OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT Aineopinnot PIVKOTIHARJOITTELUT OPETUSHARJOITTELU

OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT Aineopinnot PÄIVÄKOTIHARJOITTELUT: OPETUSHARJOITTELU I, 7 op OPETUSHARJOITTELU II, 8 op Syventävät opinnot VARHAISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJUUS -HARJOITTELU 8 op Aila Tiilikka & Marja Viklund 15. 4. 2008

HARJOITTELUN TAVOITTEET I • OPETUSHARJOITTELU I, 7 op – – Havainnointi Suunnittelu Toiminnan toteutus Osallistuminen päiväkodin kehittämistoimintaan

HARJOITTELUN TAVOITTEET II • OPETUSHARJOITTELU II, 8 op - Ulkoiseen yhteistyöhön perehtyminen - Kasvatus- ja opetustoiminnan - toteuttaminen kokonaisvaltaisesti lastentarhanopettajan tehtävissä Oman oppimisen sekä lastentarhanopettajan ammattiidentiteetin rakentumisen arviointi

SYVENTÄVÄ ASIANTUNTIJUUSHARJOITTELUN TAVOITTEET – • SYVENTÄVÄ ASIANTUNTIJUUS, 8 op • PEDAGOGINEN RYHMÄOHJAUS, 2 op - Syventää ja laajentaa kandidaattiopintojen pohjalta varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta sekä teoreettisesti että käytännössä, kasvatustieteen erilaisissa ammatillisissa sovelluksissa eri organisaatioissa

Syventävä asiantuntijuus – harjoittelun toteutus - opiskelijan valinnan mukaan - suoritetaan: koulutuksen, hallinnon, tutkimuksen tai suunnittelun tehtävissä, projekteissa tai järjestötoiminnassa edellytyksinä opetusharjoittelujen I ja II suorittaminen pääaineen aineopinnot suoritettu

OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELU JA OPISKELIJAN OHJAUS YKSILÖLLISYYS ITSEOHJAUTUVUUS OPS TEORIA – KÄYTÄNTÖ OPETUSHARJOITTELU JA SYVENTÄVÄ ASIANTIJUUSHARJOITTELU REFLEKTIIVISYYS TYÖNOHJAUKSELLISUUS

ITSEOHJAUTUVUUS • OPS: n ja HOPS: n lähtökohtana • sisäisen motivaation löytäminen • taito pohtia ja arvioida omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita • uskallusta kohdata haasteita sekä tutkia ja kehittää omaa varhaiskasvatustyötä

YKSILÖLLISYYS • ohjauksen taustalla opiskelijan oma lähtötaso sekä kokemus- ja koulutushistoria • opiskelija määrittelee jaksokohtaisten tavoitteiden pohjalta omat oppimistavoitteensa • tavoitteet tarkentuvat ja kehittyvät ohjausprosessissa jakson edetessä

REFLEKTIIVISYYS Reflektiivisyyden kehä • Reflektiivinen ohjauksen malli opiskelijan oppimisprosessin tukijana (ALACT-malli, Korthagen 2005) • Toimintaan innostamien ja toiminta • Toiminnan tarkastelu • Tietoisuus olennaisista seikoista • Vaihtoehtoisten menetelmien muodostaminen • Uusi toiminta

REFLEKTION PERUSKYSYMYKSET Reflektion tukeminen • Mitä tapahtui? – – Mitä halusin ? Mitä tunsin? Mitä ajattelin? Mitä tein? - Mitä lapset halusivat? - Mitä lapset tunsivat? - Mitä lapset ajattelivat? - Mitä lapset tekivät? (Korthagen)

REFLEKTION JA OHJAUKSEN TUEKSI • opiskelijan pedagoginen päiväkirja itsereflektion tukena • opiskelijan viikkokohtaiset kirjalliset jälkiarvioinnit ja tavoitteiden tarkennukset omasta toiminnastaan sekä kentän että koulutuksen ohjaaville opettajille

REFLEKTION JA OHJAUKSEN TUEKSI - Syventävä harjoittelu • harjoittelusuunnitelma • harjoitteluraportti • kirjallisuuskatsaus

TYÖNOHJAUKSELLISUUS • Yksilöohjaus - ohjaava lastentarhanopettaja - päiväkodin moniammatillinen tiimi; opiskelija samalla tiimin aktiivinen jäsen - koulutuksen ohjaava opettaja (alkuja arviointipalaveri)

TYÖNOHJAUKSELLISUUS • Ryhmäohjaus - praktikum-tunnit 8 h / jakso opiskelijaryhmässä - syventävä harjoittelu 20 h - vertaisoppiminen - omaa työtä tutkiva ote - työelämän näkökulma

Ohjaajan roolit • Rinnalla kulkija, mentor 1. 2. 3. Kannustaa uusiin kokemuksiin Hyväksyy, kuuntelee, kyselee ja konkretisoi Tukee ja auttaa opiskelijan omaa arviointia ja tietoisuutta olennaisista seikoista 4. Rohkaisee löytämään uusia ratkaisuja ja tekemään uusia yrityksiä (ALACT-malli)