Raamattu ja kirkon opetuksen mrittely Harhaoppeja vastaan Raamatun

Raamattu ja kirkon opetuksen määrittely Harhaoppeja vastaan!

Raamatun synty • Perustana juutalaisten Vanha Testamentti (Juutalaisten Raamattu)– vanhimmat tekstit 1200 luvulta e. Kr ja nuorimmat 100 e. Kr. • Ortodoksisen kirkon Raamattuun kuuluu myös VT: n ja UT: n välissä olevat ns. Deuterokanoniset kirjat jotka kertovat Israelin kansan historiasta sekä sisältävät lisää ns. viisauskirjoja (vrt. VT: n psalmit…) • Uuden testamentin vanhimpia tekstejä ovat apostoli Paavalin kirjeet 50 -luvulta, evankeliumit v. 60 -90 ja viimeisenä II Pietarin kirje n. v. 120.

Sisältö vahvistetaan • Raamatun tekstit olivat koossa n. v. 150, mutta Raamattuun kuuluvista kirjoista käytiin pitkään keskustelua. Erityisen kiistanalainen kirja oli Johanneksen Ilmestyskirja. • Raamatun kaanon vahvistettiin lopullisesti 300 -luvun alussa. • Kriteerit olivat: apostolinen alkuperä, yleisessä käytössä koko kirkossa ja oikeaoppisuus.

Kirkon opin määritteleminen • Kirkon alkuvaiheessa oli olemassa monia erilaisia paikallisia perinteitä – myös uskontunnustuksia. • Ensimmäiset määritelmät kristillisen kirkon opista tulevat apostoli Paavalilta ja sen jälkeen apostoli ja evankelista Johannekselta. • Ensimmäiset harhaopit alkoivat syntyä jo toisen vuosisadan puolivälissä, n. v. 150 j. Kr. • Marttyyrikirkon aikana (64 -313) harhaopit levisivät laajemmalle.

Keisari Konstantinos ja kirkko 300 -luvun alussa Rooman valtakuntaa hallitsi triumviraatti eli kaksi keisaria – Licinius ja Konstantinos. V. 313 he antoivat Milanossa julistuksen (edikti), jolla taattiin uskonnonvapaus koko valtakunnan alueelle ja keisarin palvonta ei ollut enää pakollista. Konstantinos kutsui koolle ensimmäisen kirkolliskokouksen v. 325 Nikeaan.

Ekumeeniset synodit • Ekumeeninen = oikoumenos = maailmanlaajuinen • Synodi = syn = yhteinen; odos = tie • Ortodoksisen kirkon mukaan 7 ekumeenista kokousta vuosina 325787, joilla oli päätösvalta kirkon asioihin. (v. 2016 pidettiin Kreetalla panortodoksinen kirkolliskokous, mutta sitä ei ole tunnustettu ekumeeniseksi – kaikkia sitovaksi kokoukseksi)

Ekumeeniset synodit jatkuu… • Synodeissa laadittiin kahdenlaisia päätöksiä: • Kanonit ovat kirkon käytännön elämää sääteleviä päätöksiä. Kanonit voivat myös muuttua, ne eivät ole kirkkolaki. Osa päätöksistä on jo selkeästi vanhentuneita. • Dogmit ovat kirkon opetusta määritteleviä päätöksiä ja niitä pidetään muuttumattomina, koska ne määrittelevät kirkon opetuksen ytimen ja toimivat harhaoppeja vastaan. • Kahdessa ensimmäisessä kokouksessa laadittiin nikealaiskonstantinopolilainen uskontunnustus, jota ortodoksinen kirkko käyttää yleisesti. Uskontunnustus on kirkon koko oppi lyhyessä muodossa.