perustiedot Leena Keinnen Sanna Eiro 4 10 2017

  • Slides: 19
Download presentation
perustiedot Leena Keinänen Sanna Eiro 4. 10. 2017 NUORTEN YKSINÄISYYS JA SYRJÄYTYMINEN

perustiedot Leena Keinänen Sanna Eiro 4. 10. 2017 NUORTEN YKSINÄISYYS JA SYRJÄYTYMINEN

TUTKIMUSKYSYMYKSET Mitä on nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen? Mitä näille voidaan tehdä? Kuinka hengellisyys ja

TUTKIMUSKYSYMYKSET Mitä on nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen? Mitä näille voidaan tehdä? Kuinka hengellisyys ja hengelliset toimijat (kirkko, seurakunnat jne. ) voivat auttaa yksinäisiä ja syrjäytyneitä nuoria?

 NUORTEN YKSINÄISYYS

NUORTEN YKSINÄISYYS

YKSINÄISYYSTUTKIMUS • Suomalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat elämänlaatunsa korkeaksi. Suomessa on

YKSINÄISYYSTUTKIMUS • Suomalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat elämänlaatunsa korkeaksi. Suomessa on kuitenkin eri väestöryhmien välillä suuria eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. • Yksi hyvinvointi- ja terveyseroihin suuresti vaikuttava tekijä on yksinäisyys. Elintason kohoamisen ohella yhtä tärkeää on myös sosiaalisten suhteiden laatu ja määrä. • Yksinäisyys on sosiaalisten suhteiden vajavaisuutta kuvaaja tunnetila. • Yksinäisyyden yhteiskunnallinen merkitys ja sen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen on havaittu kunnolla vasta viimeisen viidentoista vuoden ajan suomalaisten tutkijoiden, toimittajien ja poliitikkojen piirissä. • Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys on keskeinen yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta määrittävä tekijä sekä syy ja seuraus hyvinvointi- ja terveysongelmiin. • Yksinäisyystutkimus tutkii ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä niitä sosiaalisia sidoksia, verkostoja ja vuorovaikutuksen muotoja, jotka kannattelevat ihmistä (relationaalinen tutkimusnäkökulma). • Yksinäisyystutkimus on monitieteellistä ja -ulotteista, jota tutkitaan esim. terveys- ja yhteiskuntatieteissä, teologiassa, psykologiassa ja filosofiassa. • Suurin osa yksinäisyystutkimuksesta käsittelee joko koettua yksinäisyyttä (loneliness) tai sosiaalista eristyneisyyttä (social isolation), jotka ovat yksinäisyyden kaksi perusmuotoa.

YKSINÄISYYDEN KÄSITE JA ULOTTUVUUDET • Yksinäisyys-käsitettä (loneliness) on käytetty tutkimuksissa • • • jo

YKSINÄISYYDEN KÄSITE JA ULOTTUVUUDET • Yksinäisyys-käsitettä (loneliness) on käytetty tutkimuksissa • • • jo pitkään; Simmel, Fromm-Reichmann, Bolwby. ”Yksinäisyys on ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden ongelma”, Robert Weiss (1973, teoksessa Loneliness). Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen olotila, johon liittyy koettu ahdistus laadullisesti tai määrällisesti puutteellisista ihmissuhteista. Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, jonka määrittelee jokainen yksilö itse. Yksinäisyys koostuu sosiaalisesta ja emotionaalisesta ulottuvuudesta. Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa tarpeet täyttävän sosiaalisen verkoston puuttumista. Emotionaalinen yksinäisyys tarkoittaa läheisten ihmissuhteiden puuttumista.

YKSINÄISYYDEN YLEISYYS, SYYT JA SEURAUKSET • Yhteiskunnallinen eriarvoisuus saa aikaan yksinäisyyttä, joka edelleen vaikuttaa

YKSINÄISYYDEN YLEISYYS, SYYT JA SEURAUKSET • Yhteiskunnallinen eriarvoisuus saa aikaan yksinäisyyttä, joka edelleen vaikuttaa negatiivisesti yksilön hyvinvointiin, terveyteen, toimintakykyyn ja elämänmahdollisuuksiin. • Yksinäisyydestä johtuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat ovat samankaltaisia kaikkialla, vaikka yksinäisyyden yleisyys vaihtelee. • Vastentahtoisesti koettu yksinäisyyden tila (loneliness) perustuu: • yksilötasolla: syyllisyyteen, surullisuuteen, häpeään, vihaan, ahdistukseen ja yksinäisyyteen. • yhteiskuntatasolla: refelektiivisyyteen, joka edelleen liittyy vertailuun, odotuksiin, positionaalisuuteen, vapaavalintaisuuteen, kohtaamiseen, status-ahdistukseen ja luottamukseen. • Sosiaalinen eristyminen (isolation) perustuu: • yksilötasolla: sosiaalisten suhteiden laatuun ja määrään • yhteiskuntatasolla: modernisoitumiseen, demografiseen muutokseen, vaurastumiseen, muutoksiin asuin-, opiskelu- ja työpaikassa ja parisuhteessa, muuttoliikkeeseen, kaupungistumiseen, jälkiteollistumiseen ja kotitalousrakenteisiin. • Suomessa yksinäisyyttä jatkuvasti kokee n. 1%, melko usein n. 3% ja joskus n. 19% väestöstä.

YKSINÄISYYS NUORTEN ELÄMÄSSÄ • Lasten ja nuorten yksinäisyys on tunnetta siitä, että ei ole

YKSINÄISYYS NUORTEN ELÄMÄSSÄ • Lasten ja nuorten yksinäisyys on tunnetta siitä, että ei ole • • • ketään, joka ymmärtäisi, tukisi, kuuntelisi tai olisi seurana. Vaikka lasten yksinäisyys eroaa tuntemuksiltaan aikuisten kokemasta yksinäisyydestä, siihen liittyy samankaltaiset peruskokemukset: ahdistus, mielipaha, ikävystyminen, tunne vieraantumisesta ja syrjäytetyksi tulemisesta ja siitä johtuva itsearvostuksen väheneminen. Suomalaisista lapsista ja nuorista noin joka viides kokee yksinäisyyttä jossakin vaiheessa elämää. (vrt. luku on samalla tasolla aikuisten ja ikäihmisten kanssa) Lapsista ja nuorista joka kymmenes kärsii pitkittyneestä yksinäisyydestä, jolla tarkoitetaan yli lukuvuoden kestävää kokemusta yksinäisyydestä. Lasten yksinäisyys voi olla sekä sosiaalista että emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa lasten ja nuorten elämässä tilannetta, jossa tämä tuntee itsensä vain harvoin hyväksytyksi tai pidetyksi. Emotionaalinen yksinäisyys kuvaa tilannetta, jossa lapsella tai nuorella ei ole yhtään ystävää, jolle puhua.

YKSINÄISYYDEN VÄHENTÄMINEN • Yksinäisyys on usein pitkäkestoista ja periytyvää (geneettiset ominaisuudet ja opitut käyttäytymismallit).

YKSINÄISYYDEN VÄHENTÄMINEN • Yksinäisyys on usein pitkäkestoista ja periytyvää (geneettiset ominaisuudet ja opitut käyttäytymismallit). • Läheisten ihmissuhteiden puuttuminen ja pitkittynyt yksinäisyys rajoittaa etenkin lasten ja nuorten kohdalla omien tunteiden ymmärtämistä ja säätelyä. • Terapia voi auttaa ja tukea tärkeiden tunnestrategioiden kehittymistä. Myös turvallinen ympäristö, joka voi löytyä esimerkiksi nuorisotyön kautta, voi olla paikka, jossa harjoitella sosiaalisia taitoja ja omaa tunnesäätelyä. • Tutkimuksilla ja kyselyillä on kartoitettu yksinäisten auttamista ja siihen kuuluvaa vastuuta. Suomalaisten auttamisen asenteet ja tavat (SAAT) tulosten perusteella yksinäisten auttaminen on lähipiirin (84% vastaajista), kirkon (59%), julkisen sektorin (38%) ja kansalaisjärjestön (31%) vastuulla.

 • Yksinäisyys ja yksinäisten ihmisten auttaminen mielletään kuuluvaksi ennen kaikkea yksityiselämään sekä yksinäisten

• Yksinäisyys ja yksinäisten ihmisten auttaminen mielletään kuuluvaksi ennen kaikkea yksityiselämään sekä yksinäisten läheisille ja lähipiirille. • Yksinäisyyteen liittyy myös tabu-luonne, mikä esimerkiksi järjestötoiminnassa vaikuttaa yksinäisyydestä puhumiseen ja käsittelyyn omana ilmiönään, vaikka yksinäisyyden vähentäminen onkin suoraan tai epäsuoraan yksi järjestöjen toiminnan tehtävistä. • Yksinäisten määrittely järjestöjen kohderyhmäksi ja rahoituksen saaminen yksinäisyyttä ehkäisevään toimintaan vaikeaa, sillä järjestöjen toimintaa ja rahoitusta tukevat tahot usein edellyttävät tarkan kohderyhmän määrittelyn. ”Yksinäiset” on laaja käsite ja vaikea määritellä. • Yksinäisyyden vähentäminen kuuluu yhteiskunnan kaikille sektoreille.

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN

SYRJÄYTYMISEN TUTKIMINEN JA MÄÄRITTELY • Käsite on saanut alkunsa Ranskasta 1960 -luvulla köyhiin viittaavana

SYRJÄYTYMISEN TUTKIMINEN JA MÄÄRITTELY • Käsite on saanut alkunsa Ranskasta 1960 -luvulla köyhiin viittaavana terminä. Suomeen käsite 1980 -luvulla. • Syrjäytymisen tutkimus on ollut Suomessa melko runsasta. Tutkiminen on kuitenkin hankalaa, koska syrjäytymistä ei voida määrittää minkään yksittäisen tekijän avulla. • Tutkijat määrittelevät syrjäytymistä eri tavoin. • Syrjäytymiskehityksessä vaikea määritellä suoria ja epäsuoria riskitekijöitä. • Syrjäytymisen käsite on voimakkaasti sidottu yhteiskuntaan ja normatiiviseen elämänkaaren hallintaan. • Keskustelua syrjäytymisestä käydään kolmella eri tasolla: yhteiskunta, sosiaaliset ryhmät ja yksilötaso. • Syrjäytyminen on monimuotoinen ilmiö ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan useita samanaikaisia aputoimia/palveluja.

SYRJÄYTYMINEN • Yleisesti syrjäytymisellä tarkoitetaan prosessia tai olotilaa, jossa yksilö tai ryhmä jää oman

SYRJÄYTYMINEN • Yleisesti syrjäytymisellä tarkoitetaan prosessia tai olotilaa, jossa yksilö tai ryhmä jää oman tahdon vastaisesti syrjään toimintakyvyn tai resurssien puutteen vuoksi. • Moniulotteinen köyhyyttä ja huono-osaisuutta kuvaava ilmiö. • Ajallisesti etenevä ilmiö, jossa tapahtuu irtaantuminen yleisesti normaaleiksi koetuista sosiaalisista ympäristöistä. • Poikkeavuutta tavanomaiseksi katsotusta elämänkulusta. • Syrjäytyminen liittyy yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin ja niiden mukaiseen elämään. Syrjäytyneellä on vaikeuksia saavuttaa yhteiskunnan määrittelemän hyvän elämän mukaisia päämääriä. • Kuvaa yhteisöllisiä mekanismeja, jotka irrottavat ihmisiä yhteiskuntaelämän valtavirrasta.

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN • Nuoruus on tärkeä siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen. Syrjäytymisen kannalta herkkää aikaa. •

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN • Nuoruus on tärkeä siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen. Syrjäytymisen kannalta herkkää aikaa. • Nuorten syrjäytymisessä puhutaan mieluummin syrjäytymisen uhasta/vaarasta. • Syrjäytymisen uhka merkitsee, että nuorella on samanaikaisesti monia ongelmia. • Nuorille syrjäytyminen määrittyy voimakkaasti myös ulkopuolisuutena ihmissuhteista. • Syrjäytymisuhka kehittyy pitkäaikaisena prosessina ja monet eri tekijät vaikuttavat. • Yksilölliset tekijät • Sosiaaliset ympäristötekijät

NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKITEKIJÄT • Ongelmat kotona tai koulussa, putoaminen koulutuksesta tai työmarkkinoilta ja ongelmat

NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKITEKIJÄT • Ongelmat kotona tai koulussa, putoaminen koulutuksesta tai työmarkkinoilta ja ongelmat elämänhallinnassa. • Syrjäytymisen riskitekijät ovat ehdollisia. Toisissa olosuhteissa tietyt psykologiset ja biologiset tekijät aiheuttavat syrjäytymistä ja toisissa ei. • Jo sikiöaikaiset olosuhteet voivat vaikuttaa syrjäytymisriskiin ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen. • Perheongelmista vaikuttavia tekijöitä ovat taloudelliset vaikeudet, työttömyys, perheessä esiintyvät päihde- ja mielenterveysongelmat ja muut vakavat ristiriidat. • Kouluvaikeudet jakaantuvat heikkoon koulumenestykseen, koulukiusaamiseen sekä oppimis- ja käytöshäiriöihin. • Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden rakenteet vaikuttavat nuoren mahdollisuuksin integroitua yhteiskuntaan. • Voimakas kiinnittyminen alakulttuureihin.

AUTTAVAT TEKIJÄT • Syrjäytyminen nähdään prosessiluonteisena ja sen vuoksi prosessia on mahdollista kääntää positiiviseen

AUTTAVAT TEKIJÄT • Syrjäytyminen nähdään prosessiluonteisena ja sen vuoksi prosessia on mahdollista kääntää positiiviseen suuntaan. • Keskeinen tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä on julkisten peruspalveluiden kehittäminen. • Keinot, jotka tukevat lapsia, nuoria ja heidän perheitään, ehkäisevät myös syrjäytymistä. • Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä parhaaseen tulokseen on päästy suunnitelmallisten palvelukokonaisuuksien avulla. • Koulutukseen ja työmarkkinoihin on kiinnitettävä huomiota. • Yksittäiset tavalliset arjen asiat ja kohtaamiset, jotka voivat estää tai muuttaa syrjäytymiskehitystä.

HENGELLISYYS • Kolmassektori ja kirkko tarjoavat erilaisia syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamuotoja. Esimerkiksi kristillisestä näkökulmasta ihmiskäsitys

HENGELLISYYS • Kolmassektori ja kirkko tarjoavat erilaisia syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamuotoja. Esimerkiksi kristillisestä näkökulmasta ihmiskäsitys luo pohjan toista auttavalle toiminnalle. • Nuoruuden kasvuvaiheissa esimerkiksi rippikoulu voi olla tärkeä paikka pohtia elämään ja kasvuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä. • Diakonia on kirkon keskeinen työmuoto, jossa pyritään vaikuttamaan akuutin avun lisäksi myös huono-osaisuuden, yhteiskunnallisen pahoinvoinnin ja syrjäytymisen syihin. • Auttavaa voi siis hengellisestä näkökulmasta olla: • Inhimillinen kohtaaminen ihmisten kanssa • Kohtaaminen transsendentin kanssa

JOHTOPÄÄTÖKSET • Nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat laajoja kokonaisuuksia, joihin vaikuttavat monet eri tekijät.

JOHTOPÄÄTÖKSET • Nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat laajoja kokonaisuuksia, joihin vaikuttavat monet eri tekijät. • Syrjäytyneisyys on kuitenkin vakava moniulotteinen ilmiö, johon liittyy moniongelmaisuus, ja syrjäytynyt ihminen/nuori tarvitsee kokonaisvaltaista apua eri tahoilta. • Yksinäisyyden ja nuorten yksinäisyyden vähentäminen kuuluu yhteiskunnassa kaikille sektoreille, myös kirkolle ja seurakunnille. • Hengellisyys voi olla voimavarana yksinäiselle ja syrjäytyneelle nuorelle, koska se tuo toivoa, voi johtaa hengellisiin yhteisöihin hakeutumiseen ja sitä kautta sosiaalisten suhteiden ja verkoston syntymiseen, voi vaikuttaa itsetuntoon ja omanarvontuntoon positiivisesti.

KYSYMYKSIÄ • Minkälaisia kokemuksia yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä omassa ympäristössä ja kuinka niihin on reagoitu?

KYSYMYKSIÄ • Minkälaisia kokemuksia yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä omassa ympäristössä ja kuinka niihin on reagoitu? Onko löydetty auttavia keinoja? • Kenen vastuulla yksinäisten ihmisten auttaminen on? (julkinen sektori? yksityinen sektori? läheiset? kirkko ja kolmannen sektorin järjestöt? ihmisen omalla vastuulla? Perustele!) • Onko yksinäisyyden ja syrjäytymisen pois kitkeminen taloudellinen vai pikemminkin asennekysymys?

KIRJALLISUUS Dietrich, S. , Jørgensen, K. , Korslien, K. K. & Nordstokke, K. (2015)

KIRJALLISUUS Dietrich, S. , Jørgensen, K. , Korslien, K. K. & Nordstokke, K. (2015) Diakonia as Christian social practice: An introduction. Eugene, OR: Wipf & Stock. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2013. Nuorten syrjäytyminen. Tietoa, toimintaa, tuloksia. https: //www. eduskunta. fi/FI/ tietoaeduskunnasta/ julkaisut/Documents/trvj_1+2013. pdf> (Viitattu 30. 9. 2017) Geels, A. & Wikström, O. (2009) Uskonnollinen ihminen: Johdatus uskontopsykologiaan. Helsinki: Kirjapaja. Ihan tavallisia asioita. http: //www. tavallisia. fi/ Kuusisto, Meeri (2016) ”Nuorten syrjäytyminen puhuttaa ja niin pitääkin”. Diskurssianalyyttinen tutkimus nuoria koskevasta syrjäytymiskeskustelusta Helsingin Sanomien artikkeleista. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saari, Juho (2016) Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus. Vähäkylä, Leena & Reivinen, Jukka (2013) Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Helsinki: Gaudeamus.