Opiskelijakunnan ptksenteko demokratia ja hallitusvastuu Niko Noponen 2019

Opiskelijakunnan päätöksenteko, demokratia ja hallitusvastuu Niko Noponen (2019)

Opiskelijakunnan päätöksenteko ja toimielimet opiskelijakunta: - kaikki oppilaitoksen varsinaiset opiskelijat - toimintaa ohjaavat omat säännöt sekä julkista päätöksentekoa koskevat lait. opiskelijakunnan yleiskokous: - sääntömääräinen vuosikokous: - toimintakertomus - toimintasuunnitelma - hallitusten jäsenten valinta - on mahdollista pitää myös ylimääräinen kokous sääntöjen määräämällä tavalla - yleiskokouksessa voidaan myös muuttaa sääntöjä opiskelijakunnan hallitus (opkh) Merkkien selitykset: lyhytaikaisesti toimiva toimielin (kokous tai vaalit) – laatikko katkoviivalla jatkuvasti toimiva toimielin – laatikko umpiviivalla

opiskelijakunnan yleiskokous valitsee Hallitusten jäsenten valinta: - Jos ehdokkaita on enemmän, kuin avoimia hallituspaikkoja, järjestetään vaalit - Vaalit voidaan toteuttaa yleiskokouksessa tai erillisinä vaaleina: yleiskokous päättää tavasta - Jos järjestetään erilliset vaalit, yleiskokouksessa valitaan äänteenlaskijat ja muut vaalitoimitsijat Sääntöjen mukaan hallituksessa on 8— 12 jäsentä. Edellisen hallituksen jäsenistä korkeintaan puolet voi jatkaa. Entisestä hallituksessa jatkaa 3 jäsentä Uusia jäseniä valitaan 5— 9 opiskelijakunnan hallituksen jäsenet Jos ehdokkaita on siis 10 tai enemmän, järjestetään vaalit.

verrataan opiskelijakunnan päätöksentekoa ja toimielimiä kunnallisiin ja valtiollisiin (suora demokratia) kaikki opiskelijat, eli opiskelijakunta, jonka yhteinen päättävä kokoontuminen on opiskelijakunnan yleiskokous (edustuksellinen demokratia) Kunta taikaikki kuntalaiset kuntakaupunki? vaalit Kunnallinen demokraattinen joita edustaa päätöksenteko? kunnanvaltuusto (mm. Kuopion kaupungin valtuusto) opiskelijakunnan hallitus kunnanhallitus (mm. Kuopion kaupunginhallitus) (edustuksellinen demokratia) Valtio? kaikki tasavallan kansalaiset Valtiollineneduskuntavaalit demokraattinen päätöksenteko? joita edustaa lakeja säätävä kansanedustuslaitos eli parlamentti (mm. Suomen eduskunta) valtioneuvosto eli valtion hallitus: pääministeri ja muut ministerit

otetaan vertailuun mukaan vielä yhdistykset ja yhtiöt (suora demokratia) kaikki opiskelijat, eli opiskelijakunta, jonka yhteinen päättävä kokoontuminen on opiskelijakunnan yleiskokous opiskelijakunnan hallitus (suora demokratia) kaikki yhdistyksen jäsenet, Entä yhdistykset? joiden yhteinen päättävä kokoontuminen on yhdistyksen yleiskokous yhdistyksen hallitus (omistusosuuksiin perustuva demokratia) Entä (osake)yhtiöt? kaikki yhdistyksen osakkeita omistavat osakkaat yhtiökokous osakeyhtiön hallitus, joka yleensä valitsee toimitusjohtajan (vrt. asunto-osakeyhtiön isännöitsijä)

Hallituksen vastuu ja sille annettava valta – parlamentaarisen luottamuksen periaatteet pätevät myös muualla Vuosikokous eli vuosittainen sääntömääräinen yleiskokous valitsee hallitukseen uusia jäseniä mutta ylimääräinen yleiskokous voi myös erottaa hallituksen ja valita uuden Kunnanvaltuusto nimittää enemmistöpäätöksellä kunnanhallituksen ja voi myös erottaa sen ja nimittää uuden (kuntalaissa on kuitenkin säädöksiä siitä, kuinka valtuustoryhmien tulee olla hallituksessa edustettuina) opiskelijakunnan yleiskokous opiskelijakunnan hallitus Vastaavasti yhdistyksen jäsenten yleiskokous ja yhtiön osakkaiden yhtiökokous voi erottaa hallituksen ja nimittää uuden. kunnanvaltuusto (mm. Kuopion kaupungin valtuusto) kunnanhallitus (mm. Kuopion kaupunginhallitus) Parlamentti, kuten Eduskunta, nimittää enemmistöpäätöksellä hallituksen, eli pääministerin ja muut ministerit, ja voi myös erottaa sen lakeja säätävä kansanedustuslaitos eli parlamentti (mm. Suomen eduskunta) valtioneuvosto eli valtion hallitus: pääministeri ja muut ministerit

Yleiskokouksella on ylin päätäntävalta – hallitukselle on annettu hallintovaltaa valmistelee hallitus yleiskokous päättää: sääntömääräisessä vuosikokouksessa: valmistelee asioita yleiskokouksen päätettäväksi - toimintakertomus, joka sisältää talouskatsauksen - toimintasuunnitelma, joka sisältää talousarvion - hallitusten jäsenten valinta ja ja toteuttaa asioita yleiskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan - yleiskokouksessa voidaan myös muuttaa sääntöjä toteuttaa

Parlamentaarisessa edustuksellisessa demokratiassa parlamentilla on ylin lainsäädäntövalta – hallitukselle annetaan valmistelu- ja hallintovaltaa ministerien johtama lakiesitysten valmistelu ministeriöissä pääministerin johtama hallitus valmistelee asioita Eduskunnan päätettäväksi ja ja toteuttaa eli toimeenpanee asioita Eduskunnan päättämän lainsäädännön mukaan (Suomen eduskunta tai vastaavasti joku muu) parlamentti päättää: - valtion lait - mukaan lukien valtion tulo- ja menoarvio (budjetti) - ministereiden nimittämisestä ja ministereiden tai koko hallituksen erottamisesta toimeenpano: ministerit johtavat ministeriöiden kautta valtionhallintoa

Parlamentaarinen luottamus ja hallituksen vastuu hallitus eli pääministeri ja muut ministerit m arla p (hallitus voi myös hajota ja erota sisäisten erimielisyyksien vuoksi) va n e ks itu hall en l n i r a enta us am uott am voi erottaa yksittäisen ministerin tai koko hallituksen luottamusäänestyksessä enemmistöpäätöksellä. arl p u u st lle i t n e Suomen eduskunta tai muu parlamentti Hallituksen on siis nautittava kansanedustajien enemmistön luottamusta. (Ks. hallituksen muodostaminen, enemmistöhallitus ja vähemmistöhallitus. )