Sosiaali ja terveydenhuollon ptksenteko ikkn henkiln itsemrmisoikeutta rajoitettaessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko iäkkään henkilön itsemääräämisoikeutta rajoitettaessa – Miten menetellä, kun lainsäädäntöä ei ole? Vanhusten oikeudet seminaari 10. 2019| Tuomas Meriruoho

Itsemääräämisoikeus? • Itsemääräämisoikeus on henkilön oikeus määrätä omasta elämästään, tehdä omia valintoja ja toteuttaa niitä. • Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen oikeudesta yhdenvertaisuuteen ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen • Asiakkaan toivomusten ja mielipiteen kunnioittaminen • Henkilökohtainen koskemattomuus ja liikkumisvapaus • Yksityiselämän suoja Oikeus • saada tukea • ottaa riskejä • erehtyä ja oppia www. lehtikumppanit. fi 2

Itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa Suostumus hoidon luvallisuuden edellytys Sisältö määritelty: potilaslain (6 §) ja sosiaalihuollon asiakaslain (8 §): Yhteisymmärrykseen perustuva hoito. Mielipiteen selvittäminen yhteistyössä läheisen kanssa, kun täysi-ikäinen henkilö ei kykene päättämään hoidostaan • Millainen hoito vastaa parhaiten potilaan omaa tahtoa? • Potilaslain säännös kiireellisestä hoidosta www. lehtijakumppanit. fi 3

Yleisesti iäkkään henkilön oikeudellisesta asemasta rajoittamistilanteessa www. lehtijakumppanit. fi 4

Lailla säätämisen vaatimus • Perusoikeuden, kuten itsemääräämisoikeuden rajoittaminen edellyttää lain tasoista perustetta. • Esim. sosiaalihuollon asiakaslaki 8 §: ’’Asiakkaan tahdosta riippumattomista toimenpiteistä sekä asiakkaan hoitoon tai huoltoon liittyvistä pakotteista ja rajoituksista sekä niitä koskevasta päätöksentekomenettelystä sosiaalihuollossa on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään’’ • Erityissääntelyä esimerkiksi kehitysvammalaissa, päihdehuoltolaissa ja mielenterveyslaissa (terveydenhuoltoa) • Iäkkään henkilön hoidossa käytettävien rajoitteiden tulisi perustua joihinkin edellä mainituista www. lehtijakumppanit. fi 5

Lainsäädännöstä Lainsäädäntö ei siis mahdollista rajoittamista esimerkiksi sosiaalihuoltolakiin perustuvissa asumispalveluissa (laitospalvelut, tehostettu palveluasuminen ja kotihoito). Käytännössä rajoitteita kuitenkin käytetään vanhuspalveluissa, jolloin rajoittaminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman lainsäädännöllistä oikeutusta. Vanhuspalveluissa käytettäviä rajoitteita ovat esim. magneettivyöt, haaravyöt, hygieniahaalarit, tavaroiden haltuunotto ja ovien lukitseminen. Pitkään tiedostettu ongelma, johon liittyen valmisteltu kaksi lakiesitystä. www. lehtijakumppanit. fi 6

Muut mahdolliset oikeusperusteet Kun rajoittamiselle ei ole selkeää lainsäädännöllistä oikeutusta, joudutaan rajoitteiden käyttö perustamaan muuhun lainsäädäntöön. Eduskunnan oikeusasiamiehen käytännössä katsottu, että rajoittaminen voi poikkeustapauksissa perustua rikoslain mukaiseen pakkotilaan (4 l: 5§) Pakkotila voi tulla sovellettavaksi vain poikkeustilanteissa pakottavan vaaran uhatessa jonkun omaa tai toisen etua. Esimerkiksi terveyteen kohdistuva uhka. Pakkotilaan ei voida vedota ennakollisesti tai toistuvasti rajoittamisen oikeutuksena. Suostumus? www. lehtijakumppanit. fi 7

Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko www. lehtijakumppanit. fi 8

Päätöksenteosta Suurin osa toiminnasta tosiasiallista hallintotoimintaa, jossa ei tehdä päätöksiä. Päätös tehdään, kun viranomaistoiminnassa päätetään yksilön edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta. Sosiaalihuollossa päätöksenteko liittyy myönnettävään palveluun. Terveydenhuollossa ei pääsääntöisesti tehdä päätöksiä (esim. hoitoon ottaminen) www. lehtikumppanit. fi 9

Päätöksentekoa ohjaava muu lainsäädäntö Hallintolain 6 §: n mukaiset periaatteet, joista merkitystä etenkin: Tarkoitussidonnaisuus: - Viranomaisen toimivaltaan liittyvä tarkoitus Suhteellisuus: Rajoittamisen välttämättömyys (ajallinen, tilannekohtainen, lievimmän puuttumisen periaate) Yhdenvertaisuus Ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö: - Terveydenhuollon ammattihenkilölain 15§: Ammattihenkilön toiminnassa noudatettavat yleiset periaatteet. www. lehtijakumppanit. fi 10

Laillisuusvalvojien ohjeistuksia Valvira ja EOA katsoneet, että lainsäädännön ollessa puutteellista, voi rajoitustoimenpiteet perustua ainoastaan hoitovastuussa olevan lääkärin tekemään päätökseen. Ohjeistuksen taustalla on ammattihenkilölain 22 §, jonka mukaan lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Rajoiteesta päättäminen siis hoitoon liittyvä päätös, jolloin hoidossa käytettävällä rajoitteella tulee olla yhteys potilaalle annettavaan hoitoon. www. lehtijakumppanit. fi 11

EOA 4913/4/12 Muistisairaan potilaan liikkumista rajoitettiin lepositeillä ja magneettivyöllä. Potilaan henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta jouduttiin rajoittamaan hänen vaikeaan sairauteensa liittyvän, hyvin aggressiivisen oireilunsa ja sen hänen hoidolleen aiheuttaman vakavan vaaran vuoksi rikoslain 4 luvun 5 §: ssä tarkoitetussa pakkotilassa, minkä takia EOA ei pitänyt rajoittamista lainvastaisena. EOA toteaa, että potilaslain ja potilasasiakirja-asetuksen 12 §: n säännöksistä johtuu, että potilasasiakirjoihin tulee tehdä erillinen merkintä myös silloin, kun somaattisessa hoidossa olevan potilaan itsemääräämisoikeutta on jouduttu poikkeuksellisesti rajoittamaan pakkotilassa. Erillisestä merkinnästä tulee käydä ilmi rajoitustoimenpiteen syy, luonne ja kesto sekä arvio sen vaikutuksesta hoitoon samoin kuin toimenpiteen määränneen lääkärin ja suorittajien nimet. www. lehtikumppanit. fi 12

Oikeusturva rajoittamista koskevassa päätöksenteossa ? www. lehtijakumppanit. fi 13

Oikeusturva Yksilön oikeus saada oikeuksiaan, velvollisuuksiaan tai etuaan koskeva asia riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi. Hallintotoiminnassa oikeusturva konkretisoituu muutoksenhakuun Vanhuspalveluissa käytettävistä rajoitteista ei tehdä valituskelpoista päätöstä, koska kyseessä lääkärin tekemä hoitoa koskeva päätös Päätökset eivät päädy tuomioistuimen arvioitavaksi. Pitäisikö kuitenkin tehdä? Vrt. kehitysvammalaki ja aiemmat iäkkäitä koskeneet lakihankkeet www. lehtijakumppanit. fi 14

Oikeusturvan ongelmakohdat Valituskelpoisuus velvoittaisi perustelemaan ja arvioimaan päätöksen vaikutuksia. Lisäksi lakisääteinen päätös tarkoittaisi rajoittamiselle rajoitekohtaisia enimmäisaikoja. Laillisuusvalvonnassa on ajoittain huomattu, ettei potilasasiakirjoista löydy tarvittavia kirjauksia hoidossa käytetyistä rajoitteista. Hoidettavalla henkilöllä mahdollisuus käyttää muita oikeusturvakeinoja (kantelu & muistutus), joiden avulla havaittuihin ongelmiin on mahdollista vaikuttaa. www. lehtijakumppanit. fi 15

Rajoitetoimenpiteet omavalvontasuunnitelmassa • Valviran omavalvontaa koskevan ohjeistuksen mukaan toimintayksikön tulee listata omavalvontasuunnitelmaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat yleiset periaatteet. • Kun rajoittaminen ei ole lähtökohtaisesti mahdollista, olisi suotavaa listata ensisijaiseksi ne keinot, joilla itsemääräämisoikeutta pyritään tukemaan ja vahvistamaan. • Yksityiskohtaisen rajoitelistan antaminen voi olla ongelmallista. • Toiminalle asetattavat tavoitteet: Rajoitteiden käytön minimointi, uusien vähemmän rajoittavien keinojen kehittäminen. www. lehtikumppanit. fi 16

Rajoitetoimenpiteiden kirjaaminen • Potilaslain 12 §: • Potilasasiakirjoihin merkittään: • Potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. • Potilasasiakirja-asetus 12 §: ’’Jos potilaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan mielenterveyslain (1116/1990), päihdehuoltolain (41/1986), tartuntatautilain (583/1986) tai muun lain nojalla, siitä tulee tehdä potilasasiakirjoihin erillinen merkintä, josta käy ilmi toimenpiteen syy, luonne ja kesto sekä arvio sen vaikutuksesta potilaan hoitoon samoin kuin toimenpiteen määränneen lääkärin ja suorittajien nimet. ’’ www. lehtikumppanit. fi 17

Rajoitetoimenpiteiden kirjaaminen q Kun hoitotyössä joudutaan puuttumaan itsemääräämisoikeuteen, on erittäin tärkeää, että puuttumisen tarpeellisuus ja välttämättömyys voidaan jälkikäteen osoittaa. q Hoitotyön kirjallinen dokumentaatio on ainoa näyttö, jonka perusteella rajoitetoimenpiteiden asianmukaisuutta voidaan arvioida. q Toteamaa ilman asiakirjoista saatavaa tukea ei voida pitää uskottavana. q Käytännössä kirjausten peruusteella arvioidaan sitä, mikä pitää paikkaansa. q Henkilökunnan oikeusturva. www. lehtikumppanit. fi 18

Tulevaisuuden suuntaviivat? Laki valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä Iäkkäiden henkilöiden asema edellyttää, että hoidossa käytettävistä rajoitteista olisi tarkkarajaista ja täsmällistä sääntelyä. Sääntelyn pyrkimyksenä tulee olla rajoitteiden käytön vähentäminen, eikä sääntelyllä tule antaa yleistä oikeutusta rajoitteiden käytölle Toisaalta sääntelyn tarve ja vanhuspalveluiden tämänhetkinen tilanne saattavat olla vaikea yhteensovittaa. www. lehtikumppanit. fi 19

Minkä voidaan arvioida muuttuvan? 1) Rajoitetoimenpiteet kirjataan yksilöidysti lakiin Ne rajoitetoimenpiteet, joita laissa ei tulla mainitsemaan, ovat jatkossa kiellettyjä. 2) Päätöksentekoon tulevat muutokset Valituskelpoisuus Kuka voi tehdä päätöksen (vaihtelu päätöksittäin) 3) Rajoitteiden enimmäisajat Lääkärille tai muulle päätöksentekijälle velvollisuus arvioida säännöllisin väliajoin rajoitteiden tarpeellisuutta. www. lehtikumppanit. fi 20

Juridiikkaa pintaa syvemmältä Kiitos mielenkiinnosta // www. lehtijakumppanit. fi