Integraatio ratkaisuna sosiaali ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin KeskiSuomen palvelurakenneselvityksen

Integraatio ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin Keski-Suomen palvelurakenneselvityksen selvityshenkilöraportti Markku Puro ja Outi Markkanen 3. 3. 2011

Selvityksen taustaa n n n Raportti on laadittu osana Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityshanketta, jonka tavoitteena oli löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio määriteltiin hankkeen yhdeksi peruslähtökohdaksi Integraatioselvityksessä haluttiin erityisesti hyödyntää kirjoittajien käytännön kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamisesta omissa organisaatioissaan

Integraation käsitteestä ja lainalaisuuksista n n Integraatio on monitahoinen käsite Aiempien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että: n n n palvelujen integroinnissa voidaan edetä asteittain (Munday 2007) Integroimiseen liittyy tiettyjä lainalaisuuksia (Leutz 1999) onnistuneeseen integraatioprosessiin liittyy tiettyjä piirteitä (Singh 2006)

Integraation käsite n n n Palveluintegraation käsite ei ole yksiselitteinen – esim. Keski-Suomen kunnissa käsitykset integraatiosta vaihtelevat Vertikaalinen integraatio: n Sosiaalipalvelujen kansallinen, alueellinen ja paikallinen yhteensovittaminen n Terveyspalvelujen ehkäisevän työn, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen Horisontaalinen integraatio n Eri linjoissa tuotetut palvelut kytketään yhteen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin

Palveluintegraation asteet (Munday 2007) n n n n Organisaatiolähtöisyys, niukka yhteistyö Reaktiivinen, tarpeenmukainen yhteistyö Moniammatilliset tiimit (ei koko organisaatio) Suunniteltu, jatkuva yhteistyö Monipalveluyksiköt Strategiset kumppanuudet Kokonaisjärjestelmänä toimiminen Täydellinen integraatio I n t e g r a a t i o a s t e k a s v a a

Leutzin lait (1999) n Voit integroida joitain palveluja koko ajan, kaikkia palveluja jonkin aikaa, mutta et kaikkia palveluja koko ajan > Kohdista isoihin ongelmiin n Integraatio maksaa ennen kuin se tuottaa > varaudu investointeihin n Sinun integraatiosi on minun fragmentaatiotani > Arvioi hyödyt ja haitat n Et voi integroida neliönmuotoista palikkaa pyöreän reiän kanssa > mahdollista integroitu toiminta oikealla rakenteella n Se joka integroi, määrää sävelen > osallista asiakkaat

Integraation onnistumista ennustavia tekijöitä (Singh 2006) n Asiakkaiden valtaistuminen Ø n Ammatillisten käytäntöjen muutos Ø n Huomioidaan aiemmin kohtaamattomat palvelutarpeet Perustason voimavaroja lisätään Ø n Kaikki toimijat osallistetaan Palvelutarjonnan tarvelähtöisyys Ø n Muutosten vaiheistaminen Uudistus organisaatiotasolla Ø n Alkuvaiheessa ei edellytetä säästöjä Realistiset tavoitteet Ø n Henkilöstön kouluttaminen Taloudellinen panos riittävä Ø n Asiakkaan osallisuus suunnitteluun Uusi ja vanha järjestelmä eivät jää päällekkäisiksi Uutta mallia testataan riittävän kauan

Miksi tarvitaan sote-integraatiota? n Integraatiosta hyötyvät etenkin heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat, joiden avun tarve on pitkäkestoista ja ongelmat monimutkaisia n n n Hyvinvoinnin ongelmakirjo muuttuu Ikääntymiseen liittyvät ilmiöt kasvavat Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut edellyttävät integraatiota n Painopisteenä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen n n Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden lisääminen sekä osaamisen ylläpitäminen Ennaltaehkäisylle muodostettava aito ja toimiva rakenne

Miksi tarvitaan sote-integraatiota? n Integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamisen keinona n n n Tuotanto, rahoitus ja markkinat ovat sekavat Vahvempi strateginen ohjaus Hallinnon integraatiota tarvitaan mahdollistamaan palvelujen kokonaisuutta myös arkityössä n n n n Peruspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden lisääminen Hyvinvointipalvelujen kohdentamistehokkuuden parantaminen Nykyisen palvelujärjestelmän heikkous on osaoptimointi Niukkenevien resurssien tehokkaampi käyttö Henkilöstön saatavuuden turvaaminen Integroidun toiminnan intensiivinen kehittäminen Kansalaisten kokonaishyvinvoinnissa sote-palvelut vain pieni osa – muulla toimintaympäristöllä ja palveluilla (mm. koulutus, kulttuuri, vapaa-aika) keskeinen merkitys hyvinvoinnin kentässä

Integraation ajankohtaisuus terveydenhuollossa n Sote-integraatio mahdollistaa: n n n Integraatio terveydenhuollossa n n terveyttä edistävän kunnallispolitiikan terveyttä edistävät valinnat kuntatasolla mahdollistaa sujuvan hoitoketjun vähentää osaoptimointia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Monisairaiden vanhusten hoito edellyttää asiakkaan elämänolosuhteiden tuntemusta yleislääkäriltä ja hoitomahdollisuuksien tietämistä erikoislääkäriltä Integroidussa järjestelmässä arvioidaan yhdessä, mistä hoidosta asiakas eniten hyötyy n tavoitteena on aina oltava elämässä pärjäämisen lisääminen, ei yksittäinen hoitotulos

Integraation ajankohtaisuus sosiaalihuollossa n n Palvelut painottuvat perustasoon ja lähelle Hyvinvoinnin tavoitteita ei voida eriyttää Integraation tarve korostuu ns. ilkeissä ongelmissa Selvä tarve integraatioon tarkasteltaessa palvelutarpeita eri asiakasryhmien näkökulmasta mm. n n Syrjäytyminen–sairaus -kytkennät Lapsen kasvun ja kehityksen tuki: tarvitaan sosiaali+ terveys + opetus yhdessä Sukupolvien yli ulottuva huono-osaisuus edellyttää moniosaamista Vanhustyön onnistumisen edellytys

Näkökulmia integraatioon n Integraatioprosessin eteenpäin vieminen edellyttää rohkeutta n n Prosessissa edellyttää riittävää keskustelua menettelytavoista, ohjauksesta, resursseista, tavoitteista, visiosta ja arvoista Yhteys kunnan muihin palveluihin säilytettävä n n Koulu-, kulttuuri-, liikunta- ja liikennesektorit Julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kumppanuuden muoto ratkaistava

Näkökulmia integraatioon n Toimiva integraatio edellyttää kehittämistä ja koulutusta n n Työn uudet haasteet ja moniammatillisuus eri ammattien koulutussisältöihin perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa Integroidut järjestelmät vaativat toiminnan ohjausta ja jatkuvaa arviointia uudenlaisen sähköisen tietohallinnan infrastruktuurin rakentaminen Edistää rahoituksen järkiperäistämistä

Sote-integraation merkitys perus- ja erityispalvelujen näkökulmasta Sosiaalihuolto n Sosiaalihuollossa palveluja, joihin 20 000 väestöpohja ei ole järkevä ja riittävä esim. 24/7 erityisryhmien palveluasuminen, vaativa keva-huolto, ls: n sijaishuolto ja erityisasiantuntijuus, kriisityö ja sosiaalipäivystys 24 h, sosiaaliasiamiestoiminta, päihdehuollon erityispalvelut, pienten erityisryhmien palvelut (usein järjestöt tuottajina) n Erityispalvelujen tulee olla peruspalvelujen tukena n n n Sosiaalihuollon asiantuntijuuden kerryttäminen riittävän laajalle pohjalle, riittävän suuriin kokonaisuuksiin n Tarve syvempään sote-integraatioon erityispalvelujen tasolla esim. n Lastensuojelu/ lastenpsykiatria / lasten neurologia n Perheneuvola /lastenpsykiatria Palveluohjauksen järjestäminen Moniammatillinen palvelusuunnittelu n n Jalkautuneet erityispalvelut/asiantuntijuus Asiantuntijuuden kaksisuuntaisuus > yhteiset pärjäämisen suunnitelmat Sähköinen tietojärjestelmä

Sote-integraation merkitys perus- ja erityispalvelujen näkökulmasta Terveydenhuolto n Integroidussa terveydenhuollossa pystytään siirtymään operatiivisesta johtamisesta terveyttä edistävään strategiseen johtamiseen n Peruspalvelut nousevat ensisijaisiksi ja terveydenhuollon ohjaus tapahtuu asiakkaiden todellisista terveystarpeista n Integroidussa sote-järjestelmässä on yhteinen hoito- ja kuntoutumissuunnitelma, joka mahdollistaa omahoidon sekä hoidon ja asioinnin sähköisessä verkossa, mutta ennen kaikkea sujuvan ja katkeamattoman hoidon paikasta ja hoidontarpeesta riippumatta

Sote-integraatio käytännössä: Äänekoski n Äänekosken kaupunki n Vuonna 2007 sote-integraatio toteutettiin kolmen kunnan ja terveyskeskuskuntayhtymän alueella n n n toimintakulttuurien yhtenäistäminen moniammatillisen verkostotyön keinoin Peruspalvelujen kokoaminen yhteisiin tiloihin arkisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi Ikäkaariajattelu n n n Lasten ja perheiden palvelut Aikuisväestön palvelut Vanhusten palvelut

Sote-integraatio käytännössä: Forssan seutu n Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (FSTKY) n Vuonna 2001 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alainen Lounais. Hämeen osavastuualueen aluesairaala ja kansanterveystyön kuntayhtymä yhdistyivät n n Hallintona kuntayhtymä, jossa valtuusto ja hallitus, yhtymäjohtaja hallituksen esittelijänä n n Strategisena tavoitteena terveydenhuollon kokonaisuuden parempi hallinta Sopimusohjausmenettely kuntien ja kuntayhtymän välillä -> kiinteähintaiset vuosittaiset sopimukset 6 vastuualuetta: n n n Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveystyö § Sairaanhoidolliset palvelut § Hoitopalvelut § Tukipalvelut

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio

Sote-integraatio eri asiakasryhmillä n Integraatiosta hyötyvät eniten asiakasryhmät, joilla pitkäkestoisia ja monimutkaisia hyvinvoinnin ja terveyden pulmia: n n n lapsiperheet syrjäytymisuhan alla olevat nuoret päihde- ja mielenterveyskuntoutujat vammaiset vanhukset

Lapsiperheiden palvelut n Lapsiperheitten palveluilla n n n tuetaan vanhempia ja huoltajia toteuttamaan tehtäväänsä uuden sukupolven kasvatuksessa edistetään ja tuetaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä varmistetaan lapsen edun ja oikeuksien toteutumista Saumaton palveluverkko = vaikuttavuus Tuki toteutetaan lasten ja perheiden arjessa: kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa Integraatio korostuu peruspalveluissa n Erityispalveluilla näitä tukeva rooli

Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret n n n Nuorten kasvun ja kehityksen tuki itsenäiseen aikuisuuteen Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee toimia kiinteässä yhteistyössä koulun, työvoimaviranomaisten, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen ja erityispalvelujen kanssa Syrjäytymistä ei tule tarkastella leimaavasti nuoren tilana n n Näkökulma laajempiin ilmiöihin, kuten köyhyys, sosiaalisen tuen hauraus, yhteisyyssuhteet, jne. Palvelut tulee tuoda nuorten arkeen n Etsivä nuorisotyö syrjäytymisuhan alla olevien saattajaksi palveluihin

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat n n Usein heikoimmassa asemassa olevia kuntalaisia, joiden hoidon tarve hyvin moninainen Palvelutarpeessa korostuvat matalan kynnys ja yhden oven periaate n n Liikkuvat ja jalkautuneet erityispalvelut ja konsultaatio tärkeitä peruspalveluille Tarvittavan palvelukokonaisuuden koordinointi n Sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluiden lisäksi 3. sektori ja yksityiset palvelut

Vammaiset henkilöt n Yleisten julkisten palveluiden tulee olla lähtökohtaisesti suunniteltu ja toteutettu siten, että ne soveltuvat kaikille kuntalaisille n n n Mikäli nämä eivät ole riittäviä, tarvitaan erityisesti vammaisille suunnattuja palveluja Järjestämisen lähtökohtana alueelle keskitetyt, vammaisten kotiin ja elämänpiiriin liikkuvat ja jalkautetut palvelut Vammaisten asiakkaiden palvelut aina moniammatillinen, yhteensovitettava kokonaisuus

Vanhukset n Ikääntyminen haastaa nykyisen palvelujärjestelmän palvelutarpeen kasvaessa n n n Integroitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys kasvaa Tulevaisuuden kannalta on keskeistä huomioida vanhukset mahdollisuutena, vaikuttajina ja kuluttajina eikä vain hoivapalvelujen tarvitsijoina Lähipalvelujen ja kotiin vietävien palvelujen merkitys korostuu n n Yleisenä lähtökohtana ja tavoitteena asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Inhimillistä vuorovaikutusta ei saa unohtaa!

Palvelurakenteen keventäminen vanhustenhuollossa n n Palvelurakenneuudistuksen tavoitteena tulee olla laitoshoidosta luopuminen ja siirtyminen nk. vanhustenhuollon osaamiskeskuksiin, joissa keskitytään erityisesti kuntoutukseen Moniportaista järjestelmää tulee välttää n n Asumisen peruslähtökohtana oma koti, jonne viedään tarpeen mukainen riittävä tuki Tehostettu palveluasuminen Uudet asumismuodot tarpeen (esim. vanhusten perhehoito) Liikkuvien palvelujen lisääminen

Vanhustenhuollon osaamiskeskusten osa-alueet

Kirjallisuutta: n n n Leutz, Walter N. (1999) Five Laws for Integrating Medical and Social Services: Lessons from the United States and the United Kingdom. Milbank Quarterly 77(1): 77– 110. Munday, Brian (2007) Integrated Social Services in Europe. Strasbourg: Council of Europe Publishing. Singh, Debbie (2006) Making the Shift: Key Success Factore. A Rapid review of best practice in shifting hospital care into the community. University of Birmingham and NHS Institute for Innovation and Improvement.

Diaesityksen lähteenä: n Markkanen, Outi & Puro, Markku: Integraatio ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin (pdf, 1, 67 Mt) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, raportteja 31/2011