varmistamaan osaajien saaminen alueelle

Länsi-Pohjan sote-yhteistoimintaalueen merkitys kuntalaisille Lähipalvelujen säilyttäminen Perusvalikoiman säilyttäminen ja kehittäminen Resurssien yhdistäminen ja osaamisen parempi hyödyntäminen tuottavat hyötyä asiakkaille Potilaan jatkohoitoa ja kuntoutusta helpompi suunnitella ilman nykyisiä hallintorajoja Palveluun pääsyn kriteerit samat Asiakasmaksut ja edut yhtä suuret Palvelujen käyttömahdollisuus asuinpaikasta huolimatta

Länsi-Pohjan väestön sote- palvelujen tarve kasvaa Sairastavuus koko Lappia ja muuta maata suurempaa Kansantautiesiintyvyys korkeaa Mielenterveys- ja riippuvuusongelmat yleisiä Työttömyysaste vaihtelee kunnissa, ennakoitu lievää vähenemistä Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Sosiaalimenojen kasvu ilmentää toimeentulo- ja sosiaalisten ongelmien sekä vanhusväestön määrän kasvua Pienituloisten määrä ennallaan

O – 14 -vuotiaat Syntyvien ja lasten määrä alueella pysyy ennallaan palvelutarve ennallaan, palvelujen integrointi uutena mahdollisuutena Kuntien kesken siirtymää lasten ja palveluiden määrässä Lastenneuvolapalveluja käytetään enemmän kuin Lapissa ja koko maassa Lasten mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntynyt Lastensuojelun avohoidollisten tukitoimenpiteiden tarve kasvava Perheiden vaikeutunut tilanne lisää integroitujen palveluiden tarvetta

Aktiivi-ikäiset 15 – 64 -vuotiaat Henkilömäärä vähenee voimakkaasti (yli 4700 henkeä) Nuorten aikuisten määrän pieneneminen huolestuttavaa , etenkin pienemmissä kunnissa Nuorten ikäryhmän ongelmat, syrjäytyminen ja mielenterveys- ja riippuvuusongelmat lisäävät palvelutarvetta Työttömyys koko ikäryhmän ongelma Aktiivi-ikäisten ryhmä käyttää paljon sote palveluja sekä kunnissa että erikoissairaanhoidossa, joten niistä vapautuu resursseja ikääntyvien palveluihin Sairastavuus ja kansantaudit vahvasti esillä

Ikäihmiset Alueella on yli 65 - vuotiaita vuoteen 2023 mennessä yhteensä 17 439 henkilöä Kotona asumisen tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan toimintakykyä ylläpitäviä palveluja ja kuntoutusta Kotihoidon tarpeet lisääntyvät runsaasti Tehostetun palveluasumisen haasteet Erikoissairaanhoidon palvelujen tarve lisääntyy Tarvitaan lisää geriatrista, gerontologista osaamista ja vanhussosiaalityötä Palvelujen keskittämisen tarvetta Valtakunnallisten tavoitteiden osalta katsottava palvelujen tarjonnassa kokonaisuutta

Kuntien talousnäkymät heikentyvät Huoltosuhde heikkenee alueella ainakin vuoteen 2030 väestön ikääntymisen vuoksi Kuntien verotulojen ennakoidaan kääntyvän laskuun Valtionosuuksien pieneneminen leikkausten ja tulevan uudistuksen vuoksi voimakasta Kuntien menojen sopeutustarve kasvava ja yli 3 milj. € vuodessa vuonna 2020

Sote – menojen kehitys Kuntien sote- nettokustannukset kasvaneet vuodesta 2012 -2013 4, 3 – 19, 2 %, LPSHP 9, 5 % Alueen kuntien sote- nettomenoissa suuret kuntakohtaiset erot Vanhuspalvelujen kustannukset tulevat nousemaan huimasti Kemiä lukuun ottamatta Sote- nettomenojen kasvuennuste 2023 mennessä yhteensä 114. 173. 113 €

Sote- nettomenot (2012 - 2023) TP 2012 TP 2013 Muutos % TA 2014 Muutos % *Ennuste 2023 Kasvu % Kasvu € TP 2013 - TP 2013 -2023 Kemi 70 916 015 78 389 899 10, 5 77 385 133 -1, 3 114 931 000 36 541 101 46, 6 Keminmaa 24 779 007 28 258 901 14, 0 26 851 700 -5, 0 42 150 000 13 891 099 49, 2 Simo 10 854 242 11 899 934 9, 6 11 541 000 -3, 0 15 183 000 3 283 066 27, 6 Tervola 11 190 591 12 512 000 11, 8 12 540 000 0, 2 16 255 000 3 743 000 29, 9 Tornio 60 634 193 63 255 779 4, 3 64 623 690 2, 2 95 294 000 32 038 221 50, 6 17 144 228 20 443 579 19, 2 19 456 800 -4, 8 27 559 000 7 115 421 34, 8 9, 8 212 398 323 -13, 6 311 372 000 96 611 908 45, 0 9, 5 96 809 490 -1, 4 115 696 302 17 561 205 17, 9 Ylitornio Kunnat yhteensä LPSHP 195 518 276 89 611 538 214 760 092 98 135 097

Vanhuspalvelujen kustannusten muutos 2012 – 2023 (Lapin Liiton sote- selvitys) Muutos 2012 - 2023 Vanhuspalvelut yhteensä (1000€) 2012 2023 %-muutos Kemi 23417 22562 -4 % Keminmaa 10351 17606 70 % Simo 3969 6228 57 % Tervola 4612 5559 21 % Tornio 23278 29676 27 % Ylitornio 8656 17040 97 % Kunta

Henkilöstökehitys Sote- henkilöstön määrä kasvanut Eläköityminen voimakasta: lähes puolet (46, 5 %) kuntien sote- henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän vuoteen 2025 mennessä LPSHP: n koko henkilöstöstä vastaava luku on 35 % Odotettavissa vaikeutuva pula ammattihenkilöistä Alan toisen asteen ja amk- tasoisen koulutuksen säilyminen vahvana alueella on tärkeää

Länsi-Pohjan sote – yhteistoimintaalueen palvelujärjestelmä Hyvinvointikeskukset, hyvinvointipisteet, keskussairaala o Lähipalvelut o Alueelliset palvelut o Erityispalvelut

Länsi-Pohjan sote – yhteistoimintaalueen palvelujärjestelmä HYVINVOINTIKESKUSSAIRAALA HYVINVOINTIPISTEET Kemi: Syväkangas ja Karihaara: neuvola ja hammashoitola Keminmaa: Lautiosaari neuvola terveydenhoitajan vastaanotto Kemi Tornio Karunki, Kiviranta, Suensaari Ylitornio - 3 hammashoitolaa Keminmaa Tervola Tornio: neuvolat: Arpela, Hannula, Kaakamo, vastaanotto Simo: Maksniemi ja Ylikärppä Ylitornio: Meltosjärvi terveydenhoitajan Kemi q. Sosiaalipalvelut q. Lääkäri- ja vastaanottopalvelut q. Suun terveydenhuoltopalvelut q. Vuodeosasto q. Vaativa hoito esim. synnytykset, kirurgia ja muut erikoisalat

Hallinto ja päätöksenteko Organisaatiomallin tulee: o mahdollistaa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio o välttää ylimääräisiä raja-aitoja o olla mahdollisimman matala, joustava ja ketterä Kustannusten jako: o 23. 3. 2014 linjauksen mukaan Erva- sote- alueen rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti o STM käynnistänyt työn sote rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi o Koska rahoitus ei ole enää alueen kuntien päätettävissä, jäädään sen osalta odottamaan tulevan lakiesityksen kirjauksia

Länsi-Pohjan sote- yhteistoiminta-alue organisaatiomalli

Toimenpide-ehdotus Länsi-Pohjan sote- palvelujen yksityiskohtainen suunnitteluprosessi käynnistetään heti, kun paikalliset ja valtakunnan tason päätökset antavat siihen edellytykset. Tavoitteena on luoda alueelle integroitu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamismalli, joka sisältää kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut sekä LPSHP: n palvelut. Länsi-Pohjan sote- yhteistoiminta-alue voi toimia vuoden 2017 alusta yhtenä pohjoisen ERVA-sote- alueen palveluntuottajana.