Otsolan koulu ja liikuntahalli sisilmatutkimukset kes 2018 27

Otsolan koulu ja liikuntahalli sisäilmatutkimukset kesä 2018 27. 9. 2018 Antti Ahola RI AMK, RTA (VTT-C-20929 -26 -15) Oy Insinööri Studio

Otsolan koulu ja liikuntahalli Yleistiedot • Hiidenkirnuntie 2, 48770 Kotka • B-osa rakennettu 1953 • A-osa ja liikuntahalli rakennettu 1985 Korjaukset • Koulurakennusten ilmanvaihto 2005 • Koulurakennusten tiivistyskorjaus 2005 • Liikuntasalin ilmanvaihto 2009

Tehdyt tutkimukset Rakennetekniset selvitykset • Lattiapinnoitteiden kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset • VOC näytteenotto lattiapinnoitteista • Rakenneavaukset (ulkoseinät, alapohjat, välipohjat ja yläpohjat) • Mikrobinäytteet rakenteista • Rakenteiden tiiveyden selvittäminen merkkiainemenetelmällä Ilmanvaihto ja olosuhteet • IV-ärjestelmän puhtauden ja toiminnan arviointi • Ilmamäärämittaukset • Sisäilman olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidi) • Sisäilman kuitupitoisuuden mittaus

Otsolan liikuntahalli • 1 -kerroksinen, pulpettikattoinen – Matala osa ja korkea halli-osa • Alapohja: – maanvarainen betonilaatta +lattiapinnoite – maanvarainen betonilaatta + eristeet ja parketti • Ulkoseinät: – Korkea osa: betonisandwich-elementti – maanvastaiset seinät eristetty eps: llä – Matala osa: tiili-villa-tiili • Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto (koneet uusittu 2009)

Otsolan liikuntahalli merkittävimmät sisäilmaan vaikuttavat tekijät • Otettujen mikrobinäytteiden perusteella liikuntasalin lattia ja ulkoseinärakenteissa (lämmöneristeissä) esiintyy kosteusvaurioita • Halliosan kattorakenteessa avoin mineraalivillapinta, joka todennäköinen kuitulähde • Vaurioituneista rakenteista todettiin ilmayhteys sisäilmaan (lievä alipaine) • Ilmanvaihtokoneen raitisilmakammion puhdistustarve

Otsolan koulu A-osa • 2 -kerrosta + kellari, pulpettikattoinen • Runko: teräsbetoni pilari-palkki • Alapohja: maanvarainen betonilaatta (eristetty) • Välipohja: ontelolaatta • Ulkoseinät: tiili-villa-tiili • Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto (koneet uusittu 2005) B-osa • 3 -kerrosta + kellari, harja-/ tasakatto • Alapohja: maanvarainen betonilaatta (eristämätön) • Välipohjat: massiivibetoni/ kaksoislaatta • Ulkoseinät: massiivitiili/kevytbetoni • Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto (koneet uusittu 2005)

Otsolan koulu merkittävimmät sisäilmaan vaikuttavat tekijät A-osa • Muovimatoissa VOC vaurioita (osa korjattu 2018 kesällä) • Ulkoseinärakenteissa todettu kosteusvaurioita 2004 -> Rakenteet tiivistetty 2005. Talvella 2018 tehdyissä tiiveysmittauksissa havaittiin vähäisiä ilmavuotoja • Luokkatilojen katon akustointilevyt mahdollinen kuitulähde (osa korjattu 2018 kesällä)

Otsolan koulu merkittävimmät sisäilmaan vaikuttavat tekijät B-osa • Maanvastaisissa seinärakenteissa todettu 2004 kosteusvaurioita -> rakenteet tiivistetty kellarissa vuonna 2005 – Tiiveysmittauksissa havaittiin pistemäisiä ilmavuotoja – Terveydenhoitajan tilat tiivistämättä – Vanhan hammashoitolan tilat pois käytöstä -> alipaineistus • • • Kellarikerroksen tilan 009 (siivous sos. ) lattiassa pinnoitevaurio VOC Luokan 139 ulkoseinän sisäpinnan kuitulevyssä paikallinen kosteusvaurio Luokan 222 yläpohjarakenteessa vanha vesivuoto-> yläpohjan eristeissä kosteusvaurio Vanhoista hormeista mahdollisia ilmavuotoja Alakattojen akustointilevyt mahdollinen kuitulähde

Otsolan koulu Ilmanvaihto ja olosuhteet • • Ilmanvaihtokoneet pääosin siistit (2005) Koneilla huoltotarpeita (puhdistuksia, suodatinten tiiveyksien parannuksia ja kuitulähteiden poisto) Paine-ero keskimäärin -3…-5 Pa Sisäilman lämpötila oli vuodenaikaan normaali keskimäärin 21, 5… 22, 0 C Suhteellinen kosteus sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen, RH 57 % Hiilidioksidipitoisuus 800 -1000 ppm (yli 1200 ppm viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon) Luokkatiloissa viitteitä sisäilmassa esiintyvistä kuiduista

Sisäilmastoon vaikuttavat tekijät • • Hyvän sisäilmaston edellytyksenä on riittävä ilmanvaihto, kosteusteknisesti toimivat rakenteet ja päästöttömät materiaalit fysikaaliset tekijät – ilman kosteus – lämpötila ja pintojen lämpötilaerot – ilman liike (veto) – valaistus – melu – hiilidioksidi sisäilman kaasumaiset yhdisteet – haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja mikrobien aineenvaihduntatuotteet (MVOC) – materiaalien ja kemikaalien yhdisteet sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet – mineraalivillakuidut – huonepöly – liikenteen tai teollisuuden hiukkasmaiset epäpuhtaudet – mikrobit, itiöt, rihmastot – ihmisten vaatteissaan kantamat hilseet (eläimet) – (tupakansavu)

Rakennuksen vaikutus sisäilmaan • Sisäilman laatuun vaikuttavat ilmanvaihtoratkaisut, rakennuksen sijainti, rakennustapa, rakenneratkaisut, rakennusmateriaalit sekä käyttötarkoitus • Ilmanvaihdon toimivuudella on ensisijaisen tärkeä vaikutus rakennuksen sisäilmaan – – Rakennuksen ilmanvaihdon tulisi olla tasapainossa. Näin ehkäistään hallitsemattomia ilmavirtauksia rakenteista Riittävä ja oikein mitoitettu ilmanvaihto laimentaa epäpuhtauksien pitoisuuksia sisäilmassa • Materiaaliemissiot – Vanhoista, vaurioituneista tai väärin ylläpidetyistä materiaaleista haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat huonontaa rakennusten sisäilman laatua • Kosteusvauriot rakenteissa lisää ja muuttaa rakennuksen sisäilman mikrobistoa (homeet ja bakteerit) sekä kemiallista koostumusta (mm. VOC) tavanomaisesta – Ensisijaisen tärkeää estää ilman kulkeutuminen hallitsemattomasti rakenteista sisäilmaan • Rakennuksen käyttötarkoitus koulu, sairaala, toimisto tms. sekä vuodenaikoihin liittyvä sään vaihtelu (mm. lämpötila, kosteus ja tuuli) vaikuttavat sisäilman laatuun

Kiitos mielenkiinnosta Oy Insinööri Studio www. insinooristudio. fi Kotka – Lahti – Lappeenranta - Vantaa