SOSA 115 Sosiologian historia luento YTT lehtori Pertti

SOSA 115 Sosiologian historia, luento YTT, lehtori Pertti Jokivuori Syksy 2012 3. luento

Sosiologia syntyi selittämään modernin teollisuusyhteiskunnan kehitystä: Kapitalistinen tavaratuotanto ja hintakilpailun sääntelemä markkinatalous Kansalaisten muodollinen tasa-arvo ja vapaus Pääoman ja palkkatyön ristiriita Tuotannollisen aseman määräämä luokkajako (porvaristo, keskiluokka ja työväenluokka) Edistysusko; ”tieteellinen maailmankuva”

Modernisaatio: 1. Teollistuminen (koneet ja automaatio kehittyvät, tuottavuus kasvaa, uudet tuotannolliset organisaatiot) 2. Kaupungistuminen (hallinto, kulttuuri ja teollisuus keskittyvät, hallintokaupunkien oheen teollisuuskaupunkeja miljoonine asukkaineen) 3. Liikkuvuuden kasvu (esim. rautatiet ja höyrylaivat kaventavat fyysisiä etäisyyksiä, elin- ja koulutustason kasvu kaventaa sosiaalisia kuiluja) 4. Palkkatyöläistyminen (teollisuustyöväestön osuus kasvaa) 5. Perheen aseman ja merkityksen muutos (ydinperhe, aikaisemmin perhe oli tuottavan työn keskus tunne- ja kulutusyksikkö) 6. Maallistuminen (tieteen merkitys korostuu, syntyy moderni julkisuus: lehdet, mediajulkisuus) 7. Kansallisvaltioiden synty (valtioiden rajat piirtyvät kielen, kansallisuuden ja kulttuurin mukaan, liberalistinen valtio vallitsevaksi valtiotyypiksi, demokratia)

Modernisaatio:

Modernisaatio: Muodollisesti tasa-arvoisten ja vapaiden kansalaisten muodostama yhteiskunta. Tuotanto suuntautuu pääosin markkinoille. Tuotanto perustuu yksityisyrittäjyyteen ja palkkatyöhön. Sen tavoitteena on yrittäjävoitto. Yhteiskunta jakaantuu luokkiin tuotannollisen aseman perusteella. Keskeiset yhteiskuntaluokat ovat: porvaristo, keskiluokka ja työväenluokka. Moderni yhteiskunta kehittyi ensiksi Euroopassa Ominaista jatkuva talouskasvu, laajeneminen ja edistysusko

Modernisaatio:

Modernisaatio ja moderniteetti: Moderni yhteiskunta on tulosta historiallisesta kehitysprosessista, jota sosiologit kutsuvat modernisaatioksi (uudenaikaistumiseksi) Modernille ajalle tyypillisiä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia piirteitä, modernisuutta, on kutsuttu moderniteetiksi Mitä nämä tarkoittavat? Mitä on modernisaatio ja mitä oli ennen modernia?

Modernisaatio ja moderniteetti: Anthony Giddens: "Alustavana luonnehdintana sanokaamme yksinkertaisesti seuraavalla tavalla: 'moderniteetti' viittaa sosiaalisen elämän ja organisoitumisen muotoihin, jotka kehittyivät Euroopassa suunnilleen 17. vuosisadalta lähtien ja jotka sittemmin tulivat enemmän tai vähemmän maailmanlaajuisiksi vaikutuksiltaan. ” "

Modernisaatio ja moderniteetti: Risto Heiskala: "Jaottelulla traditionaalisiin ja moderneihin yhteiskuntiin on sosiologiassa niin keskeinen asema, että koko tieteenalaa voisi tuskin ajatella ilman modernisoitumisen käsitettä”

Modernisaatio on talouden perustavaa rakennemuutosta: "Esimoderneissa" yhteiskunnissa valtaosa väestöstä työskenteli ravinnon tuotannossa Vuosisatoja jatkunut maatalouden tehostuminen ja teollinen vallankumous "vapautti" kasvavan osan väestöstä maataloustyöstä Syntyi työnjaollisesti eriytynyt teollinen yhteiskunta, joka sittemmin muuttui jälkiteolliseksi Teollistuminen merkitsi rahatalouden ja markkinoitten merkityksen huikeaa kasvua Palkkatyö saa keskeisen aseman yhteiskunnassa

Modernisaatio ja moderniteetti: Modernisaation voi vastaavasti ajatella tarkoittavan modernien sosiaalisen elämän ja organisoitumisen muotojen kehittymistä ja leviämistä Modernisaatio on historiallinen ilmiö Modernisaatio liittyy Euroopassa alkunsa saaneisiin yhteiskunnallisen elämän muotoihin Modernisaatio on levinnyt (ja leviää) Euroopan ulkopuolelle

Sosiologisen modernisaatioteorian elementit (Philip Abrams): 1) Yhteiskuntien tyyppien vastakkainasettelu: toisaalta traditionaalinen ja toisaalta moderni yhteiskuntatyyppi, jotka perusominaisuuksiltaan ovat vastakkaisia (kysymys yhteiskuntien luonteesta) 2) Kehitystendenssin teoria: teoria siitä, miten yhteiskunnallinen muutos saa aikaan sen, että traditionaalinen yhteiskunta pyrkii korvautumaan modernilla (kysymys yhteiskunnallisen muutoksen liikevoimista) Sosiologian klassikoilla oli kaikilla omat vastauksensa näihin kysymyksiin, vaikka he eivät ehkä käyttäneetkään sanaa moderni

Sosiologia ja moderni: Modernisaatiota on kuvattu erilaisilla traditionaalisen ja modernin yhteiskunnan vastakkaisuutta ilmentävillä käsitepareilla: Comte: teologinen – positiivinen Spencer: sotilaallinen – teollinen Marx: feodaalinen – kapitalistinen Tönnies: Gemeinschaft – Gesellschaft Durkheim: mekaaninen – orgaaninen Weber: traditionaalinen – rationaalinen Simmel: riippuvuuksien kasvaminen – henkilökohtaisen kosketusten määrän väheneminen

Sosiologia teoriana modernista yhteiskunnasta: 1. Millainen on modernin yhteiskunnan rakenne? Miten se eroaa muista sosiaalisen järjestyksen muodoista? 2. Mikä on modernin yhteiskunnan paikka ihmiskunnan historiassa? Mitkä ovat sen muutoksen mekanismit? 3. Millainen on moderni ihminen? Millaiseksi ihminen on muuttumassa?

Traditionaalinen ja moderni yhteiskunta ideaalityyppeinä: Traditionaalinen Moderni Talous feodalismi maanviljely kapitalismi teollisuus Politiikka/ valta pakottaminen hajautunut säätyjako indoktrinaatio keskittynyt luokkajako Kulttuuri yhteisöllisyys individualismi Maailmankuva uskonnollinen maallistunut taikausko tiede/valistus

Modernisaatio: Se, mikä muuttuu, on tapa, jolla ihmiset ovat sidoksissa toisiinsa. Siksi heidän käyttäytymisensä muuttuu, siksi heidän tietoisuutensa ja affektitaloutensa, itse asiassa heidän koko persoonallisuusrakenteensa, muuttuvat. Muuttuvat ”olosuhteet” eivät ole jotakin, joka vaikuttaa heidän ”ulkopuoleltaan”: ne ovat ihmisten itsensä välisiä suhteita. - Norbert Elias

Traditionaalinen ja moderni yhteiskunta ideaalityyppeinä:

Traditionaalinen ja moderni yhteiskunta ideaalityyppeinä: