SOSA 115 Sosiologian historia luento YTT lehtori Pertti

SOSA 115 Sosiologian historia, luento YTT, lehtori Pertti Jokivuori Syksy 2013 1. luento

SOSA 115 Sosiologian historia, luento Luento (10 x 2 h) Luennon sisältö: 1. Johdanto – sosiologian historian merkityksestä 2. Sosiologian juuret, sosiologia ennen sosiologiaa 3. Auguste Comte: Sosiaalifysiikka eli sosiologia tiedon korkeimpana muotona 4. Positivismi, 1800 -luvun tieteelliset virtaukset sosiologiaa synnyttämässä 5. Sosiologia-tieteen synty, klassikot ja sosiologian kultainen kausi 6. Sosiologian 1900 -luku 7. Miten tutkia sosiaalista todellisuutta? Metodologian kehitys 8. Sosiologia 2000 -luvulla

Sosiologian historian merkityksestä : Sosiologian kehityksen käännekohtia Renessanssin ja uuden ajan taitteen yhteiskuntafilosofia ¯ Valistusfilosofia ja Auguste Comten positivistinen tieteenfilosofia ¯ Sosiologian itsenäistyminen ja yhteiskuntatieteiden välisen työnjaon vakiintuminen ¯ Sosiologian institutionalisoituminen länsimaisen yliopistojärjestelmän osaksi ¯ Sosiologian monimuotoistuminen

Sosiologian monimuotoistuminen (Sosiologipäivät 2007): Asiantuntemuksen ja tiedon sosiologia Asuminen ja kaupunki Diskurssi ja käytäntö Eriarvoisuuden tutkimus Hallinnan tutkimus Juhlimiskulttuurien tutkimus Kipinöivä kansalaisyhteiskunta Klassikkopaja: Edvard Westermarck ja naiset Koulutussosiologia: "Koulutus tulilinjalla" Kriminologia ja oikeussosiologia Maahanmuutto ja etniset suhteet Mobiliteettien sosiologia Pieni toimijuus Sukupuoli, toiseus ja nimeämisen valta Taloussosiologia Terveyssosiologia Tunteiden sosiologia Työelämän tutkimus Valta, kontrolli ja materiaalinen Verkostosuhteet tutkimuskohteena Visuaalinen sosiologia Yhteiskuntateoria Yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus Ympäristösosiologia

Sosiologian historian merkityksestä : Toisin kuin monissa tieteissä, sosiologiassa klassikot ovat edelleen tärkeässä asemassa Max Weberin mukaan sosiaalitieteet… 1) ovat ikuisesti nuoria 2) eivät tuota samalla tavalla kumuloituvaa tietoa kuin luonnontieteet 3) eivät voi täydellistyä yhteiskunnan tyhjentäväksi teoreettiseksi kuvaukseksi … siksi sosiaalitieteiden on jatkuvasti kehitettävä uusia käsitteitä ja päivitettävä vanhoja tutkimustuloksia

Sosiologian juuret, sosiologia ennen sosiologiaa: Sosiologisen ajattelun historiaa pidetään paljon pitempänä kuin sosiologia nimisen tieteen ja oppiaineen ”Sosiologisia ajattelijoita” olivat mm. Aristoteles, Platon, kirkkoisä Augustinus, Tuomas Akvinolainen, Niccoló Macchiavelli ja Thomas More Monet filosofit käsittelivät sosiologisia kysymyksiä, mutta eivät sosiologisesti Ennen 1700 -lukua yhteiskunta-ajattelijat katsoivat, että yhteiskunta on muuttumattoman ihmisluonnon tulosta ja sen kehitys on ylihistoriallinen prosessi Näiden ajattelijoiden yhteiskuntanäkemys ei Alan Swingewoodin mukaan ollut sosiologinen, sillä siitä puuttui sekä "käsitys yhteiskunnasta taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen instituutioiden monimutkaisena kokonaisuutena" että käsitys "yhteiskunnallisen muutoksen prosesseista ja mekanismeista"

Sosiologian juuret, sosiologia ennen sosiologiaa: Sosiologinen yhteiskuntanäkemys on vasta silloin, kun … … yhteiskuntaa käsitellään monitasoisena instituutioiden ja prosessien kokonaisuutena, joka on luonteeltaan objektiivinen eli riippumaton yksittäisten henkilöitten tajunnoista ja mielteistä

Antiikin filosofia: Millainen on hyvä yhteiskunta? Platon ja Aristoteles ymmärsivät yhteiskunnan holistisena järjestelmänä (organismina), jonka osat ovat toisistaan riippuvaisia Platon ja Aristoteles (ja Platonin mukaan Sokrates): valtion tehtävä luoda kansalaisille puitteet hyvään elämään tai peräti ohjata kansalaisia hyvään elämään (jonka filosofit määrittelivät valmiiksi) Platon: totuuden etsintä dialogin kautta, nosti esille kysymyksiä siitä mikä on kasvatuksen ja mikä perimän (”luonnon”) merkitys ihmisluonteen muodostumisessa ”Valtiossa on joko filosofien tultava kuninkaiksi tai sitten niiden, joita me nyt sanomme kuninkaiksi ja hallitsijoiksi, on ryhdyttävä toden teolla ja vakavasti harrastamaan filosofiaa, niin että poliittinen valta ja filosofia sulautuvat yhteen; sen sijaan kaikki ne luonteet, jotka nyt suuntautuvat yksinomaan toiseen tai toiseen, on pakostakin suljettava pois. ” (Valtio)

Antiikin filosofia: Millainen on hyvä yhteiskunta? Valtiossa Platon oli sitä mieltä, että yhteiskunta koostuu kolmesta yhteiskuntaluokasta, jotka vastaavat yksittäisen ihmissielun jakoa kolmeen osaan: Työläiset – työntekijät, käsityöläiset, kauppiaat, maanviljelijät jne. Vastaa sielun haluavaa osaa. Vartijat – rohkeat, vahvat, vaaroja rakastavat. Vastaa sielun innokasta osaa. Hallitsijat, ylemmät vartijat – älykkäät, järkevät, itsensä hillitsevät, viisautta rakastavat, päätöksentekoon kykenevät. Vastaa sielun järkiosaa. Nämä Platonin näkemykset perustelevat sen, miksi demokratia ja erityisesti Ateenan demokratia sellaisena kuin se oli Platonin aikana tuli hylätä. Hänen mielestään valtiota piti johtaa retoriikan ja suostuttelun sijasta järjellä ja viisaudella.

Antiikin filosofia: Millainen on hyvä yhteiskunta? Aristoteles: valtion tehtävä luoda puitteet hyvälle elämälle, kasvatuksen merkitys, kohtuullisuus Aristoteles erotti kolme hyvää hallitusjärjestelmää (monarkia, aristokratia ja perustuslaillinen tasavalta) ja kolme näiden vääristymää (tyrannia, oligarkia ja demokratia) Aristoteles piti monarkiaa (jossa määritelmällisesti hallitsisi hyvä kuningas) parhaana mahdollisena hallitusmuotona. Käytännössä monarkia oli Aristoteleen mukaan epärealistinen, koska se luisuisi helposti tyranniaan. Perustuslaillinen tasavalta olisi paras realistisesti saavutettava muoto.

Valistusaika sosiologian esivalmisteluna: Järjen aikakausi: tieteellisen ajattelun kehittyminen ja leviäminen ja uskonnollisen maailmankuvan aseman heikkeneminen Ihmisjärjen ja tieteen avulla on mahdollista ymmärtää ja hallita luontoa Jos luonnossa vaikuttavat luonnonlait, niin eikö näin ole myös yhteiskunnassa! Tiede, joka paljastaa yhteiskunnan lainalaisuudet, voi olla mukana luomassa järkiperäisempää, vapaampaa ja parempaa yhteiskuntaa

Valistusaika sosiologian esivalmisteluna: Ranskalaiset valistusfilosofit ennakoivat sosiologiaa Erityisesti paroni de Montesquieu'tä (1689 -1755) pidetään tärkeänä sosiologian edeltäjänä Pääteos Lakien henki (1748) Montesquie pyrki systemaattisesti havainnoimaan tosiasioita ja vertailemaan niitä, eikä tyytynyt pelkästään yleisistä periaatteista johdettuihin spekulaatioihin Yhteiskunta on loitonnut luonnosta, mutta se ei ole kaoottinen tai sattumanvarainen Laeissa, tavoissa yms. vaikuttavat omat lainalaisuutensa Erilaisten instituutioiden saamat muodot voidaan selittää yhteiskunnan rakenteen avulla (maaperä ja ilmasto, ammatit, uskonnolliset instituutiot, kauppa, tavat) Ajatus yhteiskunnasta systeemisenä kokonaisuutena

Valistusaika sosiologian esivalmisteluna:

Valistusaika sosiologian esivalmisteluna: Skotlantilainen valistus vaikutti myös sosiologian syntyyn Filosofeja ja taloustieteilijöitä, jotka toimivat Glasgow'n ja Edinburghin yliopistoissa: filosofi David Hume (1711 -1776) ja kansantaloustieteen "isä" Adam Smith (1723 -1790) Sosiologian kannalta vielä merkittävämpiä olivat Adam Ferguson (17231816) ja John Millar (1735 -1801) Lähtökohta: yhteiskunnallinen järjestys syntyy yksilöiden toiminnasta mutta ei heidän tietoisesta päätöksestään

Valistusaika sosiologian esivalmisteluna: Skottilainen valistus uudisti kansalaisyhteiskunnan ymmärtämisen tapaa olennaisesti. John Locken avaaman liberaalin ajattelun hengessä Adam Ferguson ja Adam Smith vaativat kansalaisten vapautusta poliittisen despotismin vallasta. Kansalaisyhteiskunta-käsite viittasi nyt keskeisesti myös kansalaisten vapaaseen taloudelliseen toimintaan markkinoilla. Adam Ferguson kohdisti huomiota myös kansalaisyhteiskunnan mustaan puoleen: kansalaisyhteiskunnassa esiintyvä omaneduntavoittelu johtaa toisaalta eriarvoisuuden ja sosiaalisten ongelmien kasvuun. Valtiota tarvitaan tasoittamaan kansalaisyhteiskunnan rosoista puolta. John Millar edusti siirtymää luonnonoikeudellisesta sopimusajattelusta käsitykseen, jossa yhteiskunta hahmotetaan historiallisesti kehittyvänä kokonaisuutena. Talous sosiaalisten suhteiden määrittelijänä

Smith ja markkinoiden "näkymätön käsi": 1. Markkinoilla jokainen toimii vain omaa etuaan ajaen 2. Jos jokin näistä yksityisistä eduista pääsisi toteutumaan esteettä, joutuisivat muut perikatoon 3. Terveesti toimivilla markkinoilla kuitenkin erisuuntaiset yksityisedut kumoavat toisensa 4. Tuloksena on tasapainotila, jossa kaikki voivat tyydyttää tarpeitaan ja vauraus lisääntyy Yhteiskunnallinen järjestys

Teorioita yhteiskunnan muutoksesta: Muutoksen analyysin perusta: miten ihmiset hankkivat yhteiskunnassa elantonsa Smithin "vaihemalli": metsästys- paimentolaisuus maanviljely- kauppayhteiskunta muutos elannon hankkimisen tavoissa muutokset yhteiskunta- ja omaisuussuhteissa, poliittisessa järjestelmässä ja ihmisten tietoisuudessa Esimerkiksi omaisuus kehittyy paimentolaisuuden ja maanviljelyn myötä, omaisuus puolestaan synnyttää hallinnon jne.

Teorioita yhteiskunnan muutoksesta: Käsitettä 'yhteiskuntaluokka' ei skotlantilaisilla valitusajattelijoilla ollut, mutta "jokaisen sivistyneen yhteiskunnan" katsottiin jakautuvan kolmeen luokkaan (orders): (1) maanomistajiin, jotka saavat tulonsa maankorosta, (2) kapitalisteihin, jotka saavat tulonsa osakepääomasta ja (3) työläisiin, jotka saavat tulonsa työpalkasta Millar katsoi, että yhteiskunnallinen kehitys luo välttämättä eriarvoisuutta

Mikä määrittelee sosiologian? Erik Allardt: yhteiskunta-ajattelun ja sosiologian välinen ero: Sosiologia pyrki pelkän teoretisoinnin sijasta sosiaalista todellisuutta koskevien teoreettisten väitteiden empiiriseen koetteluun Empiirinen = kokemusperäinen Tieteessä empiiristä tutkimusta on se, jossa kerätään järjestelmällisesti todellisuudesta aineistoa (jolla koetellaan teoreettisten väitteiden pätevyyttä) Sosiologiaa edeltävä yhteiskunta-ajattelu oli paljolti spekulaatiota, joka ei perustunut mihinkään järjestelmällisesti kerättyyn tietoaineistoon