RESILIENSSIN KEHITTMINEN VARAUTUMINEN POIKKEUSOLOIHIN PETTERI KANTOLA Majuri evp

RESILIENSSIN KEHITTÄMINEN VARAUTUMINEN POIKKEUSOLOIHIN

PETTERI KANTOLA • Majuri evp, PV: ssa 1990 -2017 • Sotilaslentäjä, sotilaspoliisi, turvallisuuspäällikkö, kolme kansainvälistä valmiusyksikköä • Äääritilanteiden kouluttaja: • Pelastautuminen (Survival, evasion, resisting, extracting) • Toiminta kiinniotettuna (Conduct after capture) • Lähitaistelu, itsepuolustus, voimankäyttö, taistelulentäjä (hengenvaaralliset tilanteet) • Nykyään siviiliturvallisuusalalla • Turvallisuuspäällikkö, järjestyksenvalvojakouluttaja, voimankäytön kouluttaja, vartijan ampuma-asekouluttaja, järjestyksenvalvojien esimies, järjestyksenvalvoja

MITÄ MINULLA ON ANNETTAVAA • Perehtyminen traumaperäiseen stressireaktioon (merkittävä ongelma asevoimissa ympäri maailman) • Koulutuksen kehittäminen sellaiseksi, että PTSD vältyttäisiin • 30 vuotta tehtävissä, joissa vakavan loukkaantumisen ja hengenvaara on jatkuvasti läsnä • Eli resilienssin kehittäminen

RESILIENSSI • Resilienssi tarkoittaa psykologiassa psyykkistä palautumiskykyä. Se on psyykkinen ominaisuus, jota on toisilla ihmisillä tai yhteisöillä on enemmän kuin toisilla. Siinä missä yksi selviää monista vaikeista vastoinkäymisistä, toiselle pienikin koettelemus voi olla liikaa. • MIELI Suomen Mielenterveys ry. • Resilienssiin vaikuttavat • Kasvatus (koulutus ml. ) • yksiön biologiset ominaisuudet • yksilön omat kokemukset • lähipiiristä ja ympäristöstä kumpuavat myönteiset ja haitalliset tekijät.

PTSD • Traumanjälkeisestä stressireaktiosta huomattiin asevoimissa, että • Ensimmäisen maailmansodan aikana ”Kranaattikauhu”-tapaukset lisääntyivät • Altistavia syitä olivat mm. ensimmäistä kertaa h 24 -sota, ei mahdollisuutta jälkipurkuun, koulutuksen huono vastaavuus vaatimuksiin taistelukentällä • Falklandin sodassa 1982, britit huomasivat koulutuksen kehittämisen toimineen

STRESSI • Mikäli aivot kokevat, että vaatimusten ja kykyjen välillä on ristiriita, stressaannumme • Akuutti stressi on monesti positiivinen asia, koska se lisää fyysistä suorituskykyä ”taistele tai pakene” – reaktio • Krooninen stressi taas vaikuttaa terveyteen negatiivisesti

STRESSINSIETO • Stressille altistuminen parantaa oikein tehtynä kykyä toimia stressitilanteissa • Ns. ”veteraani-ilmiö” • Ensimmäinen kerta on pahin, toisella kerralla on jo veteraani • Koulutuksen ja valmistautumisen tärkein tehtävä on saada ihminen selviytymään siitä ensimmäisestä kerrasta

PÄÄTÖKSENTEKOKETJU • HAPT-silmukka (OODA-loop) HAVAINT O • Ev John Boyd (US) TOIMINTA ARVIO PÄÄTÖS Jumi

MITEN SITTEN POIKKEUSTILANTEESEEN VOI VARAUTUA? • Fyysinen varautuminen • Henkinen varautuminen • Miksi? • Koska varautuminen vähentää stressiä ja pienentää todennäköisyyttä stressireaktioihin

FYYSINEN VARAUTUMINEN • Covid 19 -pandemia on osoittanut, että suurimmalla osalla väestöstä ei ole varautuminen kunnossa • Suomen pelastusalan keskusjärjestön suosittelema 72 tunnin kotivara olisi hyvä alku

72 TUNNIN KOTIVARA • Helposti säilyvää ja helposti valmistettavaa ruokaa • Säilykkeet, retkimuonat, kuivamuonat • Vettä ja kannellisia veden kuljettamiseen ja säilyttämiseen sopivia astioita • Vettä tarvitaan vähintään ämpärillinen / henkilö / vuorokausi • 4 henkinen perhe, 12 ämpärillistä vettä • Lisäksi olisi hyvä olla: • Paristoilla toimiva radio, valaisin ja paristoja • Ladattu varavirtalähde puhelimen lataamista varten • Käteistä rahaa • Ensiaputarvikkeet ja alkusammutin • Retkikeitin ja polttoainetta • Tulitikkuja • Välttämättömät lääkkeet ja hygieniatarvikkeet

HENKINEN VARAUTUMINEN • Henkinen varautuminen alkaa siitä, että pitää tunnustaa tosiasiat • Kaikki kuolevat joskus, kuka tahansa saattaa loukkaantua vakavasti ja kuolla, sinä itse, puoliso, vanhemmat, ystävät, omat lapset • Vaikka tilanne olisi kuinka ikävä ajatella, se PITÄÄ ajatella ja miettiä, mitä minä teen, jos tällainen tapahtuu • Sama pitää tehdä muiden stressaavien asioiden varalle: • Vakava sairaus, työttömyys, luonnonkatastrofi, vesivahinko, autokolari jne • Pessimisti selviää paremmin

PESSIMISTI EI PETY, OPTIMISTI EI YLLÄTY ILOISESTI • Pessimismi ei tarkoita toivottomuutta, vaan sitä, että hyväksyy ajatuksen, että todennäköisesti kaikki menee pieleen, mutta yrittää siitä huolimatta • Välillä yllättyy iloisesti, kun kaikki ei mennytkään pieleen, välillä on tyytyväinen oltuaan oikeassa ja kun oli varautunut epäonnistumisiin

STRESSIN VÄHENTÄMINEN • On asioita, joihin ei voi vaikuttaa • Millainen sää on • Mitä hallitus tekee • Mitähän muutkin ihmiset minusta ajattelevat • On asioita, joihin voi vaikuttaa • Positiivinen minäkuva • Miten minä reagoin häiriötilanteissa • Miten minä valmistaudun poikkeus- ja häiriötilanteisiin • Miten minä suhtaudun ympäröivään maailmaan

STRESSIN VÄHENTÄMINEN • ÄLÄ STRESSAA ASIOISTA, JOIHIN ET VOI VAIKUTTAA! • VALMISTAUDU! • Henkisesti • Fyysisesti • Harjoittele taitoja, esim ensiapu, alkusammutus, itsepuolustus • Pidä itsesi kunnossa fyysisesti • Kun olet fyysisesti hyvässä kunnossa, stressinsieto on monesti parempi

STRESSI VÄHENEE JA STRESSAAVISTA TILANTEISTA SELVIÄÄ • Stressitilanteita kokenut ja niistä selvinnyt henkilö kokee stressaavan tilanteen ennemminkin haastavana kuin pelottavana • Kehon stressireaktioita akuuteissa stressitilanteissa ovat muun muassa: • Sykkeen kiihtyminen • Hengitystaajuuden tiheneminen • Hikoilu • Tärinä • Levottomuus • Pahoinvointi • Putkinäkö • Auditoriokuulo • Päätöksenteon vaikeutuminen, yleensä ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto tuntuu ainoalta • Virtsaamis- ja ulostamistarve • Ajan hidastuminen • yms

PELKO ON NEGATIIVINEN TULKINTA STRESSIREAKTIOISTA • Ajattele asia niin, että keho auttaa sinua selviämään tilanteesta valmistamalla sinua • Stressireaktioita ei pidä ajatella pelkona, vaan keho valmistautuu kohtaamaan haasteen • Hengitys on linkki somaattisen ja autonomisen hermoston välillä • Hengitä rauhallisesti ja syvään, pystyt alentamaan sydämen sykettä ja akuutit stressireaktiot vähenevät, päätöksentekokyky ja hienomotoriikka paranee

YHTEENVETO • Palautumiskyky on pitkälti kiinni henkilökohtaisista ja koulutuksen sekä kulttuurin vaikutuksista • Henkilökohtaiset kokemukset parantavat sietokykyä • Henkinen ja fyysinen valmistautuminen parantavat sietokykyä • Tottuminen toimia stressaavissa tilanteissa vähentää stressireaktioita • Valmistaudu henkisesti ja fyysisesti poikkeusoloihin • Mikä on todennäköisintä, mitä tapahtuu • Mikä on parasta, jota voi tapahtua • Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua • Tunnista nämä asiat, ja tee toimintasuunnitelma eri tilanteisiin • Pidä kotivara, harjoittele hätätilanteita, pidä itsesi fyysisesti kunnossa, niin on helpompaa myös olla henkisesti vahva • Älä stressaa sellaisesta, mihin et voi vaikuttaa • Keskitä voimavarasi sellaiseen, mihin voit vaikuttaa

KIITOS